Turun tuomiokirkkoon haudattu Johan Jacob Kijk osoitti, että maahanmuuttajistakin voi tulla jotain - hänestä tuli Suomen ensimmäinen vuorineuvos!

Maahanmuuttajien Turku

20.11.2015 / Talvilehti - Roope Lipasti

Nyt kun Turkuunkin saapuu kovasti maahanmuuttajia, on syytä muistuttaa, että ei tämä poikkeuksellista ole. Ulkomaalaiset ovat suureksi osaksi rakentaneet Turun. Tästä todisteena kannattaa tehdä pieni kierros Tuomiokirkon kappeleissa. Sieltä löytyy niin ruotsalaisia, saksalaisia, skotteja kuin hollantilaisiakin.

Pääkuori

Tuomiokirkon pääkuorin lattian alta löytyy kirkon suurin hautakammio. Siellä on ainakin 90 arkkua ja yhdessä niistä kirkon ehkä mielenkiintoisin maahanmuuttaja, Jochim Wittfooth (1620-1677). Hän pakeni vaimonsa kanssa Saksasta sodan jaloista – se oli vanhaa hyvää aikaa, jolloin luterilaisiakin vielä vainottiin. Suvun suuri omaisuus jäi Saksanmaalle, mutta pariskunta oli onneksi kuunnellut käsityötunneilla ja osasi ommella vaatteiden saumoihin jalokiviä niin että saattoivat aloittaa bisnekset uudestaan.

Siihen aikaan maahanmuuttajat eivät perustaneet pizzerioita, mutta kauppahuoneen kuitenkin. Wittfoothien suku on lahjoittanut paljon arvoesineitä Tuomiokirkkoon – niitä voi käydä ihailemassa Tuomiokirkkomuseossa.

Tavastin kappeli

Tavastin kappelista löytyy esimerkiksi Evert Horn, joka oli Haapasalossa syntynyt maahanmuuttaja. Hän oli Kustaa II Adolfin ystävä ja näyttäessään kuninkaalle kuinka kuuluu sotia jäi tykinkuulan alle. Kustaa piipahti Turussa Hornin hautajaisissa.

Kappelissa on niinikään Samuel Cockburnin (1574-1622) muistomerkki. Hän oli skotlantilainen palkkasoturi, joka teki Turkuakin tunnetuksi Kustaa II Adolfin retkillä.

Kankaisten kappeli

Tuomiokirkkoon on haudattu jopa yksi ruotsalainen maahanmuuttajakuningatar, Kaarina Maununtytär (1550-1612). Hän eleli kuningattarenhommiensa jälkeen Kankaisten kartanossa ja oli jopa mamuksi niin kaunis ja ihana, ettei nuijasodan aikaan kukaan kehdannut käydä ryöstämässä hänen tiluksiaan.

Tottien kappeli

Åke Tott ei ollut maahanmuuttaja, mutta hänen vaimonsa oli, ja myös hänet on haudattu kappeliin. Christina Brahe oli ruotsalaista sukujuurta ja Pietari Brahen sisko. Maahanmuuttaja Pietari Brahe puolestaan on perustanut suuren osan Suomen kaupungeista.

Vaikka ulkomaalaisia usein pidetään huikentelevaisina ja suomalaisia vaatimattomina, niin Äke Tottiin se ei päde. Hänen muistokirjoituksessaan mainitaan mm. että ”eivät yksinomaan läheiset eivätkä ne, jotka asein on sidottu Isänmaahan, olleet ihmeissään, vaan myös italialaiset, iberialaiset ja gallialaiset puhuivat hänen uroteoistaan”.

Gezeliuksen kappeli

Gezeliuksen kappelista löytyy kuuluisa maahanmuuttaja, piispa Hemming. Hän oli kotoisin Uppsalasta ja perusti Turkuun mm. koulun, sairaalan sekä Tuomiokirkkoon kirjaston.

Kappeliin on haudattu myös Johannes Gezelius, ruotsalainen hänkin. Gezelius edisti kansanopetusta ja julkaisi painattamiaan oppikirjoja, kuten Yxi paras lasten tawara (1666). Tarina ei kerro, mikä se yxi tawara mahtoi olla, mutta kirja sisälsi mm. Lutherin Vähän katekismuksen selityksineen, niin että kyllä lapset varmaan innoissaan olivat.

Kijkin kappeli

Alun perin tukholmalainen maahanmuuttaja Johan Jacob Kijk kunnostautui teollisuusmiehenä. Turkuun hän oli perustamassa ensimmäistä tupakkatehdasta, jotta työläiset voisivat pitää tupakkataukoja. Niin ikään hän oli osakkaana kun Kupittaan tiilitehdasta käynnistettiin. Hän osoitti, että maahanmuuttajistakin voi tulla jotain, sillä hänestä tuli maan ensimmäinen vuorineuvos!

Roope Lipasti