Salon taidemuseo Veturitalli

Osoite: Mariankatu 14, Salo
24240 Salo

Puh: (02) 778 4892

Museorakennus

Salon taidemuseo toimii vanhassa, yli 100-vuotiaassa veturitallissa, joka on käynyt historiansa aikana läpi useita laajennusvaiheita. Veturitallin vanhin osa rakennettiin rautatiearkkitehti Knut Nylanderin piirustusten mukaan vuosina 1898-1899. Paloturvallisuuden vuoksi veturien huoltorakennus tehtiin tiilestä ja sijoitettiin etäälle muista rakennuksista. Rakennuksen tyylipiirteet kertovat uusrenessanssin ihanteista. Monet yksityiskohdat muistuttavat edelleen rakennuksen aiemmista toiminnoista. Pilttuiden suurten ulko-ovien saranat ovat paikallaan, samoin kuin kaksi savupiippua, joilla poistettiin höyryveturien savu.

Veturitalli avattiin taidemuseona 1998. Kunnostettu, vanha tiilinen osa palvelee nykyisin taidemuseon näyttelysaleina ja uudisosassa sijaitsevat mm. toimisto- ja työtilat.

Museopihan höyryveturi

Taidemuseon sisäpihalla kääntyvässä venkipöydässä seisoo veturi, joka hankittiin museon avajaisvuonna Haapamäen Veturipuistosta. Kana-tyypin veturin kunnostamisen suoritti Haapamäen Museoveturiyhdistys. Tampereella, Tampellan tehtailla valmistettu veturi on vuodelta 1921 ja se on ollut liikenteessä vuoteen 1970 saakka. Veturi on mallia 656 eli pienikokoinen järjestelyveturi, joka on saanut lempinimensä kana tyypilleen ominaisen nokkivan kulkutavan johdosta.

Avoinna ti-pe 10-18, la-su 11-17. Pääsymaksu 10/7 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Myös museokortti käy. Vapaa pääsy kunkin kuukauden ensimmäisenä perjantaina. Yleisöopastus sunnuntaisin klo 14. Museokauppa on avoinna museon ollessa auki. Puh. 02 778 4892.

Tulevia tapahtumia

Jarno Vesala, 30.9.23–7.1.24. Jarno Vesala (s. 1977) on tunnettu installaatioistaan, jotka koostuvat usein ihmismäisistä veistoksista, äänestä ja liikkuvasta kuvasta. Teokset perustuvat havaintoon ja illuusioon ja ne luovat mystisiä, joskus jännittäviäkin tunnelmia. Vesalan teoksissa yhdistyy useita taiteen ilmaisumuotoja kuten liikkuvaa kuvaa, kuvanveistoa ja ääntä. Katsojalla on oma tärkeä paikkansa tapahtumien kulussa. Teos on yhtä aikaa staattinen, kolmiulotteinen valokuva ja katsojan ympärillä elävä kohtaus. Pienten eleiden kautta Vesala esittää kysymyksiä ihmisenä olemisesta.

Sanni Weckman: Jälki, Galleria Sivuraide 30.9.23–7.1.24. Sanni Weckman (s. 1993) on kuvataiteilija, jonka töissä sekoittuvat eri tekstiilitekniikat. Työskentelyn lähtökohta on Weckmanilla usein valokuva, josta hän työstää esimerkiksi villalangoilla tekstiiliteoksen. Näyttelyn nimi Jälki viittaa taiteilijan pohdintaan siitä, millaisia jälkiä jätämme itsestämme elämän varrella.

Chen Jiagang, 27.1.–28.4. Kiinalaisen valokuvaajan ja arkkitehdin Jiagangin (s. 1962) suuret, hypnoottiset valokuvat avaavat laajoja maisemia, joissa näkyvät erityislaatuisen luonnon valtavat mittasuhteet ja samalla ihmisen sinne jättämä kädenjälki. Monikerroksiset kuvat ovat kuin nykypäivän Kiina pienoiskoossa.

Nuutti Koskinen: Primaarisukkessio (2023), Galleria Sivuraide 27.1.–28.4. Koskisen (s. 1975) kaksikanavainen videoinstallaatio kertoo saaristoluonnon ja ihmisen välisestä suhteesta. Teos käsittelee luonnon esittämisen, kokemisen ja muokkaamisen infrastruktuuria.