puualan aateliset

28.05.2004 / teksti kari tuomi

Laatoitetut jalkakäytävät ja Ruissalon tammet tekevät Turusta maamme eurooppalaisimman kaupungin. Laatoittaminen on hienoa käsityötä, mutta tammena oleminen, se on suurinta maailmassa.

Tammet ovat Euroopan jaloa oksastoa, joiden alla päivänvarjoin sonnustautuneet kikattelijat käyskentelevät. Tammien alla kävellään oudosti kolmisin ja ollaan aina suusta hyviä ja keveitä. Koska suomalaiset rakastavat viinaa, pakkasta ja havupuiden jääräpäisyyttä, turpaan ne yrittävät antaa, männyt tammille, ulkomaisille hienostelijoille. Mutta eihän niin viisaita kuin tammet ovat, könitetä.

Jos mänty edustaa pohjoista viinakulttuuria ja tammi mannermaista samppanjanlitkintää, ei jälkimmäisestä ole edes taloudellista pitää liikaa, ei varsinkaan tulla känniin. Ruissalon tammista juopuneet ovat maassamme kuin pesueellinen villakoiria lammaskarsinassa.

Kun Turulle ominainen hienostuneisuuden osoitus, laatoitetut jalkakäytävät, loppuvat, alkaa toinen ylellisyys, tammien reunustamat tiet. Missä on tammia, siellä tapahtuu. Tammen päivä ei huipennu postinkantajan vedenheittoon, sillä suurissa, vanhoissa puissa on kohtalokkuutta.

Jossain Ruissalon tuntemattomassa nurkassa on se tammi, jonka oksat Pietarista Tukholmaan matkalla ollut J.W. Goethe koki kovasti armaasta kotimaastaan muistuttavina. Niihin runoilija yritti hirttäytyä, mutta vihdanhakureissulla ollut kappalaisenpoika ehti hänet pelastaa. Jossain toisaalla on tammi kyljessään ruma lovi, koska Uppsalasta Moskovaan matkalla ollut kruununperillinen yritti sen raivonpuuskassaan kaataa. Ylhäällä istunut varis oli prinssin mielestä laulanut maanpettureiden sävelmää. Kirves osui vahingossa myös piispaa polveen. Piispa kuoli viikkoa myöhemmin takassa räiskyvien tammihalkojen sytytettyä verhot palamaan. Toistaiseksi löytämättömässä Ruissalon kolkassa kasvaa tammi, jonka alla on kuuluisan, mutta onnettoman murhamiehen, tammenterhoon kesken hommia tukehtuneen Brunn Haapalaisen hauta.

Tammi tietää, että vain Aurajoen virtaus on totta. Totta on vain se, minkä luitaan, oksiaan myöten tuntee. Kuten tammen hiljaisuus lintujen lennettyä pois. Siinä ei ole turkulaiselle mitään vierasta. Se on suurta juhlaa suomalaiselle, joka voi Ruissalossa parhaiten haaveilla siitä, millaista on elämä tammena. •

Tuomi on helsinkiläinen kirjailija

TIETOISKU: Ruissalon vanhat tammet ovat erityisen muhkuraisia siksi, että sileät ja suorat puut kaadettiin aikoinaan laivanrakennustarpeisiin.