Näyttelyt



Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Läntinen Rantakatu 13
Qwenselin talo on Turun vanhin omavaraistalouden ajalta säilynyt porvaristalo. Talo rakennettiin Pietari Brahen 1652 laadituttamassa asemakaavassa aatelistolle varatulle alueelle noin vuonna 1700. Myöhemmin rakennettuun kauppasiipeen on sisustettu 1800-luvun apteekki, johon kuuluu materiaali- ja yrttihuone, kaksi laboratoriota ja offisiini. Offisiinissa on Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus. Näyttelysiivessä sijaitsee Åke Lydmanin apteekkiastioiden kokoelma ja 1920-luvun lääketutkimuslaboratorio. Lisäksi museossa on vuosittain vaihtuvia pienoisnäyttelyitä ja ohjelmatoimintaa.
Apteekkimuseon katetut joulupöydät 25.11.-6.1. Vanhan ajan jouluherkkuja katettuna Qwenselin talon saliin ja kamareihin. Joulupöytäopastukset 26.11, 3.12, 10.12, 17.12 ja 26.12 klo 13. Museon sisäänpääsymaksu. Opastusmaksu 3 €. | Jouluilta hämärtyy -opastukset joulupöytiin 26.11. klo 16:30-17:30. Opastuksella tutustutaan joulun viettoon ja juhlaherkkuihin 1700-luvun lopun säätyläiskodissa sekä kuullaan valaistuksesta Turussa ennen sähkövalon saapumista. Museon sisäänpääsymaksu + opastusmaksu 3 €. | Lucian päivän juhlintaa 13.12. klo 12-14. Lucian päivän tapahtuma Qwenselin pihan vaunuvajassa. Glögitarjoilu klo 12-14 ja päiväkoti Gunghästenin lasten lauluesitys klo 13. Vapaa pääsy. | Uuden vuoden tinanvalantaa ja ennustuksia 30.12. klo 12-15. Museon sisäänpääsymaksu.

Biologinen museo Neitsytpolku 1
Perusnäyttely: 13 luontomaisemaa eläimineen. Museo sopii vierailu- ja opintokohteeksi kaikenikäisille luonnosta ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneille. Ennakkovarauksella myös opastettuja kierroksia.
Hyönteisloistoa kotoa ja kaukomailta. Biologisessa museossa on esillä pysyvästi museon hyönteiskokoelmia. Esillä on mm. runsaasti suuria eksoottisia perhosia ja kovakuoriaisia. Tällä hetkellä nähtävillä on ulkomaalaisten hyönteisten kokoelma mutta sen rinnalle tulee esille myös kotimaisten hyönteisten kokoelma. Näyttelystä löytyy maailman suurimmat kovakuoriaiset ja perhoset sekä suuria kummitussirkkoja ja kaskaita.
5.5.-31.12.2017 Biologinen museo 110 vuotta -juhlanäyttely. Näyttely kertoo tarinan museon synnystä tähän päivään. Tarinaa kuljettavat eteenpäin vanhat valokuvat, tekstit, lehtileikkeet ja vierailijoiden muistot museosta vuosikymmenten varrelta. Varsinaista syntymäpäivää juhlitaan heinäkuun 15. päivä.

Brinkkalan galleria Vanha Suurtori 3
17.11.-31.12. Unelmien museo - Historian museo. Näyttely esittelee vuodesta 2014 alkaen jatkunutta Unelmien museo -projektia, jonka aikana kerättyä materiaalia on hyödynnetty Historian museon valmisteluprosessissa.

Forum Marinum Linnankatu 72
Forum Marinumissa on useita näyttelyitä sekä näyttelyrakennuksissa että museolaivoilla. Pysyvien näyttelyiden ohella vuosittain on esillä useita vaihtuvia näyttelyitä sekä Linnanpuomin Tyyni-salissa että Kruununmakasiinin aulassa. Kesäkaudella ovat avoinna lisäksi "Kansallisaartemme viisi elämää" -näyttely Suomen Joutsenella sekä Sigynillä laivan historiasta kertova näyttely. Suomen Joutsenen välikannella on myös vaihtuvia kesänäyttelyitä.

Galleria Harmaa Vanha Suurtori 3
18.11.-30.12. Anna Hyrkkänen ja Heidi Saramäki: Varmuuden harhakuvitelmat. Näyttelyssä Varmuuden harhakuvitelmat esittelemme yhteistyönä toteutetun interaktiivisen videoinstallaation Nurkka.

Kuralan Kylämäki - elävän historian kylä Jaanintie 45
Kuralan Kylämäki on Elävän historian kylä, jossa päivittäiset kotityöt ja ajankohtaiset askareet kertovat 1940- ja 1950-lukujen maalaiselämästä. Lapset voivat leikkiä pihaleikkejä sekä kotia ja kauppaa oikeilla 1950-luvun tavaroilla. Arkeologisessa kokeiluverstaassa tutkitaan ja esitellään esihistoriallisia työtapoja ja valmistetaan muun muassa metsästysaseita. Kokeiluverstaan työpajassa voi osallistua sekä avoimeen toimintaan että erilaisille kursseille.
Taitotiistait tiistaisin klo 13-17:30 12.9.-12.12. Kaiken ikäisille kuukausittain vaihtuvin teemoin. Ei ennakkoilmoittautumista. Vapaa pääsy!
Perinteiset kynttiläpajat 2.-3.12., 9-10.12., 16.-17.12. Kynttilöiden valmistusta perinteisellä kastamismenetelmällä.
Isoäidinaikainen joulu 9.-17.12. ti-pe klo 9-14, la-su klo 11-17. Tule aistimaan maalaiskodin tunnelmaa kun Iso-Kohmon talossa valmistaudutaan viettämään joulua 1950-luvun malliin.
Joulukorttiateljee 9.12., 10.12., 16.12., 17.12. klo 12-15.
Joululahjavalvojaiset 12.12. klo 13-21. Joululahjavalvojaisissa tehdään itse joulun tunnelmaa. Kokeiluverstaan pajassa valmistuvat niin kranssit, kortit kuin koristeet kuuseen.

Luostarinmäen käsityöläismuseo Luostarinmäki (Vartiovuorenkatu 2)
Luostarinmäki on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 palosta. Yli 200 vuotta vanhat rakennukset sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Niihin on sisustettu sekä käsityöläisten asuntoja että yli 30 eri alan verstasta esittelemään esiteollisen ajan kaupunkikäsityön historiaa. Kesäaikaan verstaissa työskentelee käsityöläisiä.
Käsityöläisten jouluvalmistelut 25.-26.11. Käsityöläiset tekemässä talvisia käsitöitä verstaissaan.
Suomalaista joulunviettoa sadan vuoden ajalta -näyttely 25.11.-6.1. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kurkistetaan suomalaisen joulunvieton historiaan, johon kuuluvat mm.
Luostarinmäen naiset valmistautuvat jouluun -näyttely 1.12.-6.1. Näyttelyssä pääsee tutustumaan Luostarinmäellä aikanaan asuneiden naisten kuvitteelliseen joulunviettoon.
Verstasviikonloppu aikuisille 2.-3.12. Pikakursseja jouluisilla teemoilla; helmivirkattuja lumihiutaleita, kultalangalla kirjottuja joulukortteja, olkikoristeita, marsipaanikoristeita ja neulakinnastekniikkaa.
Luostarinmäen jouluseikkailu 9.-10.12. Koko viikonloppu ohjelmaa ja opastuksia lapsille!
Joulutunnelmaa Luostarinmäellä 16.-17.12. Jouluopastukset la ja su klo 13.
Tapaninlaulajaiset 26.12. klo 15-16. Vanha Tapaninveisu kaikuu jälleen Luostarinmäen hämärtyvillä kujilla Puolalanmäen musiikkilukion poikien toimesta. Tulethan ajoissa ja varaat tasarahan. Jouluopastukset klo 11 ja 13.

Salon taidemuseo - Veturitalli Mariankatu 14, Salo
30.9.17-4.2.18 Elliott Erwitt, Retrospektiivi. Kansainvälinen valokuvanäyttely. Maailmankuulu yhdysvaltalainen valokuvaaja Elliott Erwitt (s. 1928 Pariisi) on työskennellyt kansainvälisen kuvatoimisto Magnumin valokuvaajana vuodesta 1954. Erwitt tunnetaan mustavalkoisen filmivalokuvauksen klassikkona, jonka kuvat ihmisistä ja heidän suhteistaan sekä eläimistä kuten koirista ovat ikonisina levinneet kaikkialle.

Sibelius-museo Piispankatu 17
Sibelius-perusnäyttely. Näyttelyssä voi tutustua esineisiin museon laajoista kokoelmista, joihin sisältyy mm. valokuvia, käsikirjoituksia sekä lehtileikkeitä (Sibeliuksen hattua, keppiä ja sikarilaatikkoa unohtamatta). Näyttelyn yhteydessä on myös mahdollista kuunnella ja katsella säveltäjään liittyvää audiovisuaalista materiaalia ja syventyä hänen tapaansa säveltää, sekä tutustua alan tutkimukseen.
Soitinperusnäyttely. Sibelius-museo on Suomen ainoa varsinainen musiikkimuseo. Uudessa soitinnäyttelyssä on soittimia keskiajalta Ruisrockiin, Suomesta ja maailmalta. Näyttely kuljettaa kävijää vuosikymmenten lävitse esitellen soittimia ja musisointia erityisesti Suomen ja Turun näkökulmasta. Uusittu soitinnäyttely jatkuu alakerrassa, jossa on esillä kokoelma kansanomaisia soittimia Euroopasta ja muista maanosista. Alakerran urkusalissa on lisäksi esillä hieno kokoelma vanhoja suomalaisia kosketinsoittimia sekä urkuja.
1.2.17-7.1.18 Conducting Finland - kapellimestarit musiikin viestinviejinä 1917-2017. Erikoisnäyttely kertoo kapellimestareista, jotka ovat yhdessä orkestereidensa kanssa välittäneet suomalaista musiikkia kuulijoilleen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Työllään he ovat tehneet Suomea ja suomalaista musiikkia tunnetuksi maailmalla. Näyttely esittelee kapellimestareita Robert Kajanuksen ajoista aina nykypäivän nimiin saakka. Esillä on paitsi kuva- ja äänimateriaalia, myös henkilökohtaista esineistöä. Käytämme #conductingfinland #sibbe #sibeliusmuseum facebookissa ja instagramissa.

Turun linna Linnankatu 80
Pysyvät näyttelyt. Päälinna toimii keskiajan ja renessanssin elämästä kertovana rakennushistoriallisena muistomerkkinä. Siellä sijaitsevat Linnan vanhimmat keskiaikaiset huoneet. Museon historiallisen esinekokoelman näyttelytilat, mm. asuja, koruja, astioita, tekstiilejä ja leluja eri ajoilta. Pienoismallinäyttely linnan rakennushistoriasta. Juhana Herttuan aikana rakennetun Renessanssikerroksen juhlasalit, joiden seinillä on historiallisen taidekokoelman maalauksia ja tekstiilejä. Linnankirkko, jossa järjestetään kirkollisia toimituksia ja konsertteja. Bryggman-sali, joka toimii luentosalina. Esilinna. Päänäyttely, joka esittelee Turun linnan historiaa sen alkuvaiheilta tähän päivään. Näyttely valottaa linnan elämää, arkea ja juhlaa eri aikoina hoviväen ja palvelusväen näkökulmasta. Sisustetut tyylihuoneet 1600–1800-luvuilta. Tyylihuoneissa on esillä runsaasti maalauksia, esinekokoelman antiikkihuonekaluja ja asuja.  Pyöreän tornin vankilat. Eerik XIV:n vankityrmä. Raha- ja mitalikabinetti, jossa on esillä rahoja, mitaleita ja kunniamerkkejä eri ajoilta. Lasten linna (Ritarisali, Turun linnan Paja, Pienoishovi ja Tonttu-ukon aarrekammio).
17.2.17-4.3.18 Valtapeliä - Reformaatio Suomessa -näyttely. Kustaa Vaasa nousi Ruotsin valtaistuimelle 1523 ja aloitti reformaation.  Valtakunnassa käynnistyi sata vuotinen murrosvaihe, jossa uskon asiat kietoutuivat poliittiseen valtapeliin. Näyttelyopastukset 12.3.17 asti la ja su klo 15.
JUTTU Turun Game of Thrones
11.5.16 alkaen Raunioista rakennettu - Erik ja Carin Bryggmanin Turun linna. Näyttely esittelee vuosisatojen kuluessa rappeutuneen ja sodan pommituksissa pahoin vaurioituneen Turun linnan restaurointityön suunnitelmia ja periaatteita sekä rakennusvaiheita. Näyttelyssä on esillä runsaasti arkistokuvia ja -filmejä menneiltä vuosikymmeniltä sodan jälkeisistä rauniovaiheista aina 1960-luvulle saakka. Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 125 vuotta arkkitehti Erik Bryggmanin syntymästä ja näyttely liittyy merkkivuoteen.

Turun pääkirjasto Linnankatu 2
Tieto-osasto, uudisosa (2. krs) 5.10.-30.11. Oikeuden ja sivistyksen näyttämöitä - Akatemiatalo 200 vuotta. Vuonna 1817 käyttöön vihitty Turun Akatemiatalo täyttää tänä vuonna 200 vuotta. Turun yliopiston ja Åbo Akademin käyttämää juhlasalia lukuun ottamatta rakennus on nykyään Turun hovioikeuden toimitila. Alun perin se rakennettiin Suomen ensimmäisen yliopiston, vuonna 1640 perustetun Turun Akatemian, uudeksi päärakennukseksi. Näyttelyssä esitellään sivistyshistoriaa Turun Akatemian aikana. Näyttely on esillä tieto-osastolla marraskuunloppuun, ja se johdattaa osaltaan Akatemiatalossa 5.11. avattavaan näyttelyyn Akatemiatalo 200 - Kuningatar Kristiinan kunniaksi.
KATSO suomifinland100.fi/project/akatemiatalo-200
KATSO www.senaatti.fi/arvokiinteisto/turun-akatemiatalo
KATSO oikeus.fi/hovioikeudet/turunhovioikeus/fi/index/sijaintijatoimitilat.html
KATSO www.utu.fi/fi/yksikko/yliopistopalvelut/toimitilapalvelut/kiinteisto-ja-tilahallinto/Sivut/Akatemiatalon-juhlasali.aspx
KATSO www.abo.fi/public/Content/Document/document/3489
KATSO www.helsinki.fi/yliopistonhistoria/svenska/kungliga.htm
Pääkirjaston vitriininäyttelyt marraskuussa.
Tieto-osasto, Yhteiskunta 7.-30.11. Populaarikulttuuria Suomessa. Suomalainen populaarikulttuuri on suunnilleen yhtä vanha kuin Suomi itsenäisenä valtiona. Laajoille kansanryhmille yhteisen populaarikulttuurin muotoutuminen alkoi Venäjän vallan loppupuolella rinnan ihmisten liikkuvuuden lisääntymisen ja yhteiskunnallisen muutoksen kanssa. Jokapäiväistä arkea on vaikea kuvitella ilman populaarikulttuurin piiriin luettavia mediatekstejä, puheenaiheita, nautintoja ja viihteitä. Populaarikulttuuri on arkisen kokemusympäristön itsestäänselvyydeksi muodostunut osa, joka tuottaa merkityksiä, kokemuksia, puheenaiheita, julkisuuden alueita ja liiketoiminnan sijoja. Siitä, mikä on populaaria tai mitä populaarikulttuuri on, ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä, vaan sen määritelmät ovat kontekstisidonnaisia, kiisteltyjä ja usein hyvin arvoladattuja.
Tieto-osasto, Kansat ja kulttuurit 7.-30.11. Pelko - hyvä, paha seuralainen. Pelko on itsesuojeluvaiston ikiaikainen ydin: jos emme pelkäisi, emme osaisi varoa. Joku voi pelätä sotaa, toinen työttömyyttä, kolmas sairautta. Kun jonkin asian tai tilanteen suhteeton pelko rajoittaa elämää, sitä kutsutaan fobiaksi. Pelolla on helppo manipuloida. Näin tapahtuu jatkuvasti esimerkiksi politiikassa, uskonnollisissa liikkeissä ja ihan tavallisissa työyhteisöissä. Toisaalta pelko myös kiehtoo, mistä kertoo vaikkapa rikoskirjallisuuden ja kauhuelokuvien suosio.
Tieto-osasto, Luonto ja harrasteet 4.10.-30.11. Suomalaisen kodin vuosikymmenet. Näyttelyssä luodaan katsaus suomalaiseen asumishistoriaan työläiskortteleista ja lähiökodeista avaruusajan utopioihin. Esillä on sisustuslehtiä ja kirjallisuutta 1920-luvulta nykypäivään.
Tieto-osasto, Kuukauden lehti 6.11.-30.11. Nya Argus on suomenruotsalainen yhteiskunta- ja kulttuuriaikakauslehti, jonka perustivat vuonna 1911 Gunnar Castrén, Guss Mattsson ja Emil Zilliacus jatkona Argus-lehdelle (1907-1911). Lehti on alusta saakka kommentoinut ja ottanut keskustelun aiheeksi ajankohtaista tutkimusta, politiikkaa ja kulttuuria. Sekä kansallista että maailmanlaajuista yhteiskuntakehitystä tarkastellaan. Kirjallisuus-, elokuva- ja teatterikatselmuksia tarjotaan säännöllisesti. Nya Argus ilmestyy noin kaksitoista kertaa vuodessa ja julkaisijana toimii Garantiföreningen för Nya Argus r.f.
6.11.-1.12. Face me! -videoteos. Emojeista on syntynyt uusi kansainvälinen kieli. Mitä tapahtuu kun nämä pienet, usein keltaiset virneet käännetään takaisin ihmisten kasvoille? Face me! on performanssi, jossa pyysimme ihmisiä kadulla tulkitsemaan emojeita. Kuvaukset toteutettiin Turussa ja Croatian Zagrebissa. Turun taideakatemian opiskelijat: Tiina Majabacka, Raquel Montero (Espanja), Iiris Rusi ja Lydia Toivanen. Team Zagreb (Croatia): Graphic Design University Zagrebin opiskelijoita. Face me! -videoteosprojisoidaan pääkirjaston ulkoseinälle, uutistorin yläpuolelle su-to klo 16-24, pe-la klo 16-04.

Turun taidemuseo Aurakatu 26
25.11.2016 alkaen Toteutuneita unelmia ja toteutumattomia. Taidemuseon ensimmäisen intendentin, maisemamaalari Victor Westerholmin aikana 1891-1919 kokoelmiin hankittiin ja lahjoitettiin tasan 400 teosta, joista monista muotoutui Suomen taiteen ohittamattomia klassikoita. Uusi kokoelmanäyttely esittelee tämän parhaimmiston lisäksi myös joukon toteutumattomia unelmia; teoksia, jotka syystä tai toisesta eivät päätyneetkään osaksi kokoelmaa.
15.9.17-7.1.18 Tyko Sallinen. Sallinen (1879-1955) tunnetaan suomalaisen modernismin ja ekspressionismin airuena. Erityisen iskukykyinen taiteilijan pensseli oli 1910-luvulla, jolloin hän myös aiheutti ensimmäiset modernismiin liittyneet kiistat Suomessa teoksillaan Pyykkärit ja Hihhulit. Railakas väri-ilottelu vaihtui myöhemmin murrettuihin, maanläheisin sävyihin mutta muotokieli pysyi edelleen voimakkaan ilmeikkäänä eritoten kansanihmisten kuvauksissa.
Studio 17.11.17-7.1.18 Noora Schroderus: Koiranäyttely. Koira on oleellinen osa ihmisen kulttuuria, niin menneisyydessä kuin nykyisyydessäkin. Kuvanveistäjä Noora Schroderuksen teosten materiaalit ovat peräisin taiteilijan omilta koirilta ja lukuisten muiden koirien karvalahjoituksista.
Pimiö 17.11.17-7.1.18 Marjo Levlin: Dividual Individual (2017). Näyttely käsittelee rotubiologiaa ja sitä tutkimus- ja valistustyötä, jota Florinin komitea – nykyinen Föreningen Folkhälsan - teki ruotsinkielisillä seuduilla Suomessa vuosien 1913-16 välillä.

Vanhan Raatihuoneen Galleria Vanha Suurtori 3
18.11.-30.12. Eveliina Hämäläinen: Koska on hämärä. Teoksissani kuvaan intuitiivisia näkyjä, muistamista, häviämistä ja hetkellisyyttä.

Wäinö Aaltosen museo Itäinen Rantakatu 38
Kehonkuva 20.10.17-14.1.18. Näyttelyssä tuodaan esille nykytaiteen keinoja tarkastella kehon kuvia ja ruumiillisuutta. Teosten kautta voidaan tutkia kulttuurissamme vallitsevia kehoon liittyviä arvostuksia sekä sen esittämiseen liittyviä vakiintuneita käytäntöjä. Keskeistä on analysoida teosten kautta niitä välineitä ja muotoja, jotka määrittelevät kehollista kokemista omassa ajassamme. Esille tulee ajankohtaista nykytaidetta, mm. videoteoksia, installaatioita, veistoa ja valokuvaa, erityisesti Suomessa toimivilta tekijöiltä. Mukana ovat muun muassa seuraavat taiteilijat Artor Jesus Inkerö, Essi Kausalainen, Reija Meriläinen, Sini Pelkki ja Jani Ruscica, Aurora Reinhard, Iiu Susiraja, Niina Tervo, Masi Tiitta, Anna Torkkel, Salla Tykkä.