Veneenveistäjä Tommi Lavonen kaataa pikeä Sigynin kannen saumoihin. (Kuvaaja: Liisa Lundell)

Tervausta, sukellusta ja muuta pientä kevätremppaa

20.02.2015 / Kevätlehti - Liisa Lundell

Keväisin seilorit odottavat, koska saa laskea oman paatin vesille. Turun prameimmat purret seisovat vedessä läpi talven ja kevään uinuvan näköisenä, mutta kannen alla kuhisee.

Suomen Joutsen lepää viileässä kevättalven säässä Forum Marinumin edustalla. Sisälle tulee kuitenkin kaukolämpö ja toimitusjohtaja Jaakko Tikan ja neljän muun työntekijän työhuoneisiin. Laiva aukeaa kevätkaudeksi yleisölle, mutta ryhmät pääsevät näyttelyyn talvellakin.

Sigynissä ja Suomen Joutsenessa riittää töitä kevääksi. Valkoisen fregatin pääkansi hiotaan ja käsitellään öljy-tervaseoksella kaksi kertaa vuodessa: kesäkauden päätteeksi ja taas uudelleen ennen sesongin alkua.

Sigynissä puolestaan nenään nousee tervan haju. Veneenveistäjä Tommi Lavonen kaataa kannen lankkujen saumoihin sakeaa tummaa nestettä teräksisestä kahvipannusta. Se ei ole kuitenkaan aamun tervaiseksi käynyttä sumppia vaan pikeä. Kannella kaasuliekin yllä hautuu kattilallinen kyseistä öljyn ja tervan seosta. Keskikansi on saanut uudet lankut. Lankkujen väliin lyödään pellavarivettä, eräänlaista jouhimaista täytettä. Sen jälkeen saumat tiivistetään kaatamalla niihin pikeä.

– Tähän tapaan se tehtiin 130 vuotta sitten, Tikka kertoo.

Kannen alla taas pensselöidään tervaa vanhan kauppa-aluksen uusiin osiin. Vaikka koko keskikansi on uusittu, Tikka arvioi, että Sigynissä on alkuperäistä puuta vielä noin 70 prosenttia.

Työtä on tehty pala palalta. Kannen alla olevia tukipalkkeja ei voi vaihtaa kaikkia kerralla, sillä aluksen runko retkahtaisi. Suuremmat korjaustyöt ovat kestäneet noin kaksi ja puoli vuotta. Puulaivana Sigyn vaatii myös Suomen Joutsenta enemmän kunnostustöitä.

Hiomakone laulaa toisella puolella alusta. Sillä viimeistellään kannatinpaloja pystypalkkeihin kannen alle.

Remppahommissa paiskivat Sigynin työntekijöiden lisäksi muun muassa työelämän kuntoutujia, oppilaitosten harjoittelijoita ja yrittäjiä. Vakiväkeä on kaksi, mutta tilapäiset työntekijät tuplaavat tai triplaavat kunnostustöihin käytetyt henkilötyövuodet. Harjoittelijat ovat työmaalla muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen.

– Käytämme nykyaikaisia työvälineitä, mutta kunnostustöissä jäljittelemme laivan rakentamisen ja käytön aikakautta, Tikka kertoo.

Alukset vaativat jatkuvaa huoltoa ja kunnossapitoa. Esimerkiksi takila vaatii korjauksia, sillä säälle alttiit raakapuut lahoavat.

– Kohta 130-vuotias Sigyn on hyvin ainutlaatuinen museoalus. Vastaavien puisten kauppalaivojen elinikä oli yleensä 15–20 vuotta, Tikka huomauttaa.

Turun jokiranta on hyvä säilytyspaikka vanhoille laivoille. Itämeren murtovesi on esimerkiksi Välimerta armollisempi: Välimerellä puulaivat eivät säily, sillä suolaisten vesien laivamato syö puuta.

Osa merikeskuksen pienlaivoista nostetaan ylös venehalliin. Rautarunkoinen Suomen Joutsen telakoidaan noin 10 vuoden välein. Siten mahdollinen sisäinen korroosio nähdään ajoissa ja pohja saadaan puhdistetuksi ja korjatuksi perusteellisemmin.

– Muuten pelastuslaitoksen sukeltajat käyvät tarkistamassa rungon kuntoa muutaman kerran vuodessa, Tikka valottaa.

Tikan mukaan laivoista ei ole koskaan tavattu rottia. Outoja löytöjäkään ei ole tullut vastaan, joskin Aurajokeen laivan viereen on kadonnut paljon tavaraa. Kun Sigyn on telakoitu ja vesi pumpattu pois, joesta on löytynyt roskan lisäksi myös bussikuskin rahastuslaukku.

Liisa Lundell

*

Forum Marinumin kevättöitä 2015

Kaikissa aluksissa on käynnissä lukuisia pieniä kunnostustöitä. Isoimmat työt lupaavat mielenkiintoista kesäkautta:
- Suomen vanhimman sotalaivan Wilhelm Carpelanin restaurointityö viedään loppuun.
- Presidentti Mauno Koiviston entinen virkavene Kultaranta VII museoidaan.
- Sigynin keskikansi uusitaan.
- Suomen joutsenen pääkansi hiotaan ja öljytään.

*

Merten taikauskoa: ei banaania laivaan

Purjehduskauteen valmistautuessa ja omaa purtta kunnostaessa on hyvä kerrata, miten välttää epäonnea aalloilla.
- Laivan nimen vaihtaminen tietää epäonnea.
- Perjantai on huono päivä nostaa purjeet.
- Laivoissa ei tule viheltää, sillä se saattaa nostattaa myrskyn.
- Nainen laivassa tietää onnettomuuksia. Ja vaikka laivassa ei olisi naista, saattaa joku miehistöstä joutua olla kuitenkin huono onnen tuoja eli laivan ”Joona”.
- Banaanit laivalla tuovat huonoa onnea. Uskomus pohjautuu mahdollisesti siihen, että aikanaan banaaniterttujen mukana laivoihin on tullut vaarallisia hyönteisiä.