Ystävämme pölypunkki

Turku pölyyntyy

25.02.2011 / Kevätlehti - Liisa Lundell

Kevät on pölyisin vuodenaika: katupöly, siitepöly ja kevätsiivouksen pöly voivat kaikki jurppia. Niiden kanssa pystyy kuitenkin elämään.

Elina Vaahtovuo tekee parhaillaan gradua Turun kaupunkialueen puistojen hiukkaskuormituksesta.  Keväinen ilmiö, katupöly, muodostuu pääasiassa asfaltin ja hiekoitushiekan kulumisen seurauksena. Sen lisäksi se kostuu muun muassa autojen renkaista, nastoista ja jarruista irronneista hiukkasista. Kaupunki-ilman cocktailiin lisätään vielä muun muassa liikenteen ja teollisuuden päästöjä.
Liikenne vaikuttaa ilman hiukkaspitoisuuteen usean mekanismin kautta.
– Liikenteen vaikutus paikalliseen ilmanlaatuun korostuu, kun päästölähteitä on paljon ja päästökorkeus on matala. Lähellä maanpintaa syntyneiden päästöjen vuoksi epäpuhtaudet eivät ehdi laimentua ilmamassassa.
Kaikkein pienimmät hiukkaset pystyvät kulkeutumaan keuhkorakkuloihin ja verenkiertoon asti. Etenkin lapset, astmaatikot, keuhko- ja sydänsairaat ovat herkkiä hiukkasten terveysvaikutuksille. Ehkä ei silti ole syytä huoleen: Turussa ei tarvitse kävellä kauan, että on jo pölyisestä keskustasta pois luonnon helmassa.

Kohtuus siivouksessakin

Huonepöly sisältää ihmisen ja eläinten hilsepölyä. Siinä voi olla myös virtsan ja syljen valkuaisaineita, ruokapölyä, kasvi- ja hyönteispölyä, rakennus- ja sisustusmateriaaleista peräisin olevia hiukkasia ja tekstiilikuituja. Myös kosmeettiset aineet, kemikaalit, bakteerit ja virukset voivat olla osa huonepölyä. Koostumus riippuu asujan harrastuksista, lemmikkien määrästä ja vuodenajasta.
– Kova kevätsiivous voi aiheuttaa allergisen reaktion, koska allergisen ihmisen limakalvot ovat herkempiä reagoimaan epäpuhtauksiin, erikoislääkäri Erkka Valovirta toteaa.
Huonepöly koostuu monesta osasta, ja on mahdollista olla allerginen jollekin pölyn ainesosalle, kuten eläinpölylle. Yli-innokkaaksi siivoojaksi ei kuitenkaan kannata ryhtyä. Lievän allergian kanssa pystyy elämään.
– Vaikeassa allergiassa hoitona on allergeenin karttaminen.  Jos saa vain lieviä oireita, jotka eivät juurikaan haittaa elämää, välttäminen on tarpeetonta, Valovirta kertoo.

Ystävämme pölypunkit

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut hiljattain Kansallisen allergiaohjelman. Sen ydinsanomana on se, että pyritään lisäämään väestön sietokykyä.
– Ympäristössä on paljon mikrobeja, jotka ovat suotuisia sietokyvylle, Valovirta muistuttaa.
Huonepölypunkeille voi olla allerginen, mutta sekin on harvinaista. Huonepölypunkit viihtyvät kosteassa ja lämpimässä, ja punkkikanta voidaan hävittää muun muassa tuulettamalla vuodevaatteet talvipakkasilla ja vaihtamalla tyynyt ja täkit.
– Toimenpiteet suunnitellaan kuitenkin yksilöllisesti, ja ensin on todettava, että huonepölypunkkeja ylipäätään on.

Luonnon omat pölyt

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö mittaa ja seuraa siitepölymääriä ja tiedottaa niistä kansalle. Aerobiologian dosentti Auli Rantio-Lehtimäki sanoo, että tämän kevään siitepölymäärän povaaminen on vaikeaa.
– On mahdollista, että jopa helmikuussa Suomeen tulee kaukokulkeumia eli siitepölyä ulkomailta, esimerkiksi Etelä-Ruotsista, Tanskasta tai Baltian maiden alueelta. Tosin tänä vuonna Euroopassakin on ollut kunnon talvi, joten hankala sanoa, Rantio-Lehtimäki pohtii.
Paikallinen kukinta alkaa maaliskuun tietämillä. Turun seudulla yleisimmät ovat alkukeväästä leppä ja pähkinäpensas. Pidemmälle kevääseen mentäessä myös koivun, heinien ja pujon siitepölyt pääsevät mellastamaan. Siitepölyallergikko saattaa reagoida siitepölykauden aikana herkemmin muihinkin aineisiin.
Siitepölyä mitataan eräänlaisella teipillä. Teippi pyörii kellolaitteen avulla: tietty pätkä vastaa tuntia.
– Teipistä pystytään tekemään mikroskooppiset näytteet ja määrittämään, paljonko ilmassa on siitepölyä, Rantio-Lehtimäki avaa.

Liisa Lundell