Näyttelyt ja muut tapahtumat



Aboa Vetus & Ars Nova - Historian ja nykytaiteen museo Itäinen Rantakatu 4-6
Aboa Vetus & Ars Nova on Suomen ainoa arkeologinen museo ja yksi Turun kolmesta taidemuseosta.
ABOA VETUS – vanha Turku on maan alta löydetty kaupunginosa, jossa on eletty vuosisatojen ajan.
Luutarha kertoo eläinten historiasta arkeologisten luulöytöjen kautta. Paljon tutkittavaa myös pienille museovieraille!
Turun Taiteilijaseura 95 vuotta | Juhlavuoden kutsuvieraat 15.11.-22.3. Perinteikkään yhdistyksen kunniaksi järjestetty näyttely avaa näkymän kaupungin aktiiviseen taidekenttään. Jurytetyssä näyttelyssä nähdään teoksia 14 taiteilijalta: Vesa Aaltonen | Erika Adamsson | Anna Aho | Heini Aho | Sanna Kananoja | työryhmä Lotta Leka, Ulrika Hagqvist, Marjo Yli-Antola | Ilona Niemi | Sakari Peltola | André Peterdi | työryhmä Leena Pylkkö, Lisa Roberts, Laura Naukkarinen.
Hanneriina Moisseinen: DOKUMENTTI 15.11.-22.3. Takkahuone-galleriassa nähdään ensimmäistä kertaa Hanneriina Moisseisen sarjakuvainstallaatio DOKUMENTTI. Teos pohjautuu näytelmäkirjailija E. L. Karhun näytelmätekstiin kuka tahansa meistä – dokumentti. Ideat näkyviksi Faktoja ja triviaa museon taidekokoelman teoksista. Näyttely jäljittää, millaisista kokemuksista, havainnoista ja tunteista kipinä taideteokselle voi syntyä.

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Läntinen Rantakatu 13
Qwenselin talo on Turun vanhin säilynyt puutalo. Se on rakennettu 1700-luvun alkuvuosina. Talosta löytyy kaksi museokokonaisuutta, 1700-luvun lopun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekki. Säätyläiskodin sali ja kamarit ovat sisustettu lääketieteen professori Joseph Pippingin aikakauteen, joka asui talossa perheineen vuosina 1789-1815. Hänet aateloitiin lääketieteellisistä ansioistaan vuonna 1812 Pippingsköldiksi. Talon nuorimpaan osaan on sisustettu 1800-luvun apteekki työhuoneineen. Apteekkimyymälässä eli offisiinissa on Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus Oulusta vuodelta 1858. Museon sisäänkäynti löytyy sisäpihalta, jossa palvelee lipunmyynti ja museokauppa. Sekä museoon että kahvilaan pääsee myös pyörätuolilla avustajan seurassa. Johdantonäyttely heti lipunmyynnin läheisyydessä antaa hyvät eväät kiertää museossa. Voit myös lainata ääniopasteen tai ostaa opaskirjan. Museossa järjestetään sesonkeina tapahtumia ja opastuksia. Lisätietoja www.turku.fi/apteekkimuseo.

Biologinen museo Neitsytpolku 1
Pysyvä näyttely: 13 dioraamaa kertoo Suomen kasvillisuudesta ja eläimistöstä Turun saaristosta aina Lapin tuntureille asti.
Eläinten joulu -näyttely 1.12.-12.1. Talvisessa näyttelyssä kerrotaan sadunomaisesti mitä eläimet tekevät luonnossa ja pihapiirissä pimeinä keskitalven päivinä.

Brinkkalan galleria Vanha Suurtori 3
Turku 790 vuotta? 29.11.-23.2. Näyttely kertoo Turun kaupungin synnystä ja kehityksestä 1200-luvulta 1800-luvulle saakka. Esillä oleva arkeologinen aineisto on peräisin kaivauksista vuosilta 2014–2015.

Forum Marinum Linnankatu 72
Forum Marinumissa on useita näyttelyitä sekä näyttelyrakennuksissa että museolaivoilla. Pysyvien näyttelyiden ohella vuosittain on esillä useita vaihtuvia näyttelyitä sekä Linnanpuomin Tyyni-salissa että Kruununmakasiinin aulassa.
JUTTU Underground ja positiivinen rakennemuutos

Kuralan Kylämäki - elävän historian kylä Jaanintie 45
Kuralan Kylämäki on koko perheen kulttuurivirkistysalue, jonne voi tulla viihtymään perinnemaisemassa. Kuralassa voi liikkua ympäri vuoden ja viipyä vaikkapa eväsretkellä tai maatilan eläimiin tutustuen. Kesäisin ja tapahtumien aikaan Kuralassa voi tutustua 1950-luvun maatilan arkeen emännän opastuksella. Kuralan kokeiluverstaalla järjestetään työpajoja ja kursseja ympäri vuoden ja kesäisin on mahdollisuus seurata työnäytöksiä ja kokeilla omia kädentaitoja. Kuralan Kylämäessä on myös lainattavissa perinneliikuntavälineitä kuten puujalkoja, tasapainolautoja ja puukiekkoja. Varaukset etukäteen, puh. 02 262 0420 tai kylamaki@turku.fi.

Luostarinmäen käsityöläismuseo Luostarinmäki (Vartiovuorenkatu 2)
Luostarinmäki on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 palosta. Ulkoilmamuseo käsittää kahdeksantoista 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa rakennettua puutalokorttelia, jotka koostuvat yli kolmestakymmenestä alkuperäisillä paikoillaan säilyneistä puutaloista. Taloihin on sisustettu esiteollisen ajan kaupunkikäsityöläisten verstaita ja koteja. Kesäaikaan verstaissa työskentelee käsityöläisiä, jotta kävijöillä on mahdollisuus tutustua perinteisiin käsityöammatteihin. Museovalvojat, oppaat ja käsityöläiset ovat museotoiminnan alusta saakka pukeutuneet ajanmukaisiin asuihin ja esittelevät näin 1700–1900-luvun alun kansanomaista pukeutumista. Museossa toimii myös oma postikonttori sekä kaksi kauppaa: Höökarin puodista voi ostaa vanhan ajan makeisia truuttiin pakattuna ja museokauppa Hantvärkistä muun muassa museossa valmistettuja käsityötuotteita.

Naantalin museo Mannerheiminkatu 21
Pysyvät näyttelyt.
Humpin talossa on kaksi pysyvää näyttelyä. Arkeologianäyttelyssä kerrotaan Naantalin varhaisimmasta historiasta ja esillä on kaivauslöytöjä sekä vanhastakaupungista että kirkon ympäristöstä. Pienoismalli esittelee elämää 1500-luvun naantalilaistalossa. Luostarin pienoismallin kautta voit tutustua elämään Naantalin luostarissa. Kaupunki perustettiin vuonna 1443 palvelemaan tänne rakennettavaa birgittalaisluostaria.
Hiilolan taloon on sisustettu 1800-luvun lopun porvariskoti. Rauhallisessa interiöörissä voit tutustua entisajan elämään pikkukaupungissa. Pienoisnäyttelyssä kerromme Naantalin vanhasta kylpylästä ja kylpyläkaupungin elämästä. Lisäksi näyttelyssä selviää, mitkä ovat Naantalin sukat ja millaiset ovat Naantalin nuket.
Sau-Kallion talo puutarhan perällä esittelee käsityöläisperheen vaatimattomampaa elämää.

Salon taidemuseo - Veturitalli Mariankatu 14, Salo
21.9.19-12.1.20 Alexander Reichstein, Ajan myötä. Suomessa 1990 alkaen asunut venäläissyntyinen taiteilija ja kuvittaja Alexander Reichstein (s.1957) on valloittanut suomalaisesta taidekentästä oman erikoisalueensa, jossa mielikuvitukselliset, interaktiiviset installaationsa leikittelevät taiteen ja illuusioiden rajalla. Reichsteinin interaktiivinen näyttely tarjoaa ainutlaatuisen, moniaistisen taidekokemuksen, kun yleisö pääsee kokoamaan myös omia taideteoksiaan.
25.1.-5.4. Tommi Toija. Kuvanveistäjä Tommi Toija (s. 1974) on yksi tämän hetken kiinnostavimmista nykytaiteilijoista. Toijan hämmentynein silmin katsovat hahmot ja niiden luoma omintakeinen maailma ovat löytäneet tiensä monien sydämiin.
KATSO tommitoija.com

Sibelius-museo Piispankatu 17
Sibelius-näyttely. Näyttelyssä voi tutustua esineisiin museon laajoista kokoelmista, joihin sisältyy mm. valokuvia, käsikirjoituksia sekä lehtileikkeitä (Sibeliuksen hattua, keppiä ja sikarilaatikkoa unohtamatta). Näyttelyn yhteydessä on myös mahdollista kuunnella ja katsella säveltäjään liittyvää audiovisuaalista materiaalia ja syventyä hänen tapaansa säveltää, sekä tutustua alan tutkimukseen. Nykyinen Sibelius-näyttely on avoinna 5.1.2020 saakka.
Soitinnäyttely. Perusnäyttely kuvaa suomalaisen musiikkikulttuurimme eri puolia tarjoten samalla näkymiä sekä muiden eurooppalaisten että ulkoeurooppalaisten kulttuurien musiikkielämään. Taidemusiikin historiaa tarkastellaan paikallisesta näkökulmasta. Turku oli keskiajalta aina pitkälle 1800-lukua saakka Suomen musiikkielämän keskus ja tämä näkyy myös Sibelius-museon omassa historiassa ja museon kokoelmissa. Eri soitinryhmien pääpiirteet ja historiallinen kehitys tulevat esitellyiksi museon useissa vitriineissä. Kansanmusiikilla on myös oma sijansa näyttelyssä. Äänitystekniikan ja äänentoiston historiaa esitellään lyhyesti omissa vitriineissään.
1.2.19-5.1.20 Otto A. 1879-1969. Musiikintutkija, professori Otto Anderssonin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 140 vuotta. Näyttely kertoo saaristolaispojan tiestä Vårdön saarelta yhdeksi keskeisimmistä musiikintutkijoista maassamme. Turkulaisille Otto oli vuosikymmenten ajan tuttu näky; aluksi lukkarikoululaisena ja sotilassoittajana, myöhemmin Åbo Akademin professorina ja rehtorina. Uteliaan tutkijan aikanaan keräämät soitin- ja arkistokokoelmat ovat nykyisen Sibelius-museon perustana.

Turun linna Linnankatu 80
Turun linna pähkinänkuoressa. Turun linna on yli 700 vuotta vanha ja Turun hienoimpia nähtävyyksiä. Linnassa toimii museo. Lukuisat näyttelyt, sisustetut tyylihuoneet ja tapahtumat esittelevät linnan historiaa ja menneitä aikoja. Turun linnan historia sai alkunsa 1280-luvulla. Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja sotilaiden linnaleiristä kasvoi vuosisatojen kuluessa jyhkeä harmaakivilinna. Kustaa Vaasa nimitti 1556 poikansa Juhanan Suomen herttuaksi. Tästä alkoi uusi vaihe linnan rakentamisessa. Silloin syntyivät linnan ylimmän kerroksen juhlasalit, kuninkaansali ja kuningattarensali. Linnan renessanssihovi antoi lähtölaukauksen koko Suomen renessanssiajalle. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe vietti hoviaan Turun linnan esilinnassa 1600-luvulla. Hallinnollisen tehtävän väistyttyä linnasta tuli vankila ja kruunun varastotila. Monien vaiheiden jälkeen linna tuhoutui pahoin pommituksessa 1941. Sodan jälkeen alkoi restaurointi, joka saatiin päätökseen 1961. Suurin osa linnan huoneista on restauroitu alkuperäiseen asuunsa. Linnassa on vuodesta 1881 lähtien toiminut Turun kaupungin historiallinen museo.
Raunioista rakennettu - Erik ja Carin Bryggmanin Turun linna (11.5.16 alkaen). Näyttely esittelee vuosisatojen kuluessa rappeutuneen ja sodan pommituksissa pahoin vaurioituneen Turun linnan restaurointityön suunnitelmia ja periaatteita sekä rakennusvaiheita. Näyttelyssä on esillä runsaasti arkistokuvia ja -filmejä menneiltä vuosikymmeniltä sodan jälkeisistä rauniovaiheista aina 1960-luvulle saakka. Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 125 vuotta arkkitehti Erik Bryggmanin syntymästä ja näyttely liittyy merkkivuoteen.
Muutama sananen naisista 8.3.19-8.3.20. Turun historiasta kerrottaessa naiset on usein sivuutettu lyhyesti vain muutamalla sanalla. Uusin Turun yliopistossa tehty historian tutkimus on nostanut esille naiset aktiivisina ja hyvin vaikutusvaltaisinakin toimijoina jo 1600-luvulla. Näyttely avaa Turussa vaikuttaneiden naisten elämää ja kohtaloita 1600-luvulla. Tarinoiden kautta piirtyy kuva elämästä aikana, jolloin kirkko ja yhteiskunta säätelivät käsityksiä naisten kasvatuksesta, asemasta, sopivasta käytöksestä, rakkaudesta ja avioliitosta. Suuresta kontrollista huolimatta naiset vaikuttivat tekijöinä ja toimijoina, ja luovivat vaikeinakin aikoina tarmokkaasti elämässään eteenpäin kukin parhaan kykynsä mukaan.

Turun pääkirjasto Linnankatu 2
Valot päälle -näyttely 6.11.-31.12. Klassillisen lukion ilmaisulinja pohtii pimeyttä valon kautta. Teemaa esitellään valokuvan kautta, mutta myös kuvataiteen ja kirjoitusten ja sanataiteen kautta.
KATSO www.facebook.com/events/984307168603551

Turun taidemuseo Aurakatu 26
Neljä elementtiä 23.11.2018 alkaen. Uudessa kokoelmanäyttelyssä klassiset neljä elementtiä pääsevät valloilleen. Maa, vesi, tuli ja ilma virtaavat läpi kokonaisuuden, jossa vanhempi taide saa rinnalleen museon uusimpia teoshankintoja. Näyttely tarkastelee, miten taiteilijat ovat nähneet ihmisen suhteen elementteihin ja fyysiseen todellisuuteen eri aikoina.
Emil Nolde 4.10.19–5.1.20. Saksalainen Emil Nolde (1867–1956) oli aikansa varhaisen modernismin kärkinimiä, joka aloitti 1890-luvulla uusromantikkona, mutta sai pian vaikutteita ranskalaisesta impressionismista ja uusimpressionismista. Taiteilija siirtyi vuoden 1909 vaiheilla uuteen, ekspressiiviseen muotokieleen, josta tuli hänen tavaramerkkinsä. Siinä intensiiviset värit yhdistyivät pelkistettyyn, ajoittain jopa karrikoivaan ilmaisuun. Voimakkaan tunnepohjainen ja rujonkaunis esitystapa herätti jo teosten syntyaikana kiivasta keskustelua. Kansallissosialistien noustua valtaan Nolden taide tuomittiin epäsaksalaisena ja hän sai 1941 kiellon toimia taiteilijana.
Annika Dahlsten & Markku Laakso: Campfire in a Zoo (2019) Studio 22.11.19–5.1.20. Nukkeanimaation keinoin toteutettu installaatio, joka tuo näkyviin esittämisen ja katsottavana olemisen monitulkintaisuutta.
Marja Helander: Eatnanvuloš Lottit – Maan sisällä linnut (2018) Pimiö 22.11.19–5.1.20. Palkittu tanssilyhytelokuva, jossa liikutaan Saamenmaan kylien ja metsien kautta Helsinkiin.
Löytöretkiä. Lars Göran Johnsson kokoelma 24.1.–17.5. Lars Göran Johnsson on kerännyt taidetta lähes 60 vuoden ajan ja hänen kauneuden kaipuusta alkunsa saaneesta löytöretkestään on muodostunut yksi maamme merkittävimmistä yksityisistä taidekokoelmista.
Satu Rautiainen: Village Bohemian Studio 24.1.–22.3. Rautiainen maalaa vesi- ja öljyvärein paperille ja työskentelee usein installaatio välineenään.
Clément Cogitore: Les Indes Galantes Pimiö 24.1.-22.3. Teos tulkitsee Philippe Rameaun vuonna 1735 luomaa oopperabalettia katutanssi krumpin kautta.

Wäinö Aaltosen museo Itäinen Rantakatu 38
11.10.19–19.1.20 Milloin on nyt. Teemanäyttely käsittelee aikaa kokemuksellisena suureena ja muutoksen kautta havaittavana kestona. Kokonaisuus tunnustelee, miten aika ilmenee ja missä eri ilmiöissä tai muodoissa sen voi havaita tai kokea. Puheessa aika juoksee, kiirehtii, hidastuu ja pysähtyy aivan kuin se olisi aktiivinen toimija, jonka liikkeitä olisi mahdollista seurata – mutta juuri kun sitä yrittää tavoittaa, se pakenee. Näyttelyn taiteilijat: Heini Aho, Daniel Crooks, Ilmari Gryta, Jenni Eskola, Kaisaleena Halinen, IC-98, Kaarina Kaikkonen, Leena Kela, Erno Pystynen, Mikko Rikala, Sebastian Stumpf, Santeri Tuori, Pekko Vasantola, Grace Weir. Näyttelyn opastukset ja oheisohjelma: 16.10. klo 17 Matti Kamppinen. 19.10. klo 13–16 Xie Rong, performanssi (New Performance Turku Festival). 7.11. klo 17 Valtteri Arstila. 22.11. klo 18–21 Hetki lyö – ajantajunnan räjäyttävä ilta. 30.11. klo 14 Aikapaneeli: Heini Aho, Leena Kela ja Pekko Vasantola. Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 14.
22.11.–9.2. (WAM X) Rebecca Birch.
7.2.-24.5. Anneli Nygren - Fan Academy.
7.2.-24.5. Hyäryllistä.