Tapahtumat

ABOA VETUS – vanha Turku. Sukella menneisyyteen! Suomen ainoa arkeologinen museo esittelee maan alta löydetyn kaupunginosan, jossa on eletty satojen vuosien ajan. Aidot keskiaikaiset rauniot ja arkeologiset esineet ovat kuin aikamatka historialliseen Turkuun. Näyttelyssä on paljon ihmeteltävää myös pienille museovieraille.
Luutarha. Tule tutkimaan luita! koko perheelle sopiva näyttely kertoo eläinten historiasta arkeologian pohjalta. Luutarha esittelee yli 30 eläinlajia, jotka liittyvät museon alueeseen ja avaavat eläinten historiaa. Esillä on luulöytöjä kokonaisista luurangoista aina pienenpieniin kalanruotoihin.

Ravattulan Ristimäki, ARS NOVA – uusi taide 29.9.23.–19.5.24. Ravattulan Ristimäki on Suomen vanhin tunnettu kirkonpaikka, jonka arkeologiset tutkimukset ovat tuoneet valtavasti tietoa elämästä rautakauden ja keskiajan taitteessa. Kaivauslöydöt ja hautalöytöön perustuva värikäs muinaispukurekonstruktio johdattavat näyttelyssä Aurajokilaakson asukkaiden elämään yli 800 vuotta sitten.
Ravattulan Ristimäki | Aboa Vetus Ars Nova (avan.fi)
Lue Turku Times -lehdestä arkeologi Ilari Aallon artikkeli "Early medieval splendour comes to life" (alkaa sivulta 25.)

Galleria Into: Viljo Pertola, ARS NOVA – uusi taide 8.12.23–14.1.24. Viljo Pertola (s. 1997) sukeltaa aiheissaan historiaan, eri kulttuureihin ja aikamme monimuotoiseen kuvastoon. Samanaikaisesti hän tavoittelee nykyhetkeä. Kuvan verkkoa kutovat tertiäärikauden hämähäkit ja taiteilijan kädet. Tarinat lomittuvat terävällä puutikulla maalatun perhekuvan yksityiskohtiin. Viljo Pertolalle taide ei ole sivuseikka: “Se merkitsee paljon. Paljon, voi, miten kuvailisin… Suuresti, se on kaikki kaikessa.”
Galleria Into | Aboa Vetus Ars Nova (avan.fi)

Alvar Gullichsen: KOSMOS, ARS NOVA – uusi taide 8.12.23.–19.5.24. Alvar Gullichsen (s. 1961) on pitkän linjan kuvataiteilija, muusikko ja tuottaja. Viimeisen kymmenen vuoden ajan hän on maalannut geometrisiä tilallisia maalauksia, jotka jäljittävät ylikulttuurisia toistuvia kuvioita. Hän kanavoi ja miksaa muotoja samalla suodattaen omaa ja kollektiivista kulttuuritaustaansa. Aboa Vetus Ars Nova -museon kahteen kerrokseen levittyvä näyttely on poikkeuksellisen laaja katsaus Gullichsenin tuotantoon lähes 30 vuoden ajalta varhaisista sarjakuva-aiheisista teoksista vastavalmistuviin maalauksiin.
Alvar Gullichsen | Aboa Vetus Ars Nova (avan.fi)

Qwenselin talo on Turun vanhin säilynyt puutalo. Se on rakennettu 1700-luvun alkuvuosina. Talosta löytyy kaksi museokokonaisuutta, 1700-luvun lopun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekki. Säätyläiskodin sali ja kamarit ovat sisustettu lääketieteen professori Joseph Pippingin aikakauteen, joka asui talossa perheineen vuosina 1789-1815. Hänet aateloitiin lääketieteellisistä ansioistaan vuonna 1812 Pippingsköldiksi. Talon nuorimpaan osaan on sisustettu 1800-luvun apteekki työhuoneineen. Apteekkimyymälässä eli offisiinissa on Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus Oulusta vuodelta 1858. Museon sisäänkäynti löytyy sisäpihalta, jossa palvelee lipunmyynti ja museokauppa. Sekä museoon että kahvilaan pääsee myös pyörätuolilla avustajan seurassa. Johdantonäyttely heti lipunmyynnin läheisyydessä antaa hyvät eväät kiertää museossa. Voit myös lainata ääniopasteen tai ostaa opaskirjan. Museossa järjestetään sesonkeina tapahtumia ja opastuksia. Lisätietoja www.turku.fi/apteekkimuseo-ja-qwenselin-talo.

Elämän ja kuoleman elohopea -näyttely, 3.3.2023–2.3.2025. Elohopean yhtä aikaa metallisessa ja nestemäisessä olemuksessa on jotain lumoavaa. Se on herkkä liikkumaan ja höyrystymään ja käyttäytyy aivan toisin, kuin metallilta voisi odottaa. Ehkä osin siitä syystä elohopealla uskottiin olevan erityisen voimakkaita ominaisuuksia ja sitä käytettiin lääkkeenä tuhansien vuosien ajan.

Katetut joulupöydät -näyttely, 1.12.–7.1. Jouluherkut ovat katettuina saliin ja kamareihin, ja talo on täynnä juhlatunnelmaa. Näyttely kertoo 1700- ja 1800-luvun vaihteen joulun vietosta säätyläisperheessä tohtori Pippingin aikana. Museon sisäänpääsymaksu.
Joulunaika museoissa

Lucian päivä 13.12. klo 15.30–17.30. Glögitarjoilu Qwenselin talon vaunuvajassa. Ruotsinkielinen Jouluilta hämärtyy -opastus klo 16.30. Opastuksen kesto n. 45 min.
Joulunaika museoissa

Ennustuksia uudelle vuodelle Qwenselin vaunuvajassa 31.12. klo 12–15. Mehiläisvahavaloksien tekoa ja kuppiennustusta Qwenselin vaunuvajassa.
Joulunaika museoissa

Pysyvä näyttely: 13 dioraamaa kertoo Suomen kasvillisuudesta ja eläimistöstä Turun saaristosta aina Lapin tuntureille asti.

Kokoelmia kotoa ja kaukomailta, 21.3.-31.12. Näyttelyssä kurkistetaan Turun museokeskuksen kiehtovaan luonnontieteelliseen kokoelmaan, joka sisältää yhteensä lähes 25 000 näytettä. Kokoelmasta nostetaan esiin yksityisten keräilijöiden lahjoittamia aarteita eksoottisista hyönteisistä kotoisiin koulukasvioihin.

Kasvot tuuleen – sydän kallioissa, 3.11.–21.1. Saaristo ja saaristolaisuus -teemainen näyttely kertoo saariston luonteesta. Kustavin Taideyhdistys taiteilijat: Lotta Blomroos, Maija Elmnäinen, Inga Grönlund, Margit Hakanen, Pirjo Ilkka, Jonna Kallio, Tauno Kuusinen, Tapio Kordelin, Kaarina Kylmälä-Vinnikainen, Kirsi Lindroth, Pekka Nieminen, Marja Paananen, Laura Peterzéns, Raija Puonti, Riitta Rindell, Lasse Rättö, Tuula Sandström, Arja Wainio ja Titi Vartiainen. Galleria on avoinna ti–su klo 10–18, vapaa pääsy. Galleria ei ole esteetön.
Kustavin taideyhdistys

Joulurauha julistetaan klo 12 Vanhalla Suurtorilla suomeksi ja ruotsiksi. Turun joulurauhan julistus on radioitu vuodesta 1935 lähtien. Televisiolähetykset aloitettiin vuodesta 1983 alkaen kotimaahan ja vuodesta 1986 lähtien myös Ruotsiin. Nykyään joulurauhan julistusta voi seurata internetin välityksellä suorana lähetyksenä ympäri maailmaa.
Lue: Joulurauhan julistaa Mika Akkanen

Merikeskus Forum Marinumissa koko perhe pääsee innostavalla tavalla sukeltamaan merenkulun menneisyyteen! Saaristonäyttely 40 000+ vie elämykselliselle matkalle maailman suurimpaan saaristoon ja sen kirkkaimpiin helmiin. Tutki meriluonnon ihmeitä sekä eliöitä lähietäisyydeltä, ja seikkaile ääniaalloilla Turusta Tukholmaan. Lisäksi laaja näyttelytarjonta kattaa mm. merivoimien historiaa, laivanrakennusta ja sekä vaihtuvia taidenäyttelyitä. Kruununmakasiinin ja Linnanpuomin rakennuksissa sijaitsevat näyttelyt ovat avoinna ympäri vuoden, ja myös museolaiva Bore palvelee kaikkina vuoden aikoina. Suomen Joutsen, Sigyn ja muut museoalukset ovat avoinna ainoastaan kesäaikaan, mutta osa laivakohteista on tutustuttavissa virtuaalisesti Digimuseo-palvelussa: www.digimuseo.fi/museot/forum-marinum.

”Titanicin suomalaiset – kuunnelmia siirtolaisten matkalta” on esillä Forum Marinumin Kruununmakasiini-rakennuksessa 19.1.23–7.1.24. Tarinallinen museokokemus Titanicilla matkustaneista suomalaista. Näyttelyn jännittävä visuaalinen kerronta ja tunteisiin vetoava äänimaailma tempaavat mukaansa odotustentäyteiselle matkalle: ihmisten mielissä siinsivät unelmat paremmasta elämästä. Joiden haaveet toteutuivat, mutta toisilla matka päättyi hyisen Atlantin synkkiin vesiin kirkkaan tähtitaivaan alla.
Lue Turku Times -lehdessä julkaistu artikkeli "Finns aboard the Titanic". Teksti löytyy digilehden sivulta 27 alkaen.

15.11.–10.12. Paula Suominen.

13.12.-14.1.24 Laura Pietiläinen.

Kuralan Kylämäki on koko perheen kulttuurivirkistysalue, jonne voi tulla viihtymään perinnemaisemassa. Kuralassa voi liikkua ympäri vuoden ja viipyä vaikkapa eväsretkellä tai maatilan eläimiin tutustuen. Kesäisin ja tapahtumien aikaan Kuralassa voi tutustua 1950-luvun maatilan arkeen emännän opastuksella. Kuralan kokeiluverstaalla järjestetään työpajoja ja kursseja ympäri vuoden ja kesäisin on mahdollisuus seurata työnäytöksiä ja kokeilla omia kädentaitoja. Kuralan Kylämäessä on myös lainattavissa perinneliikuntavälineitä kuten puujalkoja, tasapainolautoja ja puukiekkoja. Varaukset etukäteen, puh. 02 262 0420 tai kylamaki@turku.fi.

Kuralan Kylämäen kynttiläpajat 2.–3.12. klo 13–17.
Joulunaika museoissa

Isoäidinaikainen joulu 9.–17.12. ti–pe klo 9–14, la–su klo 11–17. Maalaiskylä valmistautuu jälleen joulunviettoon 1950-luvun opeilla.
Joulunaika museoissa

Kuralan Kylämäen ystävien joulumyyjäiset Verstaalla 9.–10.12. klo 10–17.
Joulunaika museoissa

Jouluiset työpajat 9.–10.12. ja 16.–17.12. klo 12–16. Jouluisessa työpajassa voi tehdä perinteisiä olkikoristeita ja joulukranssin.
Joulunaika museoissa

Taitotiistai 12.12. klo 13–17.30. Perinteisiä olkikoristeita. Vapaa pääsy.
Joulunaika museoissa

Joululahjavalvojaiset 12.12. klo 16–21. Perinteisissä joululahjavalvojaisissa voit tehdä kauniita ja ilahduttavia joululahjoja omista ideoista omin käsin. Vapaa pääsy.
Joulunaika museoissa

Luostarinmäki on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 palosta. Ulkoilmamuseo käsittää kahdeksantoista 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa rakennettua puutalokorttelia, jotka koostuvat yli kolmestakymmenestä alkuperäisillä paikoillaan säilyneistä puutaloista. Taloihin on sisustettu esiteollisen ajan kaupunkikäsityöläisten verstaita ja koteja. Kesäaikaan verstaissa työskentelee käsityöläisiä, jotta kävijöillä on mahdollisuus tutustua perinteisiin käsityöammatteihin. Museovalvojat, oppaat ja käsityöläiset ovat museotoiminnan alusta saakka pukeutuneet ajanmukaisiin asuihin ja esittelevät näin 1700–1900-luvun alun kansanomaista pukeutumista. Museossa toimii myös oma postikonttori sekä kaksi kauppaa: Höökarin puodista voi ostaa vanhan ajan makeisia truuttiin pakattuna ja museokauppa Hantvärkistä muun muassa museossa valmistettuja käsityötuotteita.

Tervetuloa vuoden 1827 Luostarinmäelle! Kulje virtuaalisesti Luostarinmäen kujilla aikana ennen Turun paloa. Tutustu laitakaupungin asuinalueeseen, sen historiaan ja 200 vuoden takaiseen maisemaan.Koe Luostarinmäki vuonna 1827 Digimuseossa.
KOE LUOSTARINMÄKI VUONNA 1827 DIGIMUSEOSSA

Luostarinmäen joulu 1.12.–6.1. Joulu saapuu Luostarinmäen koteihin. Miten Luostarinmäen asukkaat viettivät vuoden suurinta juhlaa?
Joulunaika museoissa

Tapaninlaulajaiset 26.12. klo 15. Tapaninveisut kaikuvat jälleen Luostarinmäellä!
Joulunaika museoissa

Koko perheen Nuutinpäivä 13.1. klo 10–16. Tervetuloa joulunajan päättäjäisiin Luostarinmäelle ja matkaamaan juhlasta arkeen ja suorittamaan siihen liittyviä tehtäviä.
Joulunaika museoissa

Pysyvät näyttelyt. Humpin talon arkeologianäyttelyssä kerrotaan Naantalin varhaisimmasta historiasta ja esillä on kaivauslöytöjä sekä vanhastakaupungista että kirkon ympäristöstä. Hiilolan taloon on sisustettu 1800-luvun lopun porvariskoti. Lisäksi Hiilolassa on esillä Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistyksen Naantalin museolle lahjoittama kokoelma Naantali-aiheisia maalauksia. Sau-Kallion talo puutarhan perällä esittelee käsityöläisperheen vaatimattomampaa elämää.

Peltiä ja posliinia. Astioita moneen käyttöön / Plåt och porslin. Kärl för olika behov, Humppi 16.5.23-1.4.24. Näyttely luo katsauksen siihen millaiset materiaalit eri aikoina ovat olleet suosittuja astioiden sekä taloustavaroiden valmistuksessa ja millaisia tarvikkeita niistä on tehty.

Kaksi joulua: torpparin tuvassa, säätyläistön salissa. Joulunäyttely Hiilolassa (Katinhäntä 1) la ja su 2.-17.12. sekä joka päivä 26.-30.12. klo 11-15. Museokauppa Säsonki ja näyttelyt avoinna Humpissa (Mannerheiminkatu 21).

Jarno Vesala, 30.9.23–7.1.24. Jarno Vesala (s. 1977) on tunnettu installaatioistaan, jotka koostuvat usein ihmismäisistä veistoksista, äänestä ja liikkuvasta kuvasta. Teokset perustuvat havaintoon ja illuusioon ja ne luovat mystisiä, joskus jännittäviäkin tunnelmia. Vesalan teoksissa yhdistyy useita taiteen ilmaisumuotoja kuten liikkuvaa kuvaa, kuvanveistoa ja ääntä. Katsojalla on oma tärkeä paikkansa tapahtumien kulussa. Teos on yhtä aikaa staattinen, kolmiulotteinen valokuva ja katsojan ympärillä elävä kohtaus. Pienten eleiden kautta Vesala esittää kysymyksiä ihmisenä olemisesta.

Sanni Weckman: Jälki, Galleria Sivuraide 30.9.23–7.1.24. Sanni Weckman (s. 1993) on kuvataiteilija, jonka töissä sekoittuvat eri tekstiilitekniikat. Työskentelyn lähtökohta on Weckmanilla usein valokuva, josta hän työstää esimerkiksi villalangoilla tekstiiliteoksen. Näyttelyn nimi Jälki viittaa taiteilijan pohdintaan siitä, millaisia jälkiä jätämme itsestämme elämän varrella.

Chen Jiagang, 27.1.–28.4. Kiinalaisen valokuvaajan ja arkkitehdin Jiagangin (s. 1962) suuret, hypnoottiset valokuvat avaavat laajoja maisemia, joissa näkyvät erityislaatuisen luonnon valtavat mittasuhteet ja samalla ihmisen sinne jättämä kädenjälki. Monikerroksiset kuvat ovat kuin nykypäivän Kiina pienoiskoossa.

Nuutti Koskinen: Primaarisukkessio (2023), Galleria Sivuraide 27.1.–28.4. Koskisen (s. 1975) kaksikanavainen videoinstallaatio kertoo saaristoluonnon ja ihmisen välisestä suhteesta. Teos käsittelee luonnon esittämisen, kokemisen ja muokkaamisen infrastruktuuria.

Soitinnäyttelyt. Museon soitinkokoelma on liian laaja voidakseen olla kokonaan esillä museossa. Siksi valitsemme vaihtuvaan soitinnäyttelyymme erilaisia musiikin historian teemoja, joita esittelemme arkistomateriaalin ja soittimien kautta.

Sinfonia VI. Säveltäjä itse lahjoitti syksyllä 1955 teoksen alkuperäisen, käsinkirjoitetun partituurin Sibelius-museolle. 100-vuotisjuhlan kunniaksi partituuri tuodaan rajoitetuksi ajaksi yleisön nähtäväksi.

Soitinnurkka. Nurkassa olevia soittimia voit vapaasti soittaa museovierailulla.

Rakas vihattu betoni – Brutalismi Suomessa, 17.9.23-7.1.24. Näyttely esittelee useita betonibrutalistisia kohteita eri puolilta Suomea.
LUE LISÄÄ

Sarka-museossa on kolme pysyvää näyttelyä, jotka yhdessä kertovat monipuolisesti suomalaisen maatalouden ja ruoan historiasta. Maatalouden aika vie museokävijät 3000 vuoden aikamatkalle. Konenäyttely esittelee suomalaisen maatalouden koneellistumisen historiaa työkone-esimerkkien avulla. Ennen koneita esittelee runsaan esineistön kautta esikoneellisen ajan maataloustöitä ja -työvälineitä.

Sinun ruokasi ei ole sinun – Ruokakeskustelua nyt ja ennen, 17.2.23–9.1.24.Mikä kaikki vaikuttaa päivittäisiin ruokavalintoihisi?

Turun linna pähkinänkuoressa. Turun linna on yli 700 vuotta vanha ja Turun hienoimpia nähtävyyksiä. Linnassa toimii museo. Lukuisat näyttelyt, sisustetut tyylihuoneet ja tapahtumat esittelevät linnan historiaa ja menneitä aikoja. Turun linnan historia sai alkunsa 1280-luvulla. Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja sotilaiden linnaleiristä kasvoi vuosisatojen kuluessa jyhkeä harmaakivilinna. Kustaa Vaasa nimitti 1556 poikansa Juhanan Suomen herttuaksi. Tästä alkoi uusi vaihe linnan rakentamisessa. Silloin syntyivät linnan ylimmän kerroksen juhlasalit, kuninkaansali ja kuningattarensali. Linnan renessanssihovi antoi lähtölaukauksen koko Suomen renessanssiajalle. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe vietti hoviaan Turun linnan esilinnassa 1600-luvulla. Hallinnollisen tehtävän väistyttyä linnasta tuli vankila ja kruunun varastotila. Monien vaiheiden jälkeen linna tuhoutui pahoin pommituksessa 1941. Sodan jälkeen alkoi restaurointi, joka saatiin päätökseen 1961. Suurin osa linnan huoneista on restauroitu alkuperäiseen asuunsa. Linnassa on vuodesta 1881 lähtien toiminut Turun kaupungin historiallinen museo.

Päälinnassa ja Esilinnassa ovat esillä pysyvät näyttelyt.

Prinsessan matka -näyttely, 2.11.22-1.9.24. Oletko milloinkaan miettinyt, millaista oli ihan oikean prinsessan arki kauan sitten? Näyttely on täynnä toimintaa ja yllätyksiä. Koko perheen toiminnallisessa näyttelyssä hypätään prinsessa Katariina Jagellonican elämään ja maailmaan.
LUE LISÄÄ

Tonttu-ukon kierrokset 2.–17.12. lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11 ja 13. Tonttu-ukko tuntee linnan ja sen asukkaiden tarinat yli 700 vuoden ajalta. Huom! Alle 10-vuotiaat vain huoltajan seurassa.
Joulunaika museoissa

Joulunviettoa hovissa ja säätyläiskodeissa -kierrokset 2.–17.12. lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11 ja 13.
Joulunaika museoissa

Handle with Care, 28.3.23 alkaen. Näyttely tarkastelee museon nykytaiteen kokoelmaa hoivan ja huolenpidon näkökulmasta. Näyttely tuo esiin, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa ja posthumanistisessa ajattelussa ajankohtaiset teemat, kuten hoiva, ympäristösuhde, lajienvälisyys, ylisukupolvisuus, uusmateriaalisuus ja uushenkisyys ilmenevät kuvataiteessa, ja miten taide voi osallistua ja vaikuttaa käsillä olevan ekokriisin ratkomiseen.

Onnekkaita sattumia. Lars Göran Johnssonin kokoelma, 15.9.23–7.1.24. Jo lapsuudessaan taiteeseen rakastunut lääketieteen ja kirurgian tohtori Lars Göran Johnsson (s. 1930) on kerännyt taidetta vuosikymmenten ajan. Hän on hankkinut satoja teoksia, joista on syntynyt yksi Suomen merkittävimmistä yksityisistä kokoelmista. Vuonna 2016 Johnsson lahjoitti noin 500 teoksen kokoelmansa Turun taidemuseolle. Kokoelma käsittää pääasiassa kotimaista nykytaidetta mutta hieman myös vanhempaa taidetta. Maailmalla vietettyjen vuosien myötä hän on hankkinut jonkin verran myös ulkomaalaista taidetta. Poikkeuksellista on, että kokoelma karttuu edelleen ja nykyisin siihen kuuluu yli 700 teosta.

Adel Abidin: Musical Manifest, Pimiö 17.11.–7.1. Sarja absurdeja ja ironisia musiikkivideoita, joissa taiteilija kohdistaa kameran itseensä.

Love Lundell: On Demon Wings, Studio 17.11.–7.1. Unenomaiset, mystiset, surrealistiset mutta myös arkipäiväisyyteen viittaavat teokset muodostavat oman maailmansa

Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo: Pohjoistuulen metsä, 26.1.–19.5. Näyttely kertoo pohjoisesta havumetsästämme, joka ylläpitää monimuotoista elämää ja on kymmenientuhansien eliöiden koti. Kuvat ovat suojelualueilta suomalaisista luonnonmetsistä, joita on jäljellä enää muutama prosentti maamme metsäpinta-alasta.

Maija Blåfield: Scenic View, Pimiö 26.1.–17.3. Suomi on Euroopan metsäisin maa, mutta luonnontilainen metsä on käynyt niin harvinaiseksi, että siitä on tullut katsojalleen lähes fiktiivistä.

Antti Jussila: Aprikoosipuut ovat, Studio 26.1.–17.3. Näyttelyn nimi juontuu tanskalaisen Inger Christensenin alfabet (1981) runoteoksen sanannimisestä runosta.

Home alone collective, WAMx 15.9.–3.12.
Hop to Hope, tai äärimmäisestä kriisistä äärimmäiseen tyyneyteen

Lux et Umbra, 6.10.23–14.1.24. Elämyksellisessä näyttelyssä taideteosten pääasiallisina materiaaleina ovat valo ja varjot. Näyttelyssä on mukana teoksia suomalaisilta nykytaiteilijoilta ja ryhmiltä kuten Konvolv-kollektiivi, Anna Hyrkkänen, Anni Laukka, Pasi Rauhala ja Alexander Salvesen.
LUE LISÄÄ

Afra Eisma, WAMx 15.12.–3.3.
Hop to Hope, tai äärimmäisestä kriisistä äärimmäiseen tyyneyteen

Museon viereisellä Ekoluodolla on esillä valolyhtyjä, jotka on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä TSYKin lukioryhmän kanssa. Yleisö voi osallistua lyhtyjen maalaamiseen WAMin avoimissa työpajoissa la–su 2.–3.12. klo 13–16.
Joulunaika museoissa

WAMin Valon polku -tapahtuma 8.12. klo 17–21. Tervetuloa nauttimaan valotaiteesta, sukeltamaan valon ja varjon maailmaan, kokeilemaan uv-väreillä maalaamista ja ihailemaan valoteoksia museon ulkotiloissa.
Joulunaika museoissa