Kuva: Ulriikka Lipasti

Kirotut joukkueet

04.09.2009 / Syyslehti - Matti Mäkelä

Vaikka tiede ja teknologia ovat nykyurheilussa monessa mukana, niin pelkästään järjellä eivät urheilufanit edelleenkään suostu omien suosikkien menestymättömyyttä selittämään.

On vuosi 1920 ja baseball-seura Boston Red Sox myy supertähtensä Babe Ruthin New York Yankeesille. Siitä alkaa Ruthin johdolla kolme mestaruutta voittaneen Bostonin ylpeyden pitkä kuiva kausi, joka päättyy vasta vuonna 2004, jolloin joukkue voittaa ensimmäisen mestaruutensa 86 vuoteen. Noiden vuosien aikana Red Sox ehtii pelata mestaruudesta neljästi, häviten jokaisen finaalisarjan vasta ratkaisevassa seitsemännessä ottelussa.
Baseball-mytologian mukaan kiduttavat tappiot eivät johtuneet joukkueen huonoudesta tai hermojen murtumisesta ratkaisuhetkillä, vaan taustalla oli Bambinon, Ruthin lempinimi, kirous. Tarinan mukaan baseballin jumalat – ja vielä vähemmän joukkueen omat fanit – eivät koskaan antaneet Red Soxille anteeksi joukkueen ikonin myymistä veriviholliselle.

Vuonna 1940 New York Rangers voittaa historiansa kolmannen Stanley Cupin. Seuraavan kauden aikana joukkueen kotiareenan Madison Square Gardenin kiinnelaina saadaan maksettua kokonaisuudessaan ja velkakirjat poltetaan Stanley Cup -pokaalissa. Jääkiekon pyhimmän esineen häpäisy saa jälleen korkeammat voimat suuttumaan ja Rangers kärsii johtokuntansa virhearviosta vuoteen 1994, jolloin joukkue vihdoin palaa mestaruuskantaan.

Toisen tarinan mukaan Rangersia kohdanneen kirouksen taustalla ei ollut pokaalin häpäisy, vaan kilpailevan NHL-seura New York Americansin entisen toimitusjohtajan Red Duttonin katkeruus. Dutton piti Rangersia ainakin osasyyllisenä siihen, että Americans suljettiin aikanaan liigasta ja vannoi, ettei Rangers voita mestaruutta niin kauan kuin hän elää. Se lupaus piti, sillä Dutton kuoli vuonna 1987, jolloin Rangers oli turhaan metsästänyt pokaalia 46 kauden ajan.

Nykytieteen mukaan kirousten selittävä voima niin urheilussa kuin kaikessa muussakin inhimillisessä toiminnassa on toki olematon. Asian aukoton todistaminen on kuitenkin vaikeaa. Vuoden 1990 amerikkalaisen jalkapallon New Orleansissa pelatun Super Bowl -finaalin alla huhuttiin paikallisen voodoo-papin langettaneen kirouksen San Francisco 49ersin pelinrakentajan Joe Montanan ylle. San Francisco voitti ottelun ylivoimaisesti, mutta koskaan ei saada tietää, mitä olisi tapahtunut ilman kalifornialaisia kannattaneen toisen voodoo-papin tekemää vastamanausta.

Miten sitten Turussa? TPS voitti kiekkomestaruuden viimeksi vuonna 2001. Useimpien mielestä kahdeksan laihan vuoden selittäjäksi ei tarvita kirouksia tai räyhähenkiä vaan syyt löytyvät ikuiseen menestykseen tuudittautuneen organisaation tekemistä katastrofaalisista virheistä, joiden korjaaminen vaatii aikansa.
Toisaalta: TPS on Red Soxin tapaan myynyt parhaita pelaajiaan Saku Koivusta lähtien ja ainakin urbaanitarinoiden mukaan Kanada-malja on hukattu kertaalleen jopa Aurajoen pohjaan. Eli pitäisikö kiroukselle sittenkin antaa mahdollisuus? Samalla tavalla kuin eräiden filosofien mielestä Jumalaan kannattaa uskoa varmuuden vuoksi – ihan sen takia, että jos taivas ja helvetti kuitenkin ovat olemassa.

Ajatus kirouksesta ei nimittäin todennäköisesti tunnu tippaakaan naurettavalta, jos seuraavaa mestaruutta juhlitaan Bostonin esimerkkiä seuraten vasta vuonna 2087.

Teksti: Matti Mäkelä
Kuva: Ulriikka Lipasti


Jääkiekon SM-liiga käynnistyy 10.9. TPS:n ensimmäinen kotiottelu on Turkuhallissa Jokereita vastaan lauantaina 12. syyskuuta.