Morrissey

Minä ja Morrissey

26.05.2006 / Koonnut: Anna Eloaho

”This is the coastal town that they forgot to close down. Come, come, come - nuclear bomb!".

Turkulaisen Morrissey-fanaatikon joka sunnuntaiseen rutiiniin kuuluu ehdottomasti visiitti vanhan postitalon pommitusjälkien äärelle. Jäikö jotain kesken vuonna 1944? Sen jälkeen tuntemaan voimakasta irrallisuutta jokirannan promenadille."Everyday is like Sunday. Win yourself a cheap tray. Share some greased tea with me. Everyday is silent and grey". Pelkkää suloisen kyynistä asiaa, joka kolahti voimakkaasti paikallisten maamerkkien inspiroimana "Viva Hatella" jo 1988.
- Jari Nikkola, viestintäyrittäjä, 38

"When you say it's gonna happen 'now' well, when exactly do you mean?"

Joku toinen tiivisti suhteeni. Kyse on kaipauksesta, mutta kaipauksesta mihin?
- Liina Eloaho, toimittaja, 37

Aikuisfanittaminen ei tunnu laisinkaan kiusalliselta eikä se ole pelkkää nostalgiaa, ja ikääntyminenkin tuntuu lähestulkoon miellyttävältä kun on aikoinaan valinnut yhdeksi idolikseen henkilön joka tekee sen tyylillä.
- Jori Hulkkonen, DJ, tuottaja, 32

“You say: 'ere thrice the sun hath done salutation to the dawn' and you claim these words as your own but I´ve read well and I´ve heard them said, a hundred times (maybe less, maybe more).”

En voi sanoa että olisin varsinaisesti fanittanut Smithsejä tai Morrisseytä ennen kuin huhtikuusta. Sen verran niitä kuitenkin lukioaikana kuuntelin että sain sanavaraston, jolla pääsi lukemaan englannin kieltä ja kulttuuria. Nyt kun tiedän että Keatsia, Yeatsia ja Wildeä ei ole haudattu samalle hautausmaalle, elämä onkin ehkä alkanut kiinnostaa minua enemmän. Mahdollisesti.
- Anna Eloaho, kulttuurityöntekijä, 38

Tavastia-klubi joskus 90-luvulla. Lavalla on mainio tribuuttibändi the Joneses, joka esittää Smiths- ja Morrissey-klassikoita. Yleisö osaa ottaa roolinsa tässä näytelmässä, onhan se kuunnellut musiikkinsa ulkoa ja lukenut kaiken käsiin sattuvan, ja minä olen yksi heistä. Sittemmin olen päässyt näkemään Morrisseyn lavalla pari kertaa, eikä tuon ensimmäisen ihan kuin -elämyksen lumous ole siitä kuin voimistunut. Ruissalo heinäkuisena sunnuntaina? You bet.
- Marion Fields, tutkija, 37

“I’d like to drop my trousers to the world
I am a man of means (of slender means)”

Morrissey on väärinymmärretty taiteilija. Tuotantoa tuntemattomat – tai sitä vain pintapuolisesti tuntevat - mieltävät herran vain teinipoika-ahdistuksen synkkääkin synkemmäksi tulkiksi. Väärin. Ahdistuseksperttiyden ohella Mozzer on armoitettu (musta) humoristi, ilkikurinen yhteiskuntakriitikko ja satiirikko, olematta sitä liian alleviivaavalla tai ärsyttävästi maailmaa parantavalla tavalla. Mitä musiikkiin tulee, niin vuosikausia sielukkaan tanssimusiikin parissa puuhastelleena minua hämmästyttää yksi asia. Miten mies, joka julkisesti on ilmoittanut inhoavansa sekä soul- että tanssimusiikkia yleensä, on onnistunut tekemään niin kovin sielukasta ja tunteisiin vetoavaa tavaraa?
- Heikki Kiviluoto, Soul-dj, 36