Vladimir Leninin palsamoitu ruumis on esillä omassa mausoleumissaan Punaisella torilla Moskovassa.

Kalmot kiertoon

30.08.2013 / Syyslehti - Liisa Lundell

Syksy on säilömisen kulta-aikaa, mutta vainajia on säilötty kauan vuodenajasta riippumatta, ja keinot vain monipuolistuvat. Miten ja miksi ihmeessä?

75-prosenttisesti vettä sisältävä ihmisruumis alkaa hajota heti kuoleman jälkeen. Sopivassa ympäristössä mätäneminen alkaa noin kolmessa päivässä. Sen jälkeen prosessi vain kiihtyy. Joskus hajoaminen voidaan kuitenkin estää.

Suotuisat luonnonolot

Luonnon oma pakastin voi säilyttää palan historiaa. Esihistoriallisella ajalla 3300-luvulla eaa. elänyt ”jäämies Ötzi” löytyi vuonna 1991 Alpeilta. Vuorelle kuollut mies peittyi kuolemansa jälkeen nopeasti lumeen tai jäähän, mikä säilöi ruumiin hämmästyttävän hyvin. Juanita-muumiona tunnettu inkatyttö puolestaan uhrattiin inkajumalille 1400-luvulla, ja jäätynyt ruumis löytyi vuonna 1995 Andeilta. Tutkijat saivat jopa selville, millaisia aterioita jäämuumiot söivät ennen kuolemaansa.

Joskus ruumis kuivuu eikä mätäne, sillä bakteerit eivät pääse kasvamaan kuivassa ympäristössä. Esidynastisessa Egyptissä oli tapana haudata vainajat hiekkaan. Kuuma, steriili ja hieno hiekka imi ruumiiden nesteet ja esti hajoamisen. Ruumiit pysyivät koossa ja iho paahtui tummaksi kalvoksi. Hiukset ja kynnetkin saattoivat säilyä.

Uskomukset

Egyptissä uskottiin, että ruumiin täydellinen säilyminen varmisti sielun pelastumisen. Kun pikku hiljaa haluttiin eristäytyä rahvaanomaisesta hiekasta, ruumiit alkoivatkin mädäntyä arkuissa ja kammioissa. Luurangot säikäyttivät, ja opeteltiin palsamoinnin taito. 1500 vuoden harjoittelun jälkeen se sujui jo ihan mallikkaasti. Koko suoritus kesti 70 päivää, ja palsamointiin kuuluivat oleellisesti myös loitsut ja seremoniat.

Ensin ruumis pestiin. Aivot poistettiin lyömällä ensin sierainten läpi taltalla reikä kallo-onteloon. Mönjä kaavittiin koukulla ulos. Vatsasta kaivettiin kaikki sisälmykset, mutta sydän piti jättää paikalleen. Sisäelimet säilöttiin erikseen.

Vainaja peitettiin kuivalla luonnontuotteella, natronsuolajauheella. 40 päivän kuluttua kuivatus alkoi olla valmis. Maha täytettiin pellavalla, sahanpurulla ja natronsuolalla. Silmämunat vain työnnettiin silmäkuoppaan. Mukaan laitettiin puolijalokiviä tai sipuleita tekosilmiksi. Viimeisessä vaiheessa vainaja käärittiin liinoihin ja hänelle tehtiin naamio.

Halvempi menetelmä oli suihkuttaa setriöljyä vatsaan peräaukon kautta. Aukko suljettiin, eikä vainajaan tehty viiltoja. Ruumis palsamoitiin ja öljyn annettiin valua pois ruumiista, koska sisäelimet liukenivat vahvaan öljyyn ja poistuvat samalla.

Egyptiläiset eivät ole suinkaan ainoita säilöjiä. Pohjois-Chilen Chincorro-kansan säilömisrutiiniin kuului ruumiin paloittelu, nylkeminen ja lihojen irrottaminen. Kropan ontelot kuivattiin kuumilla hiilillä. Ruumis koottiin uudelleen käyttämällä tukirakenteina keppejä. Mahan täytteeksi tungettiin ruohoa ja tuhkaa. Viimeistelyssä laitettiin paikalleen iho ja hiukset. Ruumiit maalattiin joka vuosi uudelleen ja tuotiin esille seremonioissa.

Ruumiiden esillepano ei ole poissa muodista vieläkään. Keväällä uutisoitiin, että Venezuelan edesmennyt presidentti Hugo Chávez palsamoidaan ja asetetaan esille. Monia kommunistijohtajia ja yksinvaltiaita (kuten Vladimir Lenin, Mao Tsetung, Kim Jong-il ja Ho Chi Minh) on pantu näytteille palsamoituina.

Tiede ja opetus

Ihmiskropan saloja on helpompi oppia, kun saa vääntää, kääntää ja katsoa sisälle. Jotta yksi ruumis voisi opettaa monta tiedonjanoista, on ruumis säilöttävä palsamoinnilla.
– Palsamoitu vainaja säilyy opetustarkoitukseen sopivana yli vuoden ennen varsinaista ruumiinavauskurssia. Ruumiinavauskurssi kestää kuukauden ajan, minkä jälkeen vainajan jäännökset tuhkataan ja haudataan, kertoo Turun yliopiston anatomian professori Juha Peltonen.

Palsamoituja vainajia käytetään lääkäreiden ja hammaslääkäreiden anatomian opetuksessa toisen opiskeluvuoden aikana. Palsamoinnissa käytetään liuosta, joka koostuu formaliinista, alkoholista ja glyserolista. Liuos imeytetään kudoksiin verisuoniston kautta. Palsamointineste estää tehokkaasti ruumista hajoamasta.

Turun yliopiston saamat ruumiinlahjoitussopimukset vastaanotetaan ja säilytetään solubiologian ja anatomian oppiaineessa.

Kaupallistaminen

Ruumiita voi säilöä opetus- tai töllistelytarkoitukseen myös plastinoimalla. Saksalaisen tohtori Gunther von Hagensin keksimässä plastinointimenetelmässä ruumiin nesteet ja rasvat korvataan nestemäisillä muoveilla. Von Hagen on tehnyt plastinoimistaan ruumiista maailmankuulun näyttelyn. Sen on nähnyt jo 35 miljoonaa maksavaa asiakasta. Eri asentoihin muovitettuja ruumiita voi pitää irvokkaina tai taiteellisina teoksina.

Näyttelyyn riittää ruumiinlahjoittajia, mutta kiistelty tohtori on joutunut myös ikävään valoon. Vuonna 2004 hän joutui palauttamaan seitsemän näyttelyruumiista Kiinaan, sillä niiden epäiltiin olevan teloitettuja vankeja.
Plastinoituja ruumiita ja elimiä on näytillä Heurekassa Body Worlds -näyttelyssä vielä 22.9. asti.

Toive virkoamisesta

Kryoniikalla tarkoitetaan ihmiskehon pysyvää kylmäsäilytystä. Pakastamalla kuollut potilas halutaan siirtää elvytysmahdollisuus tulevaisuuteen, jossa lääketiede on kehittynyt.

Kylmäsäilöön saattaminen alkaa jäävesikylvyllä. Kuolleeksi todet un potilaan verenkierto pidetään toiminnassa koneella ja verta ohennetaan lääkkeillä. Kun potilas on kylmentynyt lähelle veden jäätymispistettä, veri korvataan suoja-aineilla kuten glyserolilla. Sitten säilöttävä upotetaan silikoniöljyyn ja jäähdytetään -79 asteeseen eli kuivajään lämpötilaan. Seuraavaksi kroppa siirretään säiliöön, jossa kylmennystä jatketaan nestemäisellä typellä -196 asteeseen. Siihen kuluu aikaa kaksi viikkoa.

Suomen Kryoniikkaseuralla on kymmeniä jäseniä. Yhdistys harjoittelee muun muassa ensiapua ja pitää yhteyttä yhdysvaltalaiseen kryoniikkayritys Alcoriin.
– Jos on pienikin mahdollisuus, että kylmäsäilytetty ihminen voitaisiin elvyttää muistoineen, miksi jättää se käyttämättä, yhdistyksen varapuheenjohtaja Karoliina Salminen perustelee jäsenyyttään.
Kryoniikkaseura ei ole saanut yhdistyksen ulkopuolelta tiedusteluja kylmäsäilytysmahdollisuudesta.
– Meillä ei myöskään vielä ole hyviä valmiuksia säilömiseen, mutta haluamme parantaa niitä. Tärkeintä olisi aloittaa kylmetys niin pian kuoleman jälkeen kuin mahdollista, Salminen sanoo.

Liisa Lundell

Lähteet (toimivat linkit ohessa):
www.kryoniikka.fi
www.bodyworlds.com
www.iceman.it
www.theguardian.com/world/2004/jan/23/arts.china
Joyce Tyldesley: Muumiot - tutustu muumioiden ja muinaisten hautojen salaisuuksiin (2000)