Näyttelyt



Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Läntinen Rantakatu 13
Qwenselin talo on Turun vanhin omavaraistalouden ajalta säilynyt porvaristalo. Talo rakennettiin Pietari Brahen 1652 laadituttamassa asemakaavassa aatelistolle varatulle alueelle noin vuonna 1700. Myöhemmin rakennettuun kauppasiipeen on sisustettu 1800-luvun apteekki, johon kuuluu materiaali- ja yrttihuone, kaksi laboratoriota ja offisiini. Offisiinissa on Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus. Näyttelysiivessä sijaitsee Åke Lydmanin apteekkiastioiden kokoelma ja 1920-luvun lääketutkimuslaboratorio. Lisäksi museossa on vuosittain vaihtuvia pienoisnäyttelyitä ja ohjelmatoimintaa.

Biologinen museo Neitsytpolku 1
Perusnäyttely: 13 luontomaisemaa eläimineen. Museo sopii vierailu- ja opintokohteeksi kaikenikäisille luonnosta ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneille. Ennakkovarauksella myös opastettuja kierroksia.
Hyönteisloistoa kotoa ja kaukomailta. Biologisessa museossa on esillä pysyvästi museon hyönteiskokoelmia. Esillä on mm. runsaasti suuria eksoottisia perhosia ja kovakuoriaisia. Tällä hetkellä nähtävillä on ulkomaalaisten hyönteisten kokoelma mutta sen rinnalle tulee esille myös kotimaisten hyönteisten kokoelma. Näyttelystä löytyy maailman suurimmat kovakuoriaiset ja perhoset sekä suuria kummitussirkkoja ja kaskaita.
5.5.-31.12.2017 Biologinen museo 110 vuotta -juhlanäyttely. Näyttely kertoo tarinan museon synnystä tähän päivään. Tarinaa kuljettavat eteenpäin vanhat valokuvat, tekstit, lehtileikkeet ja vierailijoiden muistot museosta vuosikymmenten varrelta. Varsinaista syntymäpäivää juhlitaan heinäkuun 15. päivä.

Forum Marinum Linnankatu 72
Forum Marinumissa on useita näyttelyitä sekä näyttelyrakennuksissa että museolaivoilla. Pysyvien näyttelyiden ohella vuosittain on esillä useita vaihtuvia näyttelyitä sekä Linnanpuomin Tyyni-salissa että Kruununmakasiinin aulassa. Kesäkaudella ovat avoinna lisäksi "Kansallisaartemme viisi elämää" -näyttely Suomen Joutsenella sekä Sigynillä laivan historiasta kertova näyttely. Suomen Joutsenen välikannella on myös vaihtuvia kesänäyttelyitä.

Kuralan Kylämäki - elävän historian kylä Jaanintie 45
Kuralan Kylämäki on Elävän historian kylä, jossa päivittäiset kotityöt ja ajankohtaiset askareet kertovat 1940- ja 1950-lukujen maalaiselämästä. Lapset voivat leikkiä pihaleikkejä sekä kotia ja kauppaa oikeilla 1950-luvun tavaroilla. Arkeologisessa kokeiluverstaassa tutkitaan ja esitellään esihistoriallisia työtapoja ja valmistetaan muun muassa metsästysaseita. Kokeiluverstaan työpajassa voi osallistua sekä avoimeen toimintaan että erilaisille kursseille.

Luostarinmäen käsityöläismuseo Luostarinmäki (Vartiovuorenkatu 2)
Luostarinmäki on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 palosta. Yli 200 vuotta vanhat rakennukset sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Niihin on sisustettu sekä käsityöläisten asuntoja että yli 30 eri alan verstasta esittelemään esiteollisen ajan kaupunkikäsityön historiaa. Kesäaikaan verstaissa työskentelee käsityöläisiä.

Salon taidemuseo - Veturitalli Mariankatu 14, Salo
30.9.17-4.2.18 Elliott Erwitt, Retrospektiivi. Kansainvälinen valokuvanäyttely. Maailmankuulu yhdysvaltalainen valokuvaaja Elliott Erwitt (s. 1928 Pariisi) on työskennellyt kansainvälisen kuvatoimisto Magnumin valokuvaajana vuodesta 1954. Erwitt tunnetaan mustavalkoisen filmivalokuvauksen klassikkona, jonka kuvat ihmisistä ja heidän suhteistaan sekä eläimistä kuten koirista ovat ikonisina levinneet kaikkialle.

Sibelius-museo Piispankatu 17
Sibelius-perusnäyttely. Näyttelyssä voi tutustua esineisiin museon laajoista kokoelmista, joihin sisältyy mm. valokuvia, käsikirjoituksia sekä lehtileikkeitä (Sibeliuksen hattua, keppiä ja sikarilaatikkoa unohtamatta). Näyttelyn yhteydessä on myös mahdollista kuunnella ja katsella säveltäjään liittyvää audiovisuaalista materiaalia ja syventyä hänen tapaansa säveltää, sekä tutustua alan tutkimukseen.
Soitinperusnäyttely. Sibelius-museo on Suomen ainoa varsinainen musiikkimuseo. Uudessa soitinnäyttelyssä on soittimia keskiajalta Ruisrockiin, Suomesta ja maailmalta. Näyttely kuljettaa kävijää vuosikymmenten lävitse esitellen soittimia ja musisointia erityisesti Suomen ja Turun näkökulmasta. Uusittu soitinnäyttely jatkuu alakerrassa, jossa on esillä kokoelma kansanomaisia soittimia Euroopasta ja muista maanosista. Alakerran urkusalissa on lisäksi esillä hieno kokoelma vanhoja suomalaisia kosketinsoittimia sekä urkuja.
1.2.17-7.1.18 Conducting Finland - kapellimestarit musiikin viestinviejinä 1917-2017. Erikoisnäyttely kertoo kapellimestareista, jotka ovat yhdessä orkestereidensa kanssa välittäneet suomalaista musiikkia kuulijoilleen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Työllään he ovat tehneet Suomea ja suomalaista musiikkia tunnetuksi maailmalla. Näyttely esittelee kapellimestareita Robert Kajanuksen ajoista aina nykypäivän nimiin saakka. Esillä on paitsi kuva- ja äänimateriaalia, myös henkilökohtaista esineistöä. Käytämme #conductingfinland #sibbe #sibeliusmuseum facebookissa ja instagramissa.

Turun linna Linnankatu 80
Pysyvät näyttelyt. Päälinna toimii keskiajan ja renessanssin elämästä kertovana rakennushistoriallisena muistomerkkinä. Siellä sijaitsevat Linnan vanhimmat keskiaikaiset huoneet. Museon historiallisen esinekokoelman näyttelytilat, mm. asuja, koruja, astioita, tekstiilejä ja leluja eri ajoilta. Pienoismallinäyttely linnan rakennushistoriasta. Juhana Herttuan aikana rakennetun Renessanssikerroksen juhlasalit, joiden seinillä on historiallisen taidekokoelman maalauksia ja tekstiilejä. Linnankirkko, jossa järjestetään kirkollisia toimituksia ja konsertteja. Bryggman-sali, joka toimii luentosalina. Esilinna. Päänäyttely, joka esittelee Turun linnan historiaa sen alkuvaiheilta tähän päivään. Näyttely valottaa linnan elämää, arkea ja juhlaa eri aikoina hoviväen ja palvelusväen näkökulmasta. Sisustetut tyylihuoneet 1600–1800-luvuilta. Tyylihuoneissa on esillä runsaasti maalauksia, esinekokoelman antiikkihuonekaluja ja asuja.  Pyöreän tornin vankilat. Eerik XIV:n vankityrmä. Raha- ja mitalikabinetti, jossa on esillä rahoja, mitaleita ja kunniamerkkejä eri ajoilta. Lasten linna (Ritarisali, Turun linnan Paja, Pienoishovi ja Tonttu-ukon aarrekammio).
17.2.17-4.3.18 Valtapeliä - Reformaatio Suomessa -näyttely. Kustaa Vaasa nousi Ruotsin valtaistuimelle 1523 ja aloitti reformaation.  Valtakunnassa käynnistyi sata vuotinen murrosvaihe, jossa uskon asiat kietoutuivat poliittiseen valtapeliin. Näyttelyopastukset 12.3.17 asti la ja su klo 15.
JUTTU Turun Game of Thrones
11.5.16 alkaen Raunioista rakennettu - Erik ja Carin Bryggmanin Turun linna. Näyttely esittelee vuosisatojen kuluessa rappeutuneen ja sodan pommituksissa pahoin vaurioituneen Turun linnan restaurointityön suunnitelmia ja periaatteita sekä rakennusvaiheita. Näyttelyssä on esillä runsaasti arkistokuvia ja -filmejä menneiltä vuosikymmeniltä sodan jälkeisistä rauniovaiheista aina 1960-luvulle saakka. Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 125 vuotta arkkitehti Erik Bryggmanin syntymästä ja näyttely liittyy merkkivuoteen.

Turun pääkirjasto Linnankatu 2
Pääkirjaston vitriininäyttelyt syyskuussa.
Tieto-osasto, Yhteiskunta 4.8.-1.10. Pintasukellus saamelaiskulttuuriin. Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa. Vajaasta 100 000 saamelaisesta vain n. 6000 - laskutavasta riippuen  - asuu Suomessa. Näyttely tuo esiin perinteistä ja nykyistä saamelaiskulttuuria pähkinänkuoressa. Näyttelyä ryydittävät aidot saamelaiset käsityöt ja taidekäsityöt.
Tieto-osasto, Kansat ja kulttuurit 4.9.-1.10. Euroopan ja Lähi-idän yhteiset juuret. Eurooppaa ja Lähi-itää yhdistävät niin monet piirteet, että voidaan puhua yhteisestä Välimeren alueen kulttuurista, jonka alle paikalliset kulttuurit sijoittuvat. Yksi suurimmista kulttuurien välisistä linjoista alkaa Mesopotamian uskonnoista ja johtaa siitä eteenpäin juutalaisuuden kautta kristinuskoon ja islamiin. Vaikutteet ovat kulkeneet aikojen kuluessa moneen suuntaan. Antiikin aikana ja keskiajalla eurooppalaiset saivat kulttuurivaikutteita Lähi-idän kansoilta, kun taas 300-luvulla eaa. vaikutteet kulkivat pääasiassa antiikin Kreikasta, sekä uudella ajalla Euroopasta Lähi-itään. Myös esimerkiksi muinainen Egypti, Intia, sekä muut Mesopotamian ja Israelin etäiset sukulaisuskonnot ovat vaikuttaneet Välimeren alueen kulttuureihin.
Tieto-osasto, Luonto ja harrasteet 1.9.-1.10. Kirjasto kiireestä kantapäähän. Kirjasto palvelee ihmiskehoa ja -mieltä kokonaisvaltaisesti, päästä varpaisiin. Saisiko olla kirja aivoista, jaloista tai käsistä? Entäpä elokuva vatsasta? Ja mihin kaikkeen inhimilliseen toimintaan keho osineen liittyykään: muistamiseen, kommunikointiin, rakentamiseen, urheiluun, seksiin, muotiin… Kehon osat ovat myös monimutkaisessa yhteydessä toisiinsa. Mitä juokseminen tekee aivoillemme? Helpottaako makean syöminen kipua? Miksi käsillä tekeminen tuottaa niin paljon mielihyvää? Oikeastaan ihmiskeho on kuin kirjaston kokoelma pienoiskoossa: aiheet limittyvät toisiinsa monin liittymäkohdin, ja vaatii hieman ajatustyötä ja harjaannusta keksiä, mihin luokkaan kirja kuuluu. Joskus vaihtoehtoja on useita.
Tieto-osasto, Kuukauden lehti 1.9.-1.10. Hippos - Ratsastajainliiton jäsen- ja tiedotuslehti.
Tieto-osastolla 100-vuotias Suomi on esillä vaihtuvissa teemanäyttelyissä läpi juhlavuoden.
Saaga 1.9.-2.10. Littlest Pet Shop. Suloiset Littlest Pet Shop -hahmot Saagan näyttelyssä syyskuussa! Näyttelyn on koonnut 10-vuotias Kaisla Henriksson.
Tieto-osasto (uudisosa, 2. krs.) 5.9.-1.10. Kirjakulttuuria Suomen Turussa 1500- ja 1600-luvulla. Kansanopetusta tarvittiin Jumalan sanaan tutustumiseksi omalla kielellään. Kirjoista rakkain suomalaisille oli virsikirja.
KATSO suomifinland100.fi
KATSO www.reformaatio2017.fi/tietoa-juhlavuodesta

Turun taidemuseo Aurakatu 26
25.11.2016 alkaen Toteutuneita unelmia ja toteutumattomia. Taidemuseon ensimmäisen intendentin, maisemamaalari Victor Westerholmin aikana 1891-1919 kokoelmiin hankittiin ja lahjoitettiin tasan 400 teosta, joista monista muotoutui Suomen taiteen ohittamattomia klassikoita. Uusi kokoelmanäyttely esittelee tämän parhaimmiston lisäksi myös joukon toteutumattomia unelmia; teoksia, jotka syystä tai toisesta eivät päätyneetkään osaksi kokoelmaa.
15.9.17-7.1.18 Tyko Sallinen. Sallinen (1879-1955) tunnetaan suomalaisen modernismin ja ekspressionismin airuena. Erityisen iskukykyinen taiteilijan pensseli oli 1910-luvulla, jolloin hän myös aiheutti ensimmäiset modernismiin liittyneet kiistat Suomessa teoksillaan Pyykkärit ja Hihhulit. Railakas väri-ilottelu vaihtui myöhemmin murrettuihin, maanläheisin sävyihin mutta muotokieli pysyi edelleen voimakkaan ilmeikkäänä eritoten kansanihmisten kuvauksissa.
Studio 15.9.-12.11. Johanna Ketola: Laakso L447. Videota, valokuvaa ja installaatiota yhdistelevä näyttely kartoittaa luonnon ja kulttuurin suhdetta innoituksenaan erityisesti semiotiikka, metsäluonto, haikurunot ja globaali kulutuskulttuuri.
Pimiö 15.9.-12.11. Marko Turunen: ADHD-Sheikki (2016). Muotokuva yhteiskunnan ulkopuolelle jääneestä, pohjimmiltaan älykkäästä ja hyväsydämisestä mutta päihderiippuvaisesta miehestä, joka ajautuu usein hankaliin tilanteisiin ja moraalittomiin tekoihin.

Wäinö Aaltosen museo Itäinen Rantakatu 38
9.6.-24.9. Jacob Hashimoto. Kesällä museon avarat salit täyttyvät yhdysvaltalaisen Jacob Hashimoton (s. 1973) tilan kanssa keskustelua käyvistä teoksista. Hashimoto työskentelee keveiden leijamaisten elementtien kanssa, joista rakentuu suuria, minimalistisia ja värikkäitä kokonaisuuksia. Massiivisten installaatioiden ohella näyttelyssä on esillä myös Hashimoton reliefimäisiä seinäteoksia.