Parhaimmillaan Pariisin Kevät on yhdistellessään globaaleja vaikuttimia suomalaiseen mielenmaisemaan vapaalla assosiaatiolla. (Kuvaaja Kerttu Malinen)

Vapaa pop-assosiointi

04.04.2014 / Keikka

Viime vuosien omintakeisinta suomipopbändiä tuskin tarvitsee hakea Pariisin Kevättä kauempaa. Arto Tuunelan studioprojektiksi kaavailtu harmiton kokeilukenttä on neljän albumin jälkeen kasvanut yhdeksi suurimmista instituutioista alalla. Takanreunalla on kaksi kultalevyä ja taival jatkuu.

Parhaimmillaan PK on yhdistellessään globaaleja vaikuttimia suomalaiseen mielenmaisemaan vapaalla assosiaatiolla. Kesäyö tai On aika juosta ovat tälläisestä luovasta ennakkoluulottomuudesta hyviä esimerkkejä.

- Mä en haluu olla liian analyyttinen ja kelaa koko ajan miten tän pitäs mennä, vaan mä haluun uskoo siihen, että tärkeintä on löytää se fiilis, se oikee tunnetila, jota välitetään keikoilla, kuten Tuunela itse totesi NRJ:n haastattelussa.

Yhtyettä on myös kritisoitu "oman linjansa menettämisestä" aika ajoin. Vapauttavaa tai langettavaa tuomiota on mahdotonta jakaa tietämättä mitä useista Pariisin Kevään tyyleistä syytöksillä ajetaan takaa. (jn)

Pariisin Kevät, Klubi lauantaina 5. huhtikuuta.