Tahtoisitko tehdä sitä?

30.05.2008 / Kesälehti - Carina Berg

Oltakoon ministerin yksityiselämän rajoista sitten mitä mieltä tahansa, Ilkka Kanerva saattoi tekstareillaan sekä itsensä että turkulaiset häpeään vonkaamalla seksiä kuin 16-vuotias nörtti. Paremmalla verbaliikalla jutun olisi voinut painaa vanhaan tapaan villaisella, mutta nyt tuomio on enemmän kuin ansaittu. Nöyrtykäämme kaikki ja ottakaamme joukolla opiksi.

Pahaltahan tämä tuntuu, mutta katsotaan totuutta silmiin. Turkulaisen toriflirtin mannertenvälisiin mittasuhteisiin kasvattanut pelimies painoi lähetä-painiketta kirjoitettuaan kännykän näytölle nämä järisyttävät sanat: “Tahtoisitko tehdä sitä jossain jännässä paikassa ja mikä se voisi olla?”

Sanotaan se yhteen ääneen: ei näin. Ei todellakaan näin. Nykyisin yhä useampien kutuviestit päätyvät yleiseen levitykseen - jos eivät iltapäivälehtien niin ainakin facebookin välityksellä. Viestien raflaavuuteen, ymmärrettävyyteen ja viihdyttävyyteen on siksi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Yksinkertaista yhden illan keikkaakaan ei ole enää syytä pohjustaa kirjallisesti täysin laaduttomalla tai avuttomalla tuotoksella.

Jos siis aiotaan ehdotella, tehtäköön se sitten kunnolla. Valittavissa on verbaalisten kykyjen mukaan kaksi peruslinjaa: joko suora ja rehdisti ilmaistu aloite tai älyllisen orgasmin tuottava viettelytaidon mestarinäyte. Näistä kumpaakaan ei tarvitse jälkikäteen hävetä.

Toisin on amatöörimäisen vonkuuviestin kanssa. Sellainen on kuin apina niskassa ja nolo piina jatkuu vuosia. Välttäkäämme siis ainakin Kanervan tekemät virheet.

Virhe numero yksi: väärä verbivalinta. Seksissä ei ole aikaa tiedustella vastapuolen tahtotilaa, sillä kyseessä on puhtaasti halun pelikenttä. Tahtomalla pääsee naimisiin ja kivitalon omistajaksi, mutta sänkyyn sillä ei useinkaan pääse.

Virhe numero kaksi: konditionaalin käyttö. Alkeellinen moka, joka paljastaa auttamatta, ettei ehdotuksen takana ole todellista katetta. Kyse on ehdottelijan puolelta pelkästä tuhmasta ajatusleikistä – tositilanteessa seistään tumput suorina ja ihmetellään miten se on taas ilmoja pidellyt.

Virhe numero kolme: kysymysmuoto. Klassinen aloitekyvyttömän rakastajan tuntomerkki. Kyseisessä tapauksessa samalla täysin naurettava yritys siirtää aloitevastuu toiselle ja päästä itse vonkaamisen kohteeksi. Ennen lankaan menemistä kannattaa muistaa, että paatuneimmat kyselijätyypit osoittautuvat yleensä pelkän kirjallisen pornon ystäviksi. Kanerva onnistui muuten mahduttamaan yhteen ja samaan viestiin kaksi kysymystä.

Virhe numero neljä: kiertoilmauksen käyttö. Hälyttävä signaali, joka kielii joko mielikuvituksettomuudesta tai – vielä pahempaa – kirjoittajan puberteettisesta suhteesta seksiin. Halu ei siis kohdistu viestin kohteena olevaan ihmiseen vaan lähinnä seksin mahdollisuuteen tai ideaan. Kukin tietysti päättää itse miten pitkää ideointivaihetta on valmis sietämään, mutta ei tällainen kielenkäyttö kenenkään menekkiä edistä. Mikä oli muuten todistettava.

Teksti: Carina Berg

Kirjoittaja on teatterikriitikko.