Näyttelyt



Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Läntinen Rantakatu 13
Qwenselin talo on Turun vanhin omavaraistalouden ajalta säilynyt porvaristalo. Talo rakennettiin Pietari Brahen 1652 laadituttamassa asemakaavassa aatelistolle varatulle alueelle noin vuonna 1700. Myöhemmin rakennettuun kauppasiipeen on sisustettu 1800-luvun apteekki, johon kuuluu materiaali- ja yrttihuone, kaksi laboratoriota ja offisiini. Offisiinissa on Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus. Näyttelysiivessä sijaitsee Åke Lydmanin apteekkiastioiden kokoelma ja 1920-luvun lääketutkimuslaboratorio. Lisäksi museossa on vuosittain vaihtuvia pienoisnäyttelyitä ja ohjelmatoimintaa.

Biologinen museo Neitsytpolku 1
Hyönteisloistoa kotoa ja kaukomailta. Biologisessa museossa on esillä pysyvästi museon hyönteiskokoelmia. Esillä on mm. runsaasti suuria eksoottisia perhosia ja kovakuoriaisia. Tällä hetkellä nähtävillä on ulkomaalaisten hyönteisten kokoelma mutta sen rinnalle tulee esille myös kotimaisten hyönteisten kokoelma. Näyttelystä löytyy maailman suurimmat kovakuoriaiset ja perhoset sekä suuria kummitussirkkoja ja kaskaita.

Brinkkalan galleria Vanha Suurtori 3
13.4.-20.5. Kuvataiteen lukiodiplominäyttely. Turun lukioiden parhaat kuvataiteen diplomityöt ovat esillä Brinkkalan galleriassa. Mukana ovat Katedralskolan i Åbo, Luostarivuoren lukio, Puolalanmäen lukio, Turun Lyseon lukio ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio.

Forum Marinum Linnankatu 72
Forum Marinumissa on useita näyttelyitä sekä näyttelyrakennuksissa että museolaivoilla. Pysyvien näyttelyiden ohella vuosittain on esillä useita vaihtuvia näyttelyitä sekä Linnanpuomin Tyyni-salissa että Kruununmakasiinin aulassa.
JUTTU Underground ja positiivinen rakennemuutos

Kuralan Kylämäki - elävän historian kylä Jaanintie 45
22.-23.4. Kuralan Kylämäen avoin viikonloppu. Valokuva! Taiteilija Hans G. Hästbacka opastaa neulanreikävalokuvauksen saloihin. Työpajamaksu 3,5/8 €.
26.-27.5. Kuralan Kylämäen avoin viikonloppu. Oi ihana toukokuu: kukka-aiheinen grafiikka-ateljee. Työpajamaksu 3,5/8 €.

Luostarinmäen käsityöläismuseo Luostarinmäki (Vartiovuorenkatu 2)
Luostarinmäki on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 palosta. Yli 200 vuotta vanhat rakennukset sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Niihin on sisustettu sekä käsityöläisten asuntoja että yli 30 eri alan verstasta esittelemään esiteollisen ajan kaupunkikäsityön historiaa. Kesäaikaan verstaissa työskentelee käsityöläisiä.

Salon taidemuseo - Veturitalli Mariankatu 14, Salo
17.2.-13.5. Kuvanveistäjä Anja Aho (1931-1992) sekä Salon Taiteilijaseuran 50-vuotisjuhlanäyttely. Anja Virtanen, vuodesta 1959 Anja Aho, syntyi 1931 Merimaskussa ja inspiroitui jo nuorena puun työstämiseen. Hän pääsi 1947 Turun piirustuskouluun ja syvensi opintojaan Wäinö Aaltosen yksityisoppilaana 1950-52. Aho veisti leikin- ja sadunomaisia figuureja niin saveen, kipsiin kuin puuhunkin ja töitä valettiin myös pronssiin. Salon Taiteilijaseuran juhlanäyttelyssä on esillä jäsenistön uusia teoksia Anja Ahon teosten lisäksi.
17.2.-13.5. tornissa Taina Kutze: Mustaa ja Valkeaa.
25.5.-16.9. Herb Ritts: In Full Light. Amerikkalainen Herb Ritts (1952-2002) nousi maailmanmaineeseen ennen kaikkea mustavalkoisilla muotikuvillaan sekä julkisuuden henkilöistä, kuten elokuvatähdistä ja rock-muusikoista ottamillaan muotokuvilla.

Sibelius-museo Piispankatu 17
Sibelius-perusnäyttely. Näyttelyssä voi tutustua esineisiin museon laajoista kokoelmista, joihin sisältyy mm. valokuvia, käsikirjoituksia sekä lehtileikkeitä (Sibeliuksen hattua, keppiä ja sikarilaatikkoa unohtamatta). Näyttelyn yhteydessä on myös mahdollista kuunnella ja katsella säveltäjään liittyvää audiovisuaalista materiaalia ja syventyä hänen tapaansa säveltää, sekä tutustua alan tutkimukseen.
Soitinnäyttely. Perusnäyttely kuvaa suomalaisen musiikkikulttuurimme eri puolia tarjoten samalla näkymiä sekä muiden eurooppalaisten että ulkoeurooppalaisten kulttuurien musiikkielämään. Taidemusiikin historiaa tarkastellaan paikallisesta näkökulmasta. Turku oli keskiajalta aina pitkälle 1800-lukua saakka Suomen musiikkielämän keskus ja tämä näkyy myös Sibelius-museon omassa historiassa ja museon kokoelmissa. Eri soitinryhmien pääpiirteet ja historiallinen kehitys tulevat esitellyiksi museon useissa vitriineissä. Kansanmusiikilla on myös oma sijansa näyttelyssä. Äänitystekniikan ja äänentoiston historiaa esitellään lyhyesti omissa vitriineissään.
Sibbe 50 1.2.18-6.1.19. Näyttely kertoo Sibelius-museon nykyisestä museorakennuksesta ja sen suunnittelijasta, Woldemar Baeckmanista, rakennuksen täyttäessä 50 vuotta. Näyttely esittelee arkkitehtuuria, suunnittelua ja tontin historiaa mm. valokuvin, rakennuspiirustuksin ja pienoismallein. Museokävijällä on tänä vuonna myös mahdollisuus nähdä museon atriumpihalle. Näyttelyssä kävijälle annetaan mahdollisuus osallistua ja Sibbe 50 kysyykin, onko nykyinen museorakennus kamala laatikko vai ihana betonitalo.

Turun linna Linnankatu 80
Pysyvät näyttelyt. Päälinna toimii keskiajan ja renessanssin elämästä kertovana rakennushistoriallisena muistomerkkinä. Siellä sijaitsevat Linnan vanhimmat keskiaikaiset huoneet. Museon historiallisen esinekokoelman näyttelytilat, mm. asuja, koruja, astioita, tekstiilejä ja leluja eri ajoilta. Pienoismallinäyttely linnan rakennushistoriasta. Juhana Herttuan aikana rakennetun Renessanssikerroksen juhlasalit, joiden seinillä on historiallisen taidekokoelman maalauksia ja tekstiilejä. Linnankirkko, jossa järjestetään kirkollisia toimituksia ja konsertteja. Bryggman-sali, joka toimii luentosalina. Esilinna. Päänäyttely, joka esittelee Turun linnan historiaa sen alkuvaiheilta tähän päivään. Näyttely valottaa linnan elämää, arkea ja juhlaa eri aikoina hoviväen ja palvelusväen näkökulmasta. Sisustetut tyylihuoneet 1600–1800-luvuilta. Tyylihuoneissa on esillä runsaasti maalauksia, esinekokoelman antiikkihuonekaluja ja asuja.  Pyöreän tornin vankilat. Eerik XIV:n vankityrmä. Raha- ja mitalikabinetti, jossa on esillä rahoja, mitaleita ja kunniamerkkejä eri ajoilta. Lasten linna (Ritarisali, Turun linnan Paja, Pienoishovi ja Tonttu-ukon aarrekammio).
11.5.16 alkaen Raunioista rakennettu - Erik ja Carin Bryggmanin Turun linna. Näyttely esittelee vuosisatojen kuluessa rappeutuneen ja sodan pommituksissa pahoin vaurioituneen Turun linnan restaurointityön suunnitelmia ja periaatteita sekä rakennusvaiheita. Näyttelyssä on esillä runsaasti arkistokuvia ja -filmejä menneiltä vuosikymmeniltä sodan jälkeisistä rauniovaiheista aina 1960-luvulle saakka. Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 125 vuotta arkkitehti Erik Bryggmanin syntymästä ja näyttely liittyy merkkivuoteen.

Turun pääkirjasto Linnankatu 2
3.5.-31.5. Aula ja tieto-osasto. Kasviarkkien kertomaa.
Pääkirjaston vitriininäyttelyt huhtikuussa.
Tieto-osasto, Kansat ja kulttuurit ja Luonto ja harrasteet 6.2.-30.4. Punaista ja valkoista: Suomen sisällissota 1918. Suomi itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen varjossa, mutta jo tammikuussa 1918 maa ajautui veriseen sisällissotaan. Euroopan suurten mullistusten lisäksi sodan taustalla olivat jyrkät sosiaaliset erot sekä poliittinen eriarvoisuus. Tieto-osaston näyttelyssä vuoden 1918 sisällissotaa ja sen muistoja tarkastellaan monista eri näkökulmista. Esillä on myös Turun museokeskuksen esineitä ja valokuvia sisällissodan ajalta.
Tieto-osasto, Yhteiskunta, 3.4.-30.4. Dinosaurusten kadonnut maailma. Dinosaurukset elivät mesotsooisella maailmankaudella noin 230–66 miljoonaa vuotta sitten. Kyseessä oli hyvin monipuolinen eläinryhmä, joka hävisi lähes kokonaan maapallolta liitukauden lopun joukkosukupuutossa. Dinosaurukset ovat olleet suuren kiinnostuksen kohteena 1800-luvun puolivälistä saakka, ja ne kuuluvatkin kiinteästi populaarikulttuurin kuvastoon. Tieto-osaston näyttelyssä tutustutaan dinosaurusten muinaiseen maailmaan sekä niiden merkitykseen nykykulttuurissa.
Aula ja Tieto-osasto (uudisosa, 1. ja 2. krs) 10.-30.4. Sekakuoro Kulkuset - 100-vuotisjuhlanäyttely. Mikä turkulaisryhmä on itsenäistä Suomea vain kuukautta nuorempi? Minkä Turun kuoron riveissä Tom of Finland on laulanut? Mikä Turun  kuoroista on jo ehtinyt julkaisemaan levyn tänä vuonna?
KATSO www.facebook.com/events/863123200538390

Turun taidemuseo Aurakatu 26
Rut Bryk: Taikalaatikko 26.1.-13.5. Bryk (1916-1999) oli suomalaisen modernin keramiikkataiteen uudistaja, jonka varhaisten, pienikokoisten teosten värikästä tarinallisuutta seurasivat pelkistetymmät, toisinaan monumentaaliseen kokoon kasvavat ja tilan haltuun ottavat teokset.
Heini Aho: Cure of All Studio 23.3.-13.5. Tasapainon olotila sisältää aina vastakohtien, myrkyn ja sen vasta-aineen, läsnäolon.
Aujik: Impermanence Trajectory Pimiö 23.3.-13.5. AUJIK on Japanissa asuvan ja työskentelevän Stefan Larssonin taiteellinen konsepti, jonka kuvastossa vieraat orgaanis-mekaaniset hybridit yhdistyvät elektronisen musiikin luomaan äänimaailmaan.
Dick Bengtsson 1.6.-26.8. Taiteilijana itseoppinut Dick Bengtsson (1936-1989) kuuluu Ruotsin merkittävimpiin taiteilijoihin. Hän yhdisti teoksissaan monia eri tekniikoita ja käsitteli maalauksiaan itsekehittämillään menetelmillä. Bengtsson ei koskaan selittänyt persoonallisia, usein yllättäviä yksityiskohtia ja rinnastuksia sisältäviä teoksiaan. Hän tuntuu kuitenkin vihjaavan, että Kansankodin idylli on vain pintaa, jonka hänen teoksensa saavat rikkoontumaan.
Sasha Huber Studio 1.6.-26.8.
Vajiko Chachkhiani: Winter Which Was Not There (2017) Pimiö 1.6.-26.8.

Vanhan Raatihuoneen Galleria Vanha Suurtori 3
13.4.-20.5. Sallamari Rantala ja Laura Soisalon-Soininen: Maateitse. “Konepellin alle jää auton omia. Korin sisällä ruumis antaa kantaa itsensä. Ämpärit sei-sovat takana. Kynsien alle kerääntynyt näkymätön vaihtaa tilansa suuhun. Kun huomaa, että asiat liikkuvat, eteen, nostaen, sisään ja ulos, maan alle, auton suoraviivaisella kiih-tymisellä ja suolen peristalttisella liikkeellä on kyky näyttäytyä vertaisina tapoina liikkua.“

Wäinö Aaltosen museo Itäinen Rantakatu 38
Hannu Väisänen - Anna Ahmatovan neljä huonetta 9.2.-20.5. Näyttelyn keskiössä on venäläisen runoilija Anna Ahmatovan (1889–1966) elämä. Väisänen kuvaa teoksissaan Stalinin kauden Neuvostoliiton väkivaltajärjestelmän silmätikuksi joutuneen Ahmatovan jokapäiväistä ahdinkoa, korostaen sensuurin ja sananvapauden välistä jännitettä. Esillä on Väisäsen uusimpia maalauksia, valokuvia, videoita sekä installaatioita.