Tapahtumat

ABOA VETUS – vanha Turku. Sukella menneisyyteen! Suomen ainoa arkeologinen museo esittelee maan alta löydetyn kaupunginosan, jossa on eletty satojen vuosien ajan. Aidot keskiaikaiset rauniot ja arkeologiset esineet ovat kuin aikamatka historialliseen Turkuun. Näyttelyssä on paljon ihmeteltävää myös pienille museovieraille.

Luutarha. Tule tutkimaan luita! koko perheelle sopiva näyttely kertoo eläinten historiasta arkeologian pohjalta. Luutarha esittelee yli 30 eläinlajia, jotka liittyvät museon alueeseen ja avaavat eläinten historiaa. Esillä on luulöytöjä kokonaisista luurangoista aina pienenpieniin kalanruotoihin.

Kari Cavén: Syteen / Cavén, ARS NOVA – uusi taide 16.6.–19.11. Kari Cavén (s. 1954) on taiteilijana utelias ja ennakkoluuloton. Hän on säilyttänyt kyvyn leikkiä. Ympäröivä maailma tarjoaa hänelle loputtomasti virikkeitä ja materiaalia teoksiinsa. Ideoita ei tarvitse etsiä kaukaa. Cavénin konsepti on yksinkertainen, mutta ei suinkaan helppo: täytyy vain omistautua ajattelemaan esineen tai raaka-aineen ominaisuuksia ja mahdollisuuksia sekä sen uutta elämää taideteoksena.

Galleria Into: Miia Ruohonen, ARS NOVA – uusi taide 29.9.–19.11. Turkulainen Miia Ruohonen (s. 1987) työskentelee ensisijaisesti tekstiilimateriaalin parissa. Hän ompelee käsin ainutlaatuisia pehmeitä olentoja, jotka ovat monimutkaisesti ja ilmeikkäästi koristeltu helmillä, napeilla, vetoketjuilla ja nauhoilla. Ruohosen näyttely on runsas tekstiiliteoksista koostuva kokonaistaideteos, sillä tähän päivään mennessä erikokoisia pehmeitä teoksia on syntynyt yli 500 kappaletta.

Ravattulan Ristimäki, ARS NOVA – uusi taide 29.9.23.–19.5.24. Ravattulan Ristimäki on Suomen vanhin tunnettu kirkonpaikka, jonka arkeologiset tutkimukset ovat tuoneet valtavasti tietoa elämästä rautakauden ja keskiajan taitteessa. Kaivauslöydöt ja hautalöytöön perustuva värikäs muinaispukurekonstruktio johdattavat näyttelyssä Aurajokilaakson asukkaiden elämään yli 800 vuotta sitten.

Galleria Into: Viljo Pertola, ARS NOVA – uusi taide 8.12.23–14.1.24. Viljo Pertola (s. 1997) sukeltaa aiheissaan historiaan, vaikka tavoittelisikin nykyhetkeä. Pikajunaa kuvatessa voi vieressä vaeltaa mammutit. Kuvan verkkoa kutovat tertiäärikauden hämähäkit. Kalevalan tarinat lomittuvat hammastikulla maalatun perhekuvan yksityiskohtiin. Viljo Pertolalle taide ei ole sivuseikka: “Se merkitsee paljon. Paljon, voi, miten kuvailisin… Suuresti, se on kaikki kaikessa.”

Alvar Gullichsen: KOSMOS, ARS NOVA – uusi taide 8.12.23.–19.5.24. Alvar Gullichsen (s. 1961) on pitkän linjan kuvataiteilija, muusikko ja tuottaja. Viimeisen kymmenen vuoden ajan hän on maalannut geometrisiä tilallisia maalauksia, jotka jäljittävät ylikulttuurisia toistuvia kuvioita. Hän kanavoi ja miksaa muotoja samalla suodattaen omaa ja kollektiivista kulttuuritaustaansa. Aboa Vetus Ars Nova -museon kahteen kerrokseen levittyvä näyttely on poikkeuksellisen laaja katsaus Gullichsenin tuotantoon lähes 30 vuoden ajalta varhaisista sarjakuva-aiheisista teoksista vastavalmistuviin maalauksiin.

Qwenselin talo on Turun vanhin säilynyt puutalo. Se on rakennettu 1700-luvun alkuvuosina. Talosta löytyy kaksi museokokonaisuutta, 1700-luvun lopun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekki. Säätyläiskodin sali ja kamarit ovat sisustettu lääketieteen professori Joseph Pippingin aikakauteen, joka asui talossa perheineen vuosina 1789-1815. Hänet aateloitiin lääketieteellisistä ansioistaan vuonna 1812 Pippingsköldiksi. Talon nuorimpaan osaan on sisustettu 1800-luvun apteekki työhuoneineen. Apteekkimyymälässä eli offisiinissa on Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus Oulusta vuodelta 1858. Museon sisäänkäynti löytyy sisäpihalta, jossa palvelee lipunmyynti ja museokauppa. Sekä museoon että kahvilaan pääsee myös pyörätuolilla avustajan seurassa. Johdantonäyttely heti lipunmyynnin läheisyydessä antaa hyvät eväät kiertää museossa. Voit myös lainata ääniopasteen tai ostaa opaskirjan. Museossa järjestetään sesonkeina tapahtumia ja opastuksia. Lisätietoja www.turku.fi/apteekkimuseo-ja-qwenselin-talo.

Elämän ja kuoleman elohopea -näyttely, 3.3.2023–2.3.2025. Elohopean yhtä aikaa metallisessa ja nestemäisessä olemuksessa on jotain lumoavaa. Se on herkkä liikkumaan ja höyrystymään ja käyttäytyy aivan toisin, kuin metallilta voisi odottaa. Ehkä osin siitä syystä elohopealla uskottiin olevan erityisen voimakkaita ominaisuuksia ja sitä käytettiin lääkkeenä tuhansien vuosien ajan.

Pysyvä näyttely: 13 dioraamaa kertoo Suomen kasvillisuudesta ja eläimistöstä Turun saaristosta aina Lapin tuntureille asti.

Kokoelmia kotoa ja kaukomailta, 21.3.-31.12. Näyttelyssä kurkistetaan Turun museokeskuksen kiehtovaan luonnontieteelliseen kokoelmaan, joka sisältää yhteensä lähes 25 000 näytettä. Kokoelmasta nostetaan esiin yksityisten keräilijöiden lahjoittamia aarteita eksoottisista hyönteisistä kotoisiin koulukasvioihin.

Yhteen piirretyt, 8.9.-22.10. Näyttely esittelee nuorten pakolaisten taidetta ja kertomuksia Suomesta, Norjasta ja Skotlannista. Taidetta yhdistävä teema on hyvinvointi. Nuoret kuvaavat teoksissaan, miten hyvinvointi piirtyy heidän lapsuuden muistoissaan, mitä he ajattelevat hyvinvoinnista tämänhetkisessä arjessaan, ja miten he kuvittelevat hyvinvoinnin ilmenevän tulevaisuudessaan. Näyttely pohjautuu kansainväliseen tutkimushankkeeseen "Yhteen piirretyt" (Drawing Together). Tällä nimellä on kaksi merkitystä: Projektimme tuo ihmisiä yhteen taiteen keinoin. Lisäksi ymmärrys toisista ihmisistä, heidän iloistaan ja suruistaan, lähentää ihmisiä. Näyttely on avoinna ti-su klo 10-18.

Merikeskus Forum Marinumissa koko perhe pääsee innostavalla tavalla sukeltamaan merenkulun menneisyyteen! Saaristonäyttely 40 000+ vie elämykselliselle matkalle maailman suurimpaan saaristoon ja sen kirkkaimpiin helmiin. Tutki meriluonnon ihmeitä sekä eliöitä lähietäisyydeltä, ja seikkaile ääniaalloilla Turusta Tukholmaan. Lisäksi laaja näyttelytarjonta kattaa mm. merivoimien historiaa, laivanrakennusta ja sekä vaihtuvia taidenäyttelyitä. Kruununmakasiinin ja Linnanpuomin rakennuksissa sijaitsevat näyttelyt ovat avoinna ympäri vuoden, ja myös museolaiva Bore palvelee kaikkina vuoden aikoina. Suomen Joutsen, Sigyn ja muut museoalukset ovat avoinna ainoastaan kesäaikaan, mutta osa laivakohteista on tutustuttavissa virtuaalisesti Digimuseo-palvelussa: www.digimuseo.fi/museot/forum-marinum.

”Titanicin suomalaiset – kuunnelmia siirtolaisten matkalta” on esillä Forum Marinumin Kruununmakasiini-rakennuksessa 19.1.23–7.1.24. Tarinallinen museokokemus Titanicilla matkustaneista suomalaista. Näyttelyn jännittävä visuaalinen kerronta ja tunteisiin vetoava äänimaailma tempaavat mukaansa odotustentäyteiselle matkalle: ihmisten mielissä siinsivät unelmat paremmasta elämästä. Joiden haaveet toteutuivat, mutta toisilla matka päättyi hyisen Atlantin synkkiin vesiin kirkkaan tähtitaivaan alla.
Lue Turku Times -lehdessä julkaistu artikkeli "Finns aboard the Titanic". Teksti löytyy digilehden sivulta 27 alkaen.

31.8. Itämeripäivä. Monipuolista ja maksutonta Itämeripäivän ohjelmaa Itämeripäivän kunniaksi torstaina 31.8. klo 15-18. Luvassa on kirjallisuuden, tanssin ja merellisyyden täyteinen iltapäivä. | 2.9. Elokuvapäivä: Forum Marinum esittää ajattoman klassikkon Titanic (1997), joka kietoo katsojansa unohtumattomaan rakkaustarinaan ja historialliseen tragediaan. James Cameronin ohjaama elokuva kertoo nuorten Rose ja Jackin kohtalokkaasta rakkaudesta, joka kukoistaa legendaarisella Titanic-laivalla. Ilmaisnäytös auditorio Ruumassa la 2.9. klo 14 | 14.9. alkaen LUENTOSARJA Titanicin suomalaisista ja siirtolaisuudesta auditorio Ruumassa syyskuun torstai-iltapäivinä 14., 21. ja 28.9 klo 17 | 17.9. Turun päivä: Pääsyliput -50%.

20.9.–15.10. Minna Maija Lappalainen.

18.10.–12.11. Umppa Niinivaara.

15.11.–10.12. Paula Suominen.

13.12.-14.1.24 Laura Pietiläinen.

Kuralan Kylämäki on koko perheen kulttuurivirkistysalue, jonne voi tulla viihtymään perinnemaisemassa. Kuralassa voi liikkua ympäri vuoden ja viipyä vaikkapa eväsretkellä tai maatilan eläimiin tutustuen. Kesäisin ja tapahtumien aikaan Kuralassa voi tutustua 1950-luvun maatilan arkeen emännän opastuksella. Kuralan kokeiluverstaalla järjestetään työpajoja ja kursseja ympäri vuoden ja kesäisin on mahdollisuus seurata työnäytöksiä ja kokeilla omia kädentaitoja. Kuralan Kylämäessä on myös lainattavissa perinneliikuntavälineitä kuten puujalkoja, tasapainolautoja ja puukiekkoja. Varaukset etukäteen, puh. 02 262 0420 tai kylamaki@turku.fi.

Luostarinmäki on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 palosta. Ulkoilmamuseo käsittää kahdeksantoista 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa rakennettua puutalokorttelia, jotka koostuvat yli kolmestakymmenestä alkuperäisillä paikoillaan säilyneistä puutaloista. Taloihin on sisustettu esiteollisen ajan kaupunkikäsityöläisten verstaita ja koteja. Kesäaikaan verstaissa työskentelee käsityöläisiä, jotta kävijöillä on mahdollisuus tutustua perinteisiin käsityöammatteihin. Museovalvojat, oppaat ja käsityöläiset ovat museotoiminnan alusta saakka pukeutuneet ajanmukaisiin asuihin ja esittelevät näin 1700–1900-luvun alun kansanomaista pukeutumista. Museossa toimii myös oma postikonttori sekä kaksi kauppaa: Höökarin puodista voi ostaa vanhan ajan makeisia truuttiin pakattuna ja museokauppa Hantvärkistä muun muassa museossa valmistettuja käsityötuotteita.

Tervetuloa vuoden 1827 Luostarinmäelle! Kulje virtuaalisesti Luostarinmäen kujilla aikana ennen Turun paloa. Tutustu laitakaupungin asuinalueeseen, sen historiaan ja 200 vuoden takaiseen maisemaan.Koe Luostarinmäki vuonna 1827 Digimuseossa.
KOE LUOSTARINMÄKI VUONNA 1827 DIGIMUSEOSSA

Pysyvät näyttelyt. Humpin talon arkeologianäyttelyssä kerrotaan Naantalin varhaisimmasta historiasta ja esillä on kaivauslöytöjä sekä vanhastakaupungista että kirkon ympäristöstä. Hiilolan taloon on sisustettu 1800-luvun lopun porvariskoti. Lisäksi Hiilolassa on esillä Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistyksen Naantalin museolle lahjoittama kokoelma Naantali-aiheisia maalauksia. Sau-Kallion talo puutarhan perällä esittelee käsityöläisperheen vaatimattomampaa elämää.

Peltiä ja posliinia. Astioita moneen käyttöön / Plåt och porslin. Kärl för olika behov, Humppi 16.5.23-1.4.24. Näyttely luo katsauksen siihen millaiset materiaalit eri aikoina ovat olleet suosittuja astioiden sekä taloustavaroiden valmistuksessa ja millaisia tarvikkeita niistä on tehty.

Linnunradan alla - Eläimiä taiteessa ja taruissa, 11.6.-29.10. Raision museon Harkon uusissa näyttelytiloissa Raision kirjastotalossa avautuu kesäkuussa näyttely, joka kertoo suomalaisista eläinmyyteistä Raisiossa tehtyjen arkeologisten löydösten ja Eero Rantasen taidekokoelmien säätiön taideteosten keinoin.

Jarno Vesala, 30.9.23–7.1.24. Jarno Vesala (s. 1977) on tunnettu installaatioistaan, jotka koostuvat usein ihmismäisistä veistoksista, äänestä ja liikkuvasta kuvasta. Teokset perustuvat havaintoon ja illuusioon ja ne luovat mystisiä, joskus jännittäviäkin tunnelmia. Vesalan teoksissa yhdistyy useita taiteen ilmaisumuotoja kuten liikkuvaa kuvaa, kuvanveistoa ja ääntä. Katsojalla on oma tärkeä paikkansa tapahtumien kulussa. Teos on yhtä aikaa staattinen, kolmiulotteinen valokuva ja katsojan ympärillä elävä kohtaus. Pienten eleiden kautta Vesala esittää kysymyksiä ihmisenä olemisesta.

Sanni Weckman: Jälki, Galleria Sivuraide 30.9.23–7.1.24. Sanni Weckman (s. 1993) on kuvataiteilija, jonka töissä sekoittuvat eri tekstiilitekniikat. Työskentelyn lähtökohta on Weckmanilla usein valokuva, josta hän työstää esimerkiksi villalangoilla tekstiiliteoksen. Näyttelyn nimi Jälki viittaa taiteilijan pohdintaan siitä, millaisia jälkiä jätämme itsestämme elämän varrella.

Soitinnäyttelyt. Museon soitinkokoelma on liian laaja voidakseen olla kokonaan esillä museossa. Siksi valitsemme vaihtuvaan soitinnäyttelyymme erilaisia musiikin historian teemoja, joita esittelemme arkistomateriaalin ja soittimien kautta.

Sinfonia VI. Säveltäjä itse lahjoitti syksyllä 1955 teoksen alkuperäisen, käsinkirjoitetun partituurin Sibelius-museolle. 100-vuotisjuhlan kunniaksi partituuri tuodaan rajoitetuksi ajaksi yleisön nähtäväksi.

Soitinnurkka. Nurkassa olevia soittimia voit vapaasti soittaa museovierailulla.

Rakas vihattu betoni – Brutalismi Suomessa, 17.9.23-7.1.24. Näyttely esittelee useita betonibrutalistisia kohteita eri puolilta Suomea.
LUE LISÄÄ

Sarka-museossa on kolme pysyvää näyttelyä, jotka yhdessä kertovat monipuolisesti suomalaisen maatalouden ja ruoan historiasta. Maatalouden aika vie museokävijät 3000 vuoden aikamatkalle. Konenäyttely esittelee suomalaisen maatalouden koneellistumisen historiaa työkone-esimerkkien avulla. Ennen koneita esittelee runsaan esineistön kautta esikoneellisen ajan maataloustöitä ja -työvälineitä.

Sinun ruokasi ei ole sinun – Ruokakeskustelua nyt ja ennen, 17.2.23–9.1.24.Mikä kaikki vaikuttaa päivittäisiin ruokavalintoihisi?

Turun linna pähkinänkuoressa. Turun linna on yli 700 vuotta vanha ja Turun hienoimpia nähtävyyksiä. Linnassa toimii museo. Lukuisat näyttelyt, sisustetut tyylihuoneet ja tapahtumat esittelevät linnan historiaa ja menneitä aikoja. Turun linnan historia sai alkunsa 1280-luvulla. Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja sotilaiden linnaleiristä kasvoi vuosisatojen kuluessa jyhkeä harmaakivilinna. Kustaa Vaasa nimitti 1556 poikansa Juhanan Suomen herttuaksi. Tästä alkoi uusi vaihe linnan rakentamisessa. Silloin syntyivät linnan ylimmän kerroksen juhlasalit, kuninkaansali ja kuningattarensali. Linnan renessanssihovi antoi lähtölaukauksen koko Suomen renessanssiajalle. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe vietti hoviaan Turun linnan esilinnassa 1600-luvulla. Hallinnollisen tehtävän väistyttyä linnasta tuli vankila ja kruunun varastotila. Monien vaiheiden jälkeen linna tuhoutui pahoin pommituksessa 1941. Sodan jälkeen alkoi restaurointi, joka saatiin päätökseen 1961. Suurin osa linnan huoneista on restauroitu alkuperäiseen asuunsa. Linnassa on vuodesta 1881 lähtien toiminut Turun kaupungin historiallinen museo.

Päälinnassa ja Esilinnassa ovat esillä pysyvät näyttelyt.

Prinsessan matka -näyttely, 2.11.22-7.4.24. Oletko milloinkaan miettinyt, millaista oli ihan oikean prinsessan arki kauan sitten? Näyttely on täynnä toimintaa ja yllätyksiä. Koko perheen toiminnallisessa näyttelyssä hypätään prinsessa Katariina Jagellonican elämään ja maailmaan.
LUE LISÄÄ

Handle with Care, 28.3.23 alkaen. Näyttely tarkastelee museon nykytaiteen kokoelmaa hoivan ja huolenpidon näkökulmasta. Näyttely tuo esiin, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa ja posthumanistisessa ajattelussa ajankohtaiset teemat, kuten hoiva, ympäristösuhde, lajienvälisyys, ylisukupolvisuus, uusmateriaalisuus ja uushenkisyys ilmenevät kuvataiteessa, ja miten taide voi osallistua ja vaikuttaa käsillä olevan ekokriisin ratkomiseen.

Onnekkaita sattumia. Lars Göran Johnssonin kokoelma, 15.9.23–7.1.24. Jo lapsuudessaan taiteeseen rakastunut lääketieteen ja kirurgian tohtori Lars Göran Johnsson (s. 1930) on kerännyt taidetta vuosikymmenten ajan. Hän on hankkinut satoja teoksia, joista on syntynyt yksi Suomen merkittävimmistä yksityisistä kokoelmista. Vuonna 2016 Johnsson lahjoitti noin 500 teoksen kokoelmansa Turun taidemuseolle. Kokoelma käsittää pääasiassa kotimaista nykytaidetta mutta hieman myös vanhempaa taidetta. Maailmalla vietettyjen vuosien myötä hän on hankkinut jonkin verran myös ulkomaalaista taidetta. Poikkeuksellista on, että kokoelma karttuu edelleen ja nykyisin siihen kuuluu yli 700 teosta.

Janis Rafa: Lacerate, Pimiö 15.9.–12.11. Lacerate (2020) on unenomainen, symbolinen kuvaus naisen päätöksestä muuttua uhrista teloittajaksi. Teos on saanut inspiraationsa niin Artemisia Gentileschin 1600-luvun maalauksesta Judith surmaa Holoferneen kuin mytologisten, raamatullisten ja flaamilaisten asetelmamaalausten ikonografiasta.

Emma Jääskeläinen: Long Long Longing, Unfolding the Night, Studio 15.9.–12.11. Teos käsittelee odotusta, hoivaa, sekä kehossa tapahtuvien muutosten aiheuttamia fyysisiä ja henkisiä kipukohtia ja muotoja. Veistoksista ja piirroksista koostuva teoskokonaisuus on syntynyt yöllisistä havainnoista, vajaiden unien aiheuttamasta painosta, kaipuusta, sekä elämän rajallisuuden ja kehon kapasiteettien ratkeamista.

Home alone collective, WAMx 15.9.–3.12.

Lux et Umbra, 6.10.23–14.1.24. Elämyksellisessä näyttelyssä taideteosten pääasiallisina materiaaleina ovat valo ja varjot. Näyttelyssä on mukana teoksia suomalaisilta nykytaiteilijoilta ja ryhmiltä kuten Konvolv-kollektiivi, Anna Hyrkkänen, Anni Laukka, Pasi Rauhala ja Alexander Salvesen.