Kaaoksessa kaamokseen

30.11.2018 / Talvilehti - pääkirjoitus

Turun keskusta on pitkin syksyä vaipunut yhä suurempaan kaaokseen. Yksisuuntaiset kadut ovat yhtenä päivänä yksisuuntaisia ja toisena eivät. Joka puolella on kieltoja joiden perusteella minnekään ei saa ajaa, parkkipaikkoja ei ole kun kadut on revitty auki. Siellä täällä rakennetaan, niin että työmaat haukkaavat osan kadusta. Tori on poissa käytöstä seuraavat ziljoona vuotta, bussit ja taksit lähtevät mistä sattuu jos sieltäkään. Jopa Hansa-kortteli on myllerryksessä niin, ettei meinaa Stokkalle löytää.

Onneksi koko ajan on niin pimeää, ettei näe tätä kaikkea kuin hetkittäin.

Loppuvuosi on toisin sanoen mahtava hetki lähteä löytöretkelle kotikaupunkiin! Voi olla varma, että eksyy tai ainakin joutuu kulkemaan totutusta poikkeavia reittejä. Hyvällä tuurilla tulee olo, että on Roomassa, koska mikään ei oikein toimi. Sellainen pitää mielen virkeänä!
*
Kaikesta huolimatta ei kannata vaipua synkkyyteen, sillä kaupunki on selvinnyt pahemmastakin, uskokaa pois.

Kas näin, Turun lyhyt historia, olkaa hyvä:

Turku 1200-luku: katuja ei ole, joten niillä ei pysty kulkemaan.

Turku 1300-luku: kaupunkia rakennetaan vimmalla, rakennustelineet ja sen sellaiset estävät kadulla kulkemisen.

Turku 1400-luku: kaupunki palaa monta kertaa, kaduilla ei pysty kulkemaan.

Turku 1500-luku: juutit ryöstävät ja tuhoavat kaiken, kaduilla ei pysty kulkemaan.

Turku 1600-luku: kaikilla on kivaa ja kaduilla pystyy kulkemaan.

Turku 1700-luku: isoviha ja pikkuviha; kaikki tapetaan ja loput kuolevat ruttoon, kaduilla ei kannata kulkea.

Turku 1800-luku: kaupunki palaa, kaduilla ei voi kulkea.

Turku 1900-luku. Neuvostoliitto pommittaa paikat paskaksi. Kaduilla ei pysty kulkemaan.

Turku 2000-luku: Toriparkki, kaduilla ei pysty kulkemaan.
*
Kannustan kaikkia kuitenkin pysymään keskustassa ja käymään sielläkin kaupoilla. Jonain päivänä nämäkin rakennustyöt tulevat valmiiksi ja olisi mukavaa, että vireä keskusta olisi edelleen silloin olemassa.

Roope Lipasti,
Turun Ajan päätoimittaja