- Föriä on mukavinta ajaa aikaisin kesäsunnuntaiaamuna, kun tyyni Aurajoki on kauneimmillaan. Kyllä talvellakin maisema on kaunis, kun kevätaurinko paistaa ja sorsat kylpevät Förin kummallakin puolella, toteaa kaupunkilautta Förin kuljettaja Kaj Carlsson.

Kuin merellä olisi

20.11.2015 / Talvilehti - Ellinoora Sandell

Yli satavuotias kaupunkilautta Föri tarjoaa myös elämysmatkoja.

Kaikki turkulaiset ovat seilanneet Förillä, mutta harvempi on tainnut tulla vilkaisseeksi kuljettajankoppiin. Että kuka sitä lauttaa oikein ajaa? Tällä kertaa lautankuljettajana on Kaj Carlsson, joka ohjaa Förin pehmeästi länsirantaan, Barkerinpuiston kupeeseen:

– Onhan tämä Föri-kuskin työ aika yksinäistä, vaikka ihmisiä on koko ajan ympärillä. Mutta ei se minua haittaa. Tuntuu kuin olisi merellä, ja parasta onkin Aurajoki maisemineen, kuvailee 3,5 vuotta Föriä kuljettanut Carlsson, joka on aiemmin työskennellyt laivoilla ja Korppoon maantielautalla.

Uskollisesti ympäri vuoden

111-vuotias Föri ei petä kuljettajaansa ja Carlsson ihmetteleekin, miten se iästään huolimatta toimii niin hyvin. Tunnin sisällä lautta ehtii kuljettaa turkulaisia 12 kertaa edestakaisin.

Kova tuuli voi vaikeuttaa ohjausta, varsinkin jos se puhaltaa virtauksen suuntaisesti. Puhurissa Kaj Carlsson säätää vauhtia, niin että saa Förin takaisin reitilleen. Normaalisti kaupunkilautan vakionopeutena on kolmisen solmua eli runsas viisi kilometriä tunnissa.

– Hiljaa se menee, mutta ei tässä kiirekään ole, kun matka on lyhyt, Carlsson toteaa.

Talvisin Förin matkaa vaikeuttavat jäälohkareet. Jos pakkasta on yli kymmenen astetta, kaupunkilautta jäätyy helposti kiinni. Tällöin satamasta joudutaan tilaamaan apua irrotukseen.

Kovina talvina, jos jään paksuus on vähintään 30 senttimetriä, Förin korvaa jääsilta. Carlsson kuitenkin kertoo Förin kulkeneen koko viime talven ajan, kun pakkasista ei ollut oikein tietoakaan.

Rauhallista arkea

Aamukuudelta, kun Föri lähtee ensimmäiselle päivän matkalleen, matkustajia on vielä vähän. Kahdeksan jälkeen alkaa vilkastua. Työmatkaajat kulkevat kaupunkilautalla ympäri vuoden.

Varsinkin kesäisin jopa puolet kyytiläisistä ovat ulkopaikkakuntalaisia, joille joen ylittäminen Förillä on elämysmatka. Välillä muutamat turistit yrittävät tulla maksamaan kuljettajankoppiin, kun eivät millään usko palvelun olevan ilmainen.

– Kesäisin jotkut tulevat Förille istumaan ja juomaan olutta. Kuuden matkan jälkeen täytyy käydä hätyyttämässä heidät pois – Föri ei kuitenkaan ole mikään jokilaiva, kertoo Kaj Carlsson kokemuksistaan lautankuljettajana.

Työpäivän aikana Carlsson kuuntelee paljon radiota ja saattaa joskus katsoa uutisetkin kuljettajankopin televisiosta, mutta omat ajatukset vievät paljon mennessään.

Kesäisin on oltava erityisen hereillä ja keskittynyt, kun veneitä ja isompiakin laivoja suhaa Aurajokea pitkin. Carlsson kertoo ylpeänä, ettei hänen aikanaan Förillä ole loukkaantunut ketään.

Harva kaupunkilautan matkustaja tulee juttelemaan, mutta monet moikkaavat kuljettajalle. Turkulaiset saavat Carlssonilta kiitosta hyvästä käytöksestä. Förillä ei huligaaneja usein näy, mitä nyt joskus öisin jotkut haluavat istuskella Förin kannella.

Teksti ja kuva: Ellinoora Sandell