Myytinmurtoa Suomen talvessa

25.11.2011 / Talvilehti - Liisa Lundell

Talvi on taikaa täynnä, ja pientä mieltä askarruttaa moni asia. Mobile pyysi asiantuntijoita valaisemaan tiedoillaan pimeää vuodenaikaa.

Muumi-kirjoissa Tuutikki kalastaa jään alla. Voisiko niin oikeasti tehdä?
Vedenpinta laskee yleisesti talvisin. Jää tosin kelluu veden pinnalla, jolloin myös jää laskee veden mukana. Tosin jos jää on kiinni esimerkiksi rantakalliossa, vedenpinta voi laskea jään alla, ja voi syntyä tällaisia onkaloita.

Voiko keskellä vesistöä syntyä jääluolia?
Tavallaan. Jos järvi jäätyy kovan pakkasen aikana ja peittää koko järven ja sitten keli lauhenee, niin jää laajenee. Silloin se saattaa nousta pieniksi harjanteiksi.

Voiko luistellessa piruetilla porata luonnonjään rikki?
Riippuu jään paksuudesta. Jos luistelee ohuella jäällä ja tekee luistimen kärjellä yhden jalan varassa piruetin, voi luistin porautua jään läpi. Silloin koko paino on yhden luistimen kärjen varassa ja jäähän kohdistuu suurempi paine kuin kävellessä tai hiihtäessä.

Voiko huono-onninen kala jäätyä jään sisään?
Kalat eivät jää nalkkiin jään sisään, mutta siihen jää kyllä monia mikroskooppisen pieniä eliöitä.

Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Johanna Korhonen

Voiko syljetty sylki jäätyä ilmassa ennen kuin se osuu maahan?
Useimmat syljen fysikaaliset ominaisuudet ovat varsin lähellä veden ominaisuuksia, esimerkiksi
jäätymispiste on -0,1-0,4 astetta. Vedellä on tehty kokeita, mutta koejärjestelyt eivät tarjoa täydellistä analogiaa sylkemiselle myrskyssä ja huippupakkasessa. Voidaan kuitenkin arvioida, ettei ison klöntin jäätyminen ole mahdollista edes 40 asteen pakkasessa, jos se putoaa lähietäisyydelle. Pienet pärskeet voivat sitä vastoin jäätyä, ja ne myös päätyvät helposti tuulen riepoteltaviksi.
Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Esko Kuusisto

Voiko Suomessa kuolla lumivyöryssä?
Voi kuolla, ja 1990-luvulla on tilastoitu yksi kuolema ja 2000-luvulla toinen. On mahdollista, että sitä ennenkin joku on kuollut. Kaikkia paikkoja ei tiedetä, mutta on kartoitettu tiettyjä rinteitä, jotka vyöryvät usein. Yleensä vyöryn aiheuttaja on laskija, joka ei pysy hoidetuilla rinteillä.

Rukalla Konttaisen pohjoisrinne vyöryy, samoin Levillä viitosrinteen lähellä on vyörynyt. Pyhätunturin itäpuolella on luonnontilaisia rinteitä, joissa on lumivyöryn vaara. Useat kurut eli uomat tuntureissa vyöryvät, esimerkiksi Pallaksella Pyhäkurun tiedetään vyöryneen.

Lumivyöryn vaaraan tulisi varautua niin, että ei ikinä lähde laskemaan yksin. Pitää myös kertoa jollekin muulle, minne lähtee. Ennen laskua tulisi kaivaa lumikuoppa, josta näkee, onko lumessa heikkoja kerroksia. Pettävässä heikossa kerroksessa on sokerimaista lunta eli jääkiteitä, jotka toimivat kuulalaakereina, kun yläkerros vyöryy. Kaiken varalta kannattaa olla myös piippari, joka lähetää tai heijastaa radiosäteitä. ”Hännän” eli 10–15 metrin pituisten, laskijaan kiinnitetyn narun avulla voi löytää hautautuneen. Kaivajilla on kiire, sillä selviämisessä on kyse kymmenistä minuuteista.

Ilmatieteen laitoksen aluepäällikkö Alberto Blanco Sequieros

Onko grönlannin kielessä oikeasti satoja sanoja lumelle?
Sadat lunta tarkoittavat grönlannin kielessä ovat kyllä myytti. Ongelmana on, että ei ole olemassa oikein hyvää määritelmää sille, mikä muodostaa yhden sanan joko ruotsissa, suomessa tai jossain muussa kielessä. On vaikea laskea sanoja jossain kielessä ylipäätään. Sikäli kun jotkut ovat yrittäneet, he eivät ole löytäneet enempää lumisanoja grönlannin kielestä kuin mistään muustakaan kielestä.

Mikael Parkvall, professori, Lagom finns bara i Sverige -kielimyyttikirjan kirjoittaja

Voiko makuupussilla nukkua makoisasti 30 asteen pakkasessa, jos se on ilmoitettu lämpötilaraja?
Lämpötilarajat on standardisoitu Euroopassa noin 10-15 vuotta sitten. Se on helpottanut vertailua, koska ennen piti luottaa siihen, mitä valmistaja ilmoitti. Makuupusseissa ilmoitetaan erikseen naisen ja miehen mukavuuslämpötila sekä extreme-lämpötila.  Extreme-rajaa voisi kuvata niin, että nainen ei nuku, mutta säilyy terveenä suunnilleen hypotermian rajoilla. Testeissä oletetaan, että kylmää ei hohkaa muualta, joten tositilanteessa esimerkiksi tuuli ja makuualusta vaikuttavat kylmyyteen.

Miehillä on parempi aineenvaihdunta ja he tuottavat siksi lämpöä paremmin. Nukkuja lämmittää ilman itsensä ja kuidun tai untuvan välissä, ja se ilma pitää nukkujan lämpimänä. Jokainen on itse oma lämpöpatterinsa. Siksi herkästi palelevien kannattaa ottaa lämpimämpi pussi.

Partiovarusteen myyntipäällikkö  Niina Jurvanen

Rätisevätkö revontulet?

Suurin osa ihmisistä ei kuule ääniä revontulien aikana. On silti väitetty, että voimakkaiden revontulien aikana esiintyisi ääniä. Sitä ei ole kuitenkaan vahvistettu tieteellisesti. Herkillä mikrofoneilla on saatu talteen infra-akustisia signaaleja 0.1–0.01 hertsin taajuuksilla, mutta ne ovat sata kertaa liian hiljaisia, jotta ihminen voisi kuulla niitä.

Revontulien mahdollisia ääniä on mitattu Teknillisen korkeakoulun Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorion ja Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorion laitteilla. Varmoja tuloksia ei ole saatu toistaiseksi. Äänet voivat olla revontuliin liittyvien voimakkaiden sähkökenttien aiheuttamia purkausääniä maanpinnan läheisyydessä.

Ilmatieteen laitos, http://ilmatieteenlaitos.fi/revontulet

Liisa Lundell




Kortteliravintola Kerttu





Åbo Svenska teater

Naantalin Musiikkijuhlat  2009