Näyttelyt



Aboa Vetus & Ars Nova - Historian ja nykytaiteen museo Itäinen Rantakatu 4-6
Aboa Vetus - Vanha Turku. Suomen ainoa arkeologinen museo, Aboa Vetus, on maan alta löydetty kaupunginosa, jossa on eletty vuosisatojen ajan. Museon alueella sijaitsee kuuden keskiaikaisen kivitalon rauniot, joiden välissä kulkee Luostarin jokikatu.
Luutarha. Aboa Vetus & Ars Novan alueella tehdyissä kaivauksissa on vuosien varrella löytynyt yli tuhat kiloa eläinten luita. Arkeologinen näyttely kertoo eläinten kiinnostavasta historiasta.
Maria Prymatšenkon satumainen maailma, Ars Nova 27.4.-2.9. Prymatšenko (1908-1997) on Ukrainassa suuresti arvostettu ja rakastettu taiteilija. Kesällä 2018 tämän itseoppineen taiteilijan värikästä ja iloa herättävää tuotantoa nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa. Näyttelyssä esitellään taiteilijan vesiväri- ja guassimaalauksia. Teokset kuuluvat Ukrainan kansantaiteen museon kokoelmaan Kiovassa.
Matkakuumetta, Ars Nova 27.4.-30.9. Kokoelmanäyttely Matkakuumetta tarkastelee Aboa Vetus & Ars Nova -museon taidekokoelmaa matkateemalla. Näyttely lähestyy matkanteon teemoja liikkeen, ajan kulumisen, sisäisten matkojen ja kaukokaipuun kautta. Pariisi ja Firenze nousevat näyttelyssä esiin inspiroivina matkakohteina ja taidekeskuksina. Museon taidekokoelmassa on 650 teosta suomalaisen ja länsimäisen taiteen lähihistoriasta. Kokoelman varhaisimmat teokset ajoittuvat 1800-luvun lopulle, mutta sen pääpaino on 1950-luvun jälkipuolella. Matkakuumetta -näyttely esittelee teoksia yli 30 taiteilijalta, joiden joukossa ovat muun muassa Petri Ala-Maunus, Karel Appel, Saara Ekström, Simo Hannula, David Hockney, Kaisu Koivisto, Ahti Lavonen, Kauko Lehtinen, Leena Luostarinen, Pablo Picasso, Kain Tapper, Ellen Thesleff ja Andy Warhol.
Gil & Moti: Donkey Without a Tail, Takkahuone 27.4.-5.8. Hollannissa asuva israelilaissyntyinen taiteilijapari Gil & Moti on työskennellyt ja elänyt yhdessä vuodesta 1994 lähtien. Kahdesta persoonasta on tullut yksi: identtisesti pukeutuva, yksikkönä toimiva kaksikko ei tee eroa elämän ja taiteen välillä. Olennainen osa Gil & Motin työskentelyä on luoda kontakti henkilöön tai yhteisöön ja antaa näiden kohtaamisten ohjata teoksen suuntaa ja näkökulmaa. Tarkastelun kohteina ovat laajat yhteiskunnalliset kysymykset, kuten suvaitsevaisuus, uskonto tai syrjäytyminen.

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Läntinen Rantakatu 13
Qwenselin talo on Turun vanhin säilynyt puutalo. Se on rakennettu 1700-luvun alkuvuosina. Talosta löytyy kaksi museokokonaisuutta, 1700-luvun lopun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekki. Säätyläiskodin sali ja kamarit ovat sisustettu lääketieteen professori Joseph Pippingin aikakauteen, joka asui talossa perheineen vuosina 1789-1815. Hänet aateloitiin lääketieteellisistä ansioistaan vuonna 1812 Pippingsköldiksi. Talon nuorimpaan osaan on sisustettu 1800-luvun apteekki työhuoneineen. Apteekkimyymälässä eli offisiinissa on Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus Oulusta vuodelta 1858. Museon sisäänkäynti löytyy sisäpihalta, jossa palvelee lipunmyynti ja museokauppa. Sekä museoon että kahvilaan pääsee myös pyörätuolilla avustajan seurassa. Johdantonäyttely heti lipunmyynnin läheisyydessä antaa hyvät eväät kiertää museossa. Voit myös lainata ääniopasteen tai ostaa opaskirjan. Museossa järjestetään sesonkeina tapahtumia ja opastuksia. Lisätietoja www.turku.fi/apteekkimuseo.
1.6.-16.9. Lasten apteekki. Kesäkaudella Apteekkimuseon ja Qwenselin talon sisäpiha herää eloon ja perheen pienimmät pääsevät leikkimään apteekkaria ja asiakasta lasten omassa apteekissa.

Biologinen museo Neitsytpolku 1
Biologinen museo on toistaiseksi suljettu. Heinäkuun alkupuolella todettu putkivaurio vaati välitöntä korjaamista ja museo pysyy toistaiseksi suljettuna. Museon avaamisesta tiedotetaan korjaustöiden valmistuttua.

Brinkkalan galleria Vanha Suurtori 3
13.7.-19.8. Hami Bahadori & Jo Kjaergaard.
21.8.-1.10. Bryggman-säätiö.

Forum Marinum Linnankatu 72
Forum Marinumissa on useita näyttelyitä sekä näyttelyrakennuksissa että museolaivoilla. Pysyvien näyttelyiden ohella vuosittain on esillä useita vaihtuvia näyttelyitä sekä Linnanpuomin Tyyni-salissa että Kruununmakasiinin aulassa.
JUTTU Underground ja positiivinen rakennemuutos

Galleria Harmaa Vanha Suurtori 3
13.7.-19.8. Emilia Ukkonen.
21.8.-1.10. Tanja Konstenius.

Kuralan Kylämäki - elävän historian kylä Jaanintie 45
Kuralan Kylämäki on koko perheen kulttuurivirkistysalue, jonne voi tulla viihtymään perinnemaisemassa. Kuralassa voi liikkua ympäri vuoden ja viipyä vaikkapa eväsretkellä tai maatilan eläimiin tutustuen. Kesäisin ja tapahtumien aikaan Kuralassa voi tutustua 1950-luvun maatilan arkeen emännän opastuksella. Kuralan kokeiluverstaalla järjestetään työpajoja ja kursseja ympäri vuoden ja kesäisin on mahdollisuus seurata työnäytöksiä ja kokeilla omia kädentaitoja. Kuralan Kylämäessä on myös lainattavissa perinneliikuntavälineitä kuten puujalkoja, tasapainolautoja ja puukiekkoja. Varaukset etukäteen, puh. 02 262 0420 tai kylamaki@turku.fi.

Luostarinmäen käsityöläismuseo Luostarinmäki (Vartiovuorenkatu 2)
Luostarinmäki on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 palosta. Ulkoilmamuseo käsittää kahdeksantoista 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa rakennettua puutalokorttelia, jotka koostuvat yli kolmestakymmenestä alkuperäisillä paikoillaan säilyneistä puutaloista. Taloihin on sisustettu esiteollisen ajan kaupunkikäsityöläisten verstaita ja koteja. Kesäaikaan verstaissa työskentelee käsityöläisiä, jotta kävijöillä on mahdollisuus tutustua perinteisiin käsityöammatteihin. Museovalvojat, oppaat ja käsityöläiset ovat museotoiminnan alusta saakka pukeutuneet ajanmukaisiin asuihin ja esittelevät näin 1700–1900-luvun alun kansanomaista pukeutumista. Museossa toimii myös oma postikonttori sekä kaksi kauppaa: Höökarin puodista voi ostaa vanhan ajan makeisia truuttiin pakattuna ja museokauppa Hantvärkistä muun muassa museossa valmistettuja käsityötuotteita.

Naantalin museo Mannerheiminkatu 21
Humpin kesänäyttelyssämme Minusta tulee isona... käsitellään kadonneita ammatteja. Tällä hetkellä puhutaan paljon työn muuttumisesta ja ammattien katoamisesta, mutta ilmiönä tämä ei ole ollenkaan uusi. Näyttelyssä kerrotaan asiasta yleisellä tasolla, mutta suurin osa esimerkeistä on Naantalista. Teollistuminen seurauksena kaupungista katosi ensin napintekijä, sen jälkeen moni muukin käsityöläinen. Näyttelyssä pääsee kokeilemaan "sentraalisantrana" toimimista vanhalla puhelinkeskuksella ja tarjolla on myös vanhoja, ammattiin liittyviä dokumenttifilmejä katseltavaksi.

Raision museo Harkko Nallinkatu 2 (bussit Turusta: 6, 7).
18.5.-26.8. Taidetuokioita Eero Rantasen säätiön kokoelmista.
7.9.-25.11. Handmade in Raisio Vol 4.

Salon taidemuseo - Veturitalli Mariankatu 14, Salo
25.5.-16.9. Herb Ritts: In Full Light. Amerikkalainen Herb Ritts (1952-2002) nousi maailmanmaineeseen ennen kaikkea mustavalkoisilla muotikuvillaan sekä julkisuuden henkilöistä, kuten elokuvatähdistä ja rock-muusikoista ottamillaan muotokuvilla. Retrospektiivisen näyttelyn nimi viittaa Rittsin omaksumaan käytäntöön valokuvata keskipäivän auringon paahteisessa valossa, vastoin yleistä tapaa.
29.9.18-13.1.19 Nanna Susi: In The Moods. Taidemaalari Nanna Susi on Suomen kansainvälisimpiä kuvataiteilijoita. Hän on valmistanut ekspressionistisia ja värikylläisiä maalauksia jo kolme vuosikymmentä. Laajassa Nanna Suden retrospektiivisessä In the Moods on esillä rakastetun taiteilijan tuotantoa eri vuosikymmenien ajalta aivan uusimpiin teoksiin saakka. Näyttely käsittää Salon taidemuseon pääsalit, yhteensä 600m2.
Torni 29.9.18-13.1.19 Canal Cheong Jagerroos: Floating Island, studionäyttely. Kiinalaislähtöinen, Suomessa asuva taidemaalari Canal Cheong Jagerroos tuntee hyvin sekä itämaisen että länsimaisen taiteen, ja hänen teoksensa heijastelevat molempia kulttuureita. Hän käy vuoropuhelua näiden kahden eri kulttuurin välillä. Canal dekonstruoi perinteisen kiinalaisen taiteen merkkejä ja symboliikkaa, ja rikkoo abstraktin ja esittävän rajoja. Hänen teoksissaan kiinalaisen mustemaalauksen eleganssi sekoittuu vahvaan länsimaiseen perinteeseen.

Sibelius-museo Piispankatu 17
Sibelius-perusnäyttely. Näyttelyssä voi tutustua esineisiin museon laajoista kokoelmista, joihin sisältyy mm. valokuvia, käsikirjoituksia sekä lehtileikkeitä (Sibeliuksen hattua, keppiä ja sikarilaatikkoa unohtamatta). Näyttelyn yhteydessä on myös mahdollista kuunnella ja katsella säveltäjään liittyvää audiovisuaalista materiaalia ja syventyä hänen tapaansa säveltää, sekä tutustua alan tutkimukseen.
Soitinnäyttely. Perusnäyttely kuvaa suomalaisen musiikkikulttuurimme eri puolia tarjoten samalla näkymiä sekä muiden eurooppalaisten että ulkoeurooppalaisten kulttuurien musiikkielämään. Taidemusiikin historiaa tarkastellaan paikallisesta näkökulmasta. Turku oli keskiajalta aina pitkälle 1800-lukua saakka Suomen musiikkielämän keskus ja tämä näkyy myös Sibelius-museon omassa historiassa ja museon kokoelmissa. Eri soitinryhmien pääpiirteet ja historiallinen kehitys tulevat esitellyiksi museon useissa vitriineissä. Kansanmusiikilla on myös oma sijansa näyttelyssä. Äänitystekniikan ja äänentoiston historiaa esitellään lyhyesti omissa vitriineissään.
Sibbe 50 1.2.18-6.1.19. Näyttely kertoo Sibelius-museon nykyisestä museorakennuksesta ja sen suunnittelijasta, Woldemar Baeckmanista, rakennuksen täyttäessä 50 vuotta. Näyttely esittelee arkkitehtuuria, suunnittelua ja tontin historiaa mm. valokuvin, rakennuspiirustuksin ja pienoismallein. Museokävijällä on tänä vuonna myös mahdollisuus nähdä museon atriumpihalle. Näyttelyssä kävijälle annetaan mahdollisuus osallistua ja Sibbe 50 kysyykin, onko nykyinen museorakennus kamala laatikko vai ihana betonitalo.

Turun linna Linnankatu 80
Pysyvät näyttelyt. Päälinna toimii keskiajan ja renessanssin elämästä kertovana rakennushistoriallisena muistomerkkinä. Siellä sijaitsevat Linnan vanhimmat keskiaikaiset huoneet. Museon historiallisen esinekokoelman näyttelytilat, mm. asuja, koruja, astioita, tekstiilejä ja leluja eri ajoilta. Pienoismallinäyttely linnan rakennushistoriasta. Juhana Herttuan aikana rakennetun Renessanssikerroksen juhlasalit, joiden seinillä on historiallisen taidekokoelman maalauksia ja tekstiilejä. Linnankirkko, jossa järjestetään kirkollisia toimituksia ja konsertteja. Bryggman-sali, joka toimii luentosalina. Esilinna. Päänäyttely, joka esittelee Turun linnan historiaa sen alkuvaiheilta tähän päivään. Näyttely valottaa linnan elämää, arkea ja juhlaa eri aikoina hoviväen ja palvelusväen näkökulmasta. Sisustetut tyylihuoneet 1600–1800-luvuilta. Tyylihuoneissa on esillä runsaasti maalauksia, esinekokoelman antiikkihuonekaluja ja asuja.  Pyöreän tornin vankilat. Eerik XIV:n vankityrmä. Raha- ja mitalikabinetti, jossa on esillä rahoja, mitaleita ja kunniamerkkejä eri ajoilta. Lasten linna (Ritarisali, Turun linnan Paja, Pienoishovi ja Tonttu-ukon aarrekammio).
17.2.17-25.11.18 Valtapeliä - Reformaatio Suomessa -näyttely. Kustaa Vaasa nousi Ruotsin valtaistuimelle 1523 ja aloitti reformaation.  Valtakunnassa käynnistyi sata vuotinen murrosvaihe, jossa uskon asiat kietoutuivat poliittiseen valtapeliin.
JUTTU Turun Game of Thrones
11.5.16 alkaen Raunioista rakennettu - Erik ja Carin Bryggmanin Turun linna. Näyttely esittelee vuosisatojen kuluessa rappeutuneen ja sodan pommituksissa pahoin vaurioituneen Turun linnan restaurointityön suunnitelmia ja periaatteita sekä rakennusvaiheita. Näyttelyssä on esillä runsaasti arkistokuvia ja -filmejä menneiltä vuosikymmeniltä sodan jälkeisistä rauniovaiheista aina 1960-luvulle saakka. Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 125 vuotta arkkitehti Erik Bryggmanin syntymästä ja näyttely liittyy merkkivuoteen.
25.4.-16.9. Kahden presidenttikauden kunnia - Mauno Koiviston kunniamerkit. Esillä on Mauno Koiviston jatkosodassa ja valtiovierailuillaan saamia kunniamerkkejä. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat ovat halunneet esitellä kaikki presidentti Mauno Koiviston kunniamerkit presidentti Koiviston syntymäkaupungissa Turussa.

Turun pääkirjasto Linnankatu 2
Aula ja tieto-osasto (uudisosan 1. ja 2. krs) 3.7.-31.8. Yhdessä ja erikseen - Kulttuuritekoja 20 vuotta. Kulttuurialan palveluja ja monipuolista osaamista tarjoava Osuuskunta Kulttuuriteko perustettiin vuonna 1998 tarpeeseen, joka ei ole kadonnut mihinkään. Projekti- ja pätkätyöt ovat olleet kulttuurialalla todellisuutta jo ennen kuin ne ovat yleistyneet muilla aloilla. Osuuskunnan tärkein tavoite on auttaa kulttuurialan ammattilaisia työllistymään omalla työllään. Mutta yhtä tärkeää Kulttuuriteon toiminnassa on yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys. 20 vuoden aikana Osuuskunta Kulttuuriteko on synnyttänyt useita työryhmiä, joissa kulttuurin eri alojen ammattilaiset ovat yhdistäneet osaamisensa ja luoneet jotain uutta: nettigalleria Ama, kulttuurimedia Unikankare, kaupunkilehti Mobile, ruokajulkaisu Kaalinlehti tai paikallistelevisiossa esitetty JobTV-ohjelma ovat olleet oman aikansa edelläkävijöitä.
KATSO www.kulttuuriteko-turku.fi
Pääkirjaston vitriininäyttelyt elokuussa.
Tieto-osasto, Luonto ja harrasteet, 2.8.-31.8. Metsän kätköissä. Metsät ja puut ovat välttämättömiä elämän monimuotoisuuden kannalta. Silti puut tuntuvat herättävän kiinnostusta pääasiassa raaka-aineena, ”puutavarana”. Muiden eliöiden tavoin myös ihminen on kuitenkin monella tapaa riippuvainen metsistä. Metsillä ja puilla on merkittävä asema inhimillisessä kielessä ja kulttuurissa: eri yhteisöjen parissa tunnetaan esimerkiksi sana maailmanpuu, ja nykyisin arjen kiirettä ja uupumusta voidaan paeta metsän katveeseen. Tieto-osaston näyttelyssä tutustutaan metsän elämään monesta eri näkökulmasta.
Tieto-osasto, Yhteiskunta 6.8.-31.8. Tekoäly: Nyky-yhteiskunnan pilari. Älykkyys määritellään usein kykynä tuottaa monimutkaisia ajatustuloksia monimutkaisessa alati muuttuvassa ympäristössä. Se voidaan myös määrittää tietojenkäsittelyksi, jonka tuloksena on erilaisten ilmiöiden ja asioiden tulkintaa eli ajatusvirtaa. Ajattelu on parhaimmillaan älykästä ja uutta luovaa ja yksinkertaisemmillaan ei-tietoista vaistonvaraista mekaanista toimintaa. Koneet puhuvat, havainnoivat, päättelevät ja oppivat koko ajan uutta tullen enemmän ihmisten kaltaisiksi. Tämän ansiosta ne siirtyvät vaivihkaa enemmän ja enemmän osaksi modernia yhteiskuntaa.
Tieto-osasto, Kansat ja kulttuurit, 2.8.-31.8. Kosketus. Elämämme alkaa kosketuksesta ja kasvaa siinä. Osoitamme sillä huolenpitoa, välittämistä, intohimoa. Millainen on sinulle hyvä kosketus?
Tieto-osasto, Kuukauden lehti elokuussa: DownBeat. DownBeat Magzine on Chicagossa vuonna 1934 perustettu musiikkijulkaisu. Maher Publicationsin kustantama erityisesti jazziin ja bluesiin painottuva julkaisu ilmestyy kerran kuukaudessa englannin kielellä. Tässä nostossa erityishuomiossa on vuonna 1961 syntynyt trumpetisti Wynton Marsalis, joka on ollut DownBeatin Hall of Fame -kunniagalleriassa vuodesta 2017.
Saaga 3.8.-29.9. Sadut heräävät eloon. Sadut heräävät eloon, kun Raunistulan hiiret seikkailevat kaikille tutuissa saduissa Turun pääkirjaston lastenosastolla.
Aula 1.-30.9. Metsäkauriiden valtakunta - luontovalokuvia. Gunilla Björklund, joka työskentelee arkisin ammattikorkeakoululehtorina Turun Noviassa, valokuvaa luonnon muutoksia lähiympäristössään.
KATSO gunillasnatur.vuodatus.net
KATSO www.flickr.com/photos/gunillab

Turun taidemuseo Aurakatu 26
25.11.16-4.11.18 Toteutuneita unelmia ja toteutumattomia. Taidemuseon ensimmäisen intendentin, maisemamaalari Victor Westerholmin aikana 1891-1919 kokoelmiin hankittiin ja lahjoitettiin tasan 400 teosta, joista monista muotoutui Suomen taiteen ohittamattomia klassikoita. Uusi kokoelmanäyttely esittelee tämän parhaimmiston lisäksi myös joukon toteutumattomia unelmia; teoksia, jotka syystä tai toisesta eivät päätyneetkään osaksi kokoelmaa.
Dick Bengtsson 1.6.-26.8. Taiteilijana itseoppinut Dick Bengtsson (1936-1989) kuuluu Ruotsin merkittävimpiin taiteilijoihin. Hän yhdisti teoksissaan monia eri tekniikoita ja käsitteli maalauksiaan itsekehittämillään menetelmillä. Bengtsson ei koskaan selittänyt persoonallisia, usein yllättäviä yksityiskohtia ja rinnastuksia sisältäviä teoksiaan. Hän tuntuu kuitenkin vihjaavan, että Kansankodin idylli on vain pintaa, jonka hänen teoksensa saavat rikkoontumaan.
Sasha Huber: Space Race. Studio 1.6.-26.8. Sasha Huber on keskittynyt vuosikymmenen ajan kansainvälisessä taiteellisessa työskentelyssään projektiin nimeltä Demounting Louis Agassiz välineinään erilaiset yhteistyön, valokuvan, elokuvan ja interventioiden muodot. Hänen teoksensa pyrkivät muuttamaan historiallisen keskustelun dynamiikkaa kartoittamalla ja hyödyntämällä historiaa korjaavia ääniä ja rasismin historiaan sidoksissa olevia paikkoja.
Vajiko Chachkhiani: Winter Which Was Not There (2017) Pimiö 1.6.-26.8. Georgialaisen Vajiko Chachkhianin videoteos Winter which was not there (2017) tarkastelee historian ja henkilökohtaisen välistä suhdetta sekä niiden psykologisia vaikutuksia yksilöön. Elokuvan eri lajityypeillä maalaileva kuvaus kertoo tarinaa menneisyyden painolastista ja siitä vapautumisesta.
Ali Munsterhjelm - Axel Haartman - Santeri Salokivi 14.9.18-20.1.19. Munsterhjelm, Haartman ja Salokivi olivat paitsi taiteilijatovereita myös impressionismiin ja jälki-impressionismiin perustuneen leveän värimaalauksen pääedustajat 1900-luvun alun Turussa. Pariisissa oppimaansa nojautuen taiteilijat taltioivat ympäröivää todellisuutta sosiaalisia näkökohtia unohtamatta. Kolmikosta Munsterhjelm oli erikoistunut kulttuurimaisemiin ja kaupunkiaiheisin, eritoten Aurajoki-näkymiin, Haartman asetelmiin, interiööreihin, henkilökuviin ja maisemiin. Salokiven suosikkiaiheita olivat henkilö- ja muotokuvat sekä kaupunkinäkymät.
Jaakko Niemelä: Nostalgia Studio 14.9.-18.11. Jaakko Niemelän taiteellinen työskentely on liittynyt vuodesta 2012 lähtien tutkimusprojektiin, jonka kohteina ovat merenkulku ja muistot merikapteeni-isästä. Nostalgia kertoo suurten rakenteiden murtumisesta ja hajoamisesta, luopumisesta ja kaipauksesta, tuhoutumisesta, rappiosta ja loppumisesta.
Mikhail Karikis: Ain't Got No Fear (2016) Pimiö 14.9.-18.11. Ain’t Got No Fear (2016) kuvaa 11–13-vuotiaiden poikien kasvamista Kaakkois-Englannin teollistuneilla suomailla Isle of Grainissa. Teos paljastaa musiikkivideon tapaan välähdyksiä lapsuuden ja aikuisuuden välimaastossa häilyvästä, auktoriteetteja ja aikuisten valvontaa välttelevästä elämästä, jota ystävyys ja leikin logiikka hallitsevat.

Vanhan Raatihuoneen Galleria Vanha Suurtori 3
13.7.-19.8. Lotta Hänninen.
21.8.-1.10. Emma Jääskeläinen.

Wäinö Aaltosen museo Itäinen Rantakatu 38
Simo Helenius 8.6.-16.9. Kuvanveistäjä Simo Heleniuksen näyttely kokoaa yhteen teoksia taiteilijan koko uran varrelta. Helenius tunnetaan parhaiten puuveistoksistaan, joita hän on työstänyt mm. purkutalojen hirsistä sekä kaadetuista puistopuista. Esillä on myös 1970-luvun pop-kaudella syntyneitä värikkäitä keinonahkateoksia.
Hertta Kiiski ja Jenna Sutela ​8.6.-16.9. Hertta Kiiski työskentelee valokuvan, liikkuvan kuvan, objektien, tilan, ja usein omien tyttäriensä, kanssa. Teoksissa pohditaan empatiaa sekä ihmisten, ei-inhimillisen ja tilan välisiä suhteita. Jenna Sutelan työvälineinä ovat sanat, äänet ja elävät materiaalit. Hänen teoksensa käsittelevät usein ihmisen, muiden olioiden ja teknologian välistä suhdetta.