Piirros: Ulriikka Lipasti

Kunnes impotenssi teidät erottaa…

20.05.2016 / Kesälehti - Roope Lipasti

Nykyään jopa puolet avioliitoista päättyy eroon. Ennen ei. Esimerkiksi 1700-luvun Ranskassa avioeroprosessi saattoi olla, hmm, erikoinen.

Avioliittoon on perinteisesti suhtauduttu melkoisesti vakavammin kuin nykyään. Avioliitto solmittiin iäksi eikä edes puolison valinta ollut välttämättä avioparin itsensä. Erota saattoi vain erikoistapauksissa ja yleensä se oli miehen vallassa.

Mutta ei aina.

Naisellakin on ollut mahdollisuuksia vaatia avioeroa. Norjalainen historioitsija Karsten Alnaes kertoo että impotenssi mainittiin Ranskassa jo 1300-luvulla avioliiton purkamisen perusteeksi. Tähän liittyvä prosessi oli melkoisen erikoinen. Impotenssi kun piti pystyä näyttämään toteen. Tai pikemmin ehkä päinvastoin.

Alnaes kuvaa Euroopan historia -teoksessaan oikeudenkäynnin, jossa nainen, markiisitar de Langley, halusi saada avioeron ja vetosi miehen kyvyttömyyteen.

Jotta asia voitiin todentaa, piti järjestää demonstraatio.

Koottiin siis oikeuteen arvovaltainen 15-henkinen jury, jossa oli miehiä ja naisia, lakimiehiä ja teologeja, lääkäreitä ja haavureita ja kaikki kokoontuivat todistamaan kuinka markiisi suoriutuisi. Yleisö sai ostaa lippuja tilaisuuteen.

Kutistavia aineita

Puolisot asettuivat makaamaan täysin alasti ja tätä toimitusta katsoi sitten raatimme. Ensin saapui madame ja riisuutui. Hän sai aplodit. Sitten saapui hänen miehensä. Mies oli vaatinut, että vaimo kylvetettiin ensin, ettei tämä vain ollut sivellyt ihoonsa ”kutistavia” aineita.

Ylipäänsä huijaaminen oli näissä puuhissa kuulemma yleistä: eräässä toisessa oikeudenkäynnissä vaimo oli saapunut paikalle ”naurettavasti pukeutuneena”, päässään lakki, jollaisia voi ostaa kirpputorilta.

Sitten aloitettiin. Mutta voi! Markiisi ei onnistunut. Ei ensimmäisellä, toisella eikä kolmannella kerralla, vaikka puuhasteli neljä tuntia! Säännöt oli lainattu korkeushypystä, joten kolmea kertaa enempää ei saanut yrittää.

Le Seiska

Sokerina pohjalla paikalla oli myös sen ajan Seiska-lehti. Siihen aikaan ei vielä ollut mahdollisuutta ”Katso kuvat” –tyyppiseen otsikointiin, mutta epäilemättä ihan sanallinenkin kuvailu kyseisestä tilaisuudesta nosti lehden levikkiä.

Joka tapauksessa markiisitar sai avioeronsa ja markiisia kiellettiin enää koskaan menemästä naimisiin.

Sittemmin tällaisia näytöksiä ei enää järjestetty, mutta kyvyttömyys pysyi edelleen perusteena avioerolle.

Tosin 1700-luvulla Ranskassa lainoppineet pohtivat kyvyttömyyden käsitettä ja totesivat muun  muassa, että se saattoi olla myös tilapäistä ja yhdyntäkyky saattoi kadota, kun” mies tutustui valitsemaansa naiseen paremmin”.

Roope Lipasti

Nykyään avioeron saaminen on melkoisesti helpompi prosessi, lisätietoa esimerkiksi: avioero.com.

*

Kainalojuttu:
Naimisiin ilman hössötystä

Jos puolet nykyisin solmittavista avioliitoista päätyykin eroon, niin se toinen puoli kuitenkaan ei pääty. Naimisiin myös pääsee helposti niin maistraatissa kuin kirkossa.

Kirkkohäidenkään ei tarvitse olla spektaakkeli. Turun Henrikinseurakunta järjestää tänäkin kesänä hääyön, jossa vihitään pariskuntia nonstoppina. Tilaisuuteen pitää ilmoittautua etukäteen ja esteettömyystutkinta pitää olla tehtynä, mutta muuten riittää kun ilmestyy paikalle. Esteettömyystodistuksen saa joko maistraatista tai kirkkoherranvirastosta.

Anna-Kaisa Kallio Henrikinseurakunnasta kertoo, että hääöitä on järjestetty vuodesta 2010. Paikalla on ollut keskimäärin parikymmentä vihkiparia.

- Aika paljon on keski-ikään ehtineitä pariskuntia, joilla on jäänyt avioasia syystä tai toisesta tekemättä ja nyt haluavat sitten. Mutta eivät halua järjestää suuria juhlia. Usein ei edes kerrota etukäteen sukulaisille tai ystäville.

Jonossa ei kuitenkaan olla vaikka nonstoppina mennäänkin:

- Jokainen saa oman vihkiaikansa ja jokaiselle on aikaa parikymmentä minuuttia. Siinä ehtii oikein hyvin.

Ja rauhaakin on tarjolla:

- Ihan ensimmäisellä kerralla alttari oli Ruusupuiston keskellä, jossa oli pieni patio ja penkkejä. Silloin siihen tuli viereisestä taloista vanhempaa väkeä istuskelemaan, ja he kuulemma myös kommentoivat kovaan ääneen hääpareja. Nyt alttarit – tai niitä on kaksi - on siirretty vähän syrjemmälle niin, että saa olla rauhassa.

Hääyö 13. elokuuta Henrikinkirkon viereisessä Ruusupuistossa. Lisätietoa: www.turunseurakunnat.fi - ks. linkki ohessa.