Tapahtumat

ABOA VETUS – vanha Turku. Sukella menneisyyteen! Suomen ainoa arkeologinen museo esittelee maan alta löydetyn kaupunginosan, jossa on eletty satojen vuosien ajan. Aidot keskiaikaiset rauniot ja arkeologiset esineet ovat kuin aikamatka historialliseen Turkuun. Näyttelyssä on paljon ihmeteltävää myös pienille museovieraille.

Luutarha. Tule tutkimaan luita! koko perheelle sopiva näyttely kertoo eläinten historiasta arkeologian pohjalta. Luutarha esittelee yli 30 eläinlajia, jotka liittyvät museon alueeseen ja avaavat eläinten historiaa. Esillä on luulöytöjä kokonaisista luurangoista aina pienenpieniin kalanruotoihin.

Marjatta Holma: Maalauksia, Ars Nova 28.10.22−12.2.23. Turkulaisen taiteilijan Marjatta Holman (s. 1976) tilalliset öljy- ja temperamaalaukset syntyvät erilaisille materiaaleille, kuten pellava- ja puuvillakankaille ja puulevyille.

Mika Taanila: FILM READER, Ars Nova 26.11.22−2.4.23. Mika Taanila (s. 1965) on helsinkiläinen kuvataiteilija ja elokuvantekijä. Taanilan teosten raaka-aineena ovat menneisyydestä jäljelle jääneet tallenteet, elokuvat, populaarikulttuurin tuotteet, teknologia ja taide. Taanila luo taideteoksia kierrättämällä, koostamalla, leikkaamalla ja miksaamalla arkistomateriaalia tai eri lähteitä uuteen muotoon. Lopputuloksena on oivaltavaa käsitetaidetta, kokeellista elokuvaa, syväluotavaa media-arkeologiaa ja cinefiilin intohimoa elokuvaa kohtaan.

Qwenselin talo on Turun vanhin säilynyt puutalo. Se on rakennettu 1700-luvun alkuvuosina. Talosta löytyy kaksi museokokonaisuutta, 1700-luvun lopun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekki. Säätyläiskodin sali ja kamarit ovat sisustettu lääketieteen professori Joseph Pippingin aikakauteen, joka asui talossa perheineen vuosina 1789-1815. Hänet aateloitiin lääketieteellisistä ansioistaan vuonna 1812 Pippingsköldiksi. Talon nuorimpaan osaan on sisustettu 1800-luvun apteekki työhuoneineen. Apteekkimyymälässä eli offisiinissa on Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus Oulusta vuodelta 1858. Museon sisäänkäynti löytyy sisäpihalta, jossa palvelee lipunmyynti ja museokauppa. Sekä museoon että kahvilaan pääsee myös pyörätuolilla avustajan seurassa. Johdantonäyttely heti lipunmyynnin läheisyydessä antaa hyvät eväät kiertää museossa. Voit myös lainata ääniopasteen tai ostaa opaskirjan. Museossa järjestetään sesonkeina tapahtumia ja opastuksia. Lisätietoja www.turku.fi/apteekkimuseo-ja-qwenselin-talo.

Joulunaika museossa. Katetut joulupöydät -näyttely 27.11.–6.1. Näyttely kertoo 1700- ja 1800 -luvun vaihteen joulun vietosta säätyläisperheessä tohtori Pippingin aikana. Katetut joulupöydät -näyttelyopastukset: suomeksi 27.11., 4.12., 11.12., 18.12. sekä 6.1. klo 14., ruotsiksi 10.12. klo 14. | Jouluilta hämärtyy -opastuksella kerrotaan joulun vieton lisäksi valaistuksesta entisajan Turussa. Opastukset suomeksi 27.11., 4.12., 11.12., 18.12. sekä 6.1. klo 16.30. Opastus ruotsiksi 10.12. ja 13.12. klo 16.30. | Lucian päivä 13.12. klo 15.30–17.30. Lucian päivän glögitarjoilu Qwenselin talon vaunuvajassa. Ruotsinkielinen Jouluilta hämärtyy -opastus klo 16.30. Ennustuksia uudelle vuodelle 31.12. klo 12–15. Museokauppojen joululahjavinkit turku.fi/museokauppa.

Pysyvä näyttely: 13 dioraamaa kertoo Suomen kasvillisuudesta ja eläimistöstä Turun saaristosta aina Lapin tuntureille asti.

Kappas, kakkaa! -näyttely 18.1.22-12.3.23 Pökäle, papana, läjä, kikkare… Mitä kakka kertoo ja voiko siitä olla jotakin hyötyä? Näyttely johdattaa kakan jäljille ja tarjoaa yllättäviäkin näkökulmia jätöksiin ympärillämme.

Carlo Bassi – Suomen ensimmäinen arkkitehti -näyttely 11.11.-15.1. Arkkitehti Carlo (Charles) Bassi (1772–1840) tunnetaan Suomen ensimmäisenä akateemisen koulutuksen saaneena arkkitehtina, jolla oli tärkeä osa suomalaisen rakennushallinnon synnyssä. Bassin kädenjälki on edelleen nähtävissä Turun kaupunkikuvassa, jossa hänen rakennukset käyvät vuoropuhelua uudempien rakennusten kanssa. Avoinna ti–su klo 10–18.

Tiesitkö, että Suomen Joutsen oli alkujaan ranskalainen rahtilaiva Laennec? Vuonna 2022 tulee kuluneeksi 120 vuotta laivan vesillelaskusta, ja teemavuoden aikana tuodaan esille erityisesti laivan ranskalainen alkuperä. Varsinaisen kesäsesongin päätyttyä Suomen Joutsen on avoinna vielä neljänä viikonloppuna la-su klo 10-18 18.9. asti. Syyskauden tiedot päivittyvät museon sivuille. Lisätietoa: www.forum-marinum.fi.

Merikeskus Forum Marinumissa koko perhe pääsee innostavalla tavalla sukeltamaan merenkulun menneisyyteen! Saaristonäyttely 40 000+ vie elämykselliselle matkalle maailman suurimpaan saaristoon ja sen kirkkaimpiin helmiin. Tutki meriluonnon ihmeitä sekä eliöitä lähietäisyydeltä, ja seikkaile ääniaalloilla Turusta Tukholmaan. Lisäksi laaja näyttelytarjonta kattaa mm. merivoimien historiaa, laivanrakennusta ja sekä vaihtuvia taidenäyttelyitä. Kruununmakasiinin ja Linnanpuomin rakennuksissa sijaitsevat näyttelyt ovat avoinna ympäri vuoden, ja myös museolaiva Bore palvelee kaikkina vuoden aikoina. Suomen Joutsen, Sigyn ja muut museoalukset ovat avoinna ainoastaan kesäaikaan, mutta osa laivakohteista on tutustuttavissa virtuaalisesti Digimuseo-palvelussa: www.digimuseo.fi/museot/forum-marinum.

”Titanicin suomalaiset – kuunnelmia siirtolaisten matkalta” on esillä Forum Marinumin Kruununmakasiini-rakennuksessa 19.1.23–7.1.24. Tarinallinen museokokemus Titanicilla matkustaneista suomalaista. Näyttelyn jännittävä visuaalinen kerronta ja tunteisiin vetoava äänimaailma tempaavat mukaansa odotustentäyteiselle matkalle: ihmisten mielissä siinsivät unelmat paremmasta elämästä. Joiden haaveet toteutuivat, mutta toisilla matka päättyi hyisen Atlantin synkkiin vesiin kirkkaan tähtitaivaan alla.

Kuralan Kylämäki on koko perheen kulttuurivirkistysalue, jonne voi tulla viihtymään perinnemaisemassa. Kuralassa voi liikkua ympäri vuoden ja viipyä vaikkapa eväsretkellä tai maatilan eläimiin tutustuen. Kesäisin ja tapahtumien aikaan Kuralassa voi tutustua 1950-luvun maatilan arkeen emännän opastuksella. Kuralan kokeiluverstaalla järjestetään työpajoja ja kursseja ympäri vuoden ja kesäisin on mahdollisuus seurata työnäytöksiä ja kokeilla omia kädentaitoja. Kuralan Kylämäessä on myös lainattavissa perinneliikuntavälineitä kuten puujalkoja, tasapainolautoja ja puukiekkoja. Varaukset etukäteen, puh. 02 262 0420 tai kylamaki@turku.fi.

Joulunaika. Isoäidinaikainen joulu 10.–18.12. ti–pe klo 9–14, la–su klo 11–17. Iso-Kohmon talossa valmistellaan joulua ja tuvassa tuoksuvat lanttulaatikko, lipeäkala ja piparkakkumausteet. Kahvila avoinna tapahtuman aikana. Museokauppojen joululahjavinkit turku.fi/museokauppa.

Luostarinmäki on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 palosta. Ulkoilmamuseo käsittää kahdeksantoista 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa rakennettua puutalokorttelia, jotka koostuvat yli kolmestakymmenestä alkuperäisillä paikoillaan säilyneistä puutaloista. Taloihin on sisustettu esiteollisen ajan kaupunkikäsityöläisten verstaita ja koteja. Kesäaikaan verstaissa työskentelee käsityöläisiä, jotta kävijöillä on mahdollisuus tutustua perinteisiin käsityöammatteihin. Museovalvojat, oppaat ja käsityöläiset ovat museotoiminnan alusta saakka pukeutuneet ajanmukaisiin asuihin ja esittelevät näin 1700–1900-luvun alun kansanomaista pukeutumista. Museossa toimii myös oma postikonttori sekä kaksi kauppaa: Höökarin puodista voi ostaa vanhan ajan makeisia truuttiin pakattuna ja museokauppa Hantvärkistä muun muassa museossa valmistettuja käsityötuotteita.

Tervetuloa vuoden 1827 Luostarinmäelle! Kulje virtuaalisesti Luostarinmäen kujilla aikana ennen Turun paloa. Tutustu laitakaupungin asuinalueeseen, sen historiaan ja 200 vuoden takaiseen maisemaan.Koe Luostarinmäki vuonna 1827 Digimuseossa.
KOE LUOSTARINMÄKI VUONNA 1827 DIGIMUSEOSSA

Joulunaika museossa. Luostarinmäen joulunavausviikonloppu 26.–27.11. klo 10–16. Luostarinmäki lyhtyjen valossa valossa -kierrokset 24.11., 26.11., 8.12., 10.12., 17.12. ja 18.12. klo 16. Ilmoittautumiset kierroksellefi/luostarinmaki. Joulu Luostarinmäellä -näyttely 3.12.–8.1. Tapaninlaulajaiset 26.12. klo 15. Kahvila Kisälli avoinna ti–su klo 9–17. Museokauppojen joululahjavinkit turku.fi/museokauppa.

Pysyvät näyttelyt. Humpin talon arkeologianäyttelyssä kerrotaan Naantalin varhaisimmasta historiasta ja esillä on kaivauslöytöjä sekä vanhastakaupungista että kirkon ympäristöstä. Hiilolan taloon on sisustettu 1800-luvun lopun porvariskoti. Lisäksi Hiilolassa on esillä Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistyksen Naantalin museolle lahjoittama kokoelma Naantali-aiheisia maalauksia. Sau-Kallion talo puutarhan perällä esittelee käsityöläisperheen vaatimattomampaa elämää.

MADE IN SALO. Koe vanhojen puhelinten, radioiden ja televisioiden lumo Näyttely valottaa viestinnän, viestintälaitteiden ja elektroniikkateollisuuden kehitystä ja historiaa 1920-luvun lopulta alkaen tähän päivään. Näyttelyssä esitellään keskeisten Salossa valmistettujen laitteiden historiaa: radio- ja televisiovastaanottimien, erilaisten puhelinten ja tietokoneiden ja näyttöpäätteiden eli monitorien historiaa.

ÜBERHUND – taiteen kiehtovat koirat, 24.9.22-8.1.23. Ihmisen ja koiran historia on yhteinen. Yhteiselomme ajan koira on toiminut paitsi ihmisen kumppanina ja työtoverina, myös muusana ja tekojemme inspiraationa. Ainutlaatuinen näyttely on Salon taidemuseon omaa tuotantoa.

Pilvi Takala: The Stroker, Galleria Sivuraide 24.9.22-8.1.23. Videoteos, joka pohjautuu Takalan kahden viikon pituiseen interventioon Second Homessa, trendikkäässä, itä-lontoolaisessa yhteisöllisessä työtilassa.

Turun Taidegraafikot 90 vuotta: Painetut maailmat, 28.1.-23.4. Tuore katsaus tämän päivän turkulaisen sekä kotimaisen taidegrafiikan tilaan ja sen eri menetelmiin. Näyttelyyn osallistuu 12 Turun Taidegraafikkojen yhdistyksen jäsentaiteilijaa: Annika Dahlsten, Markku Haanpää, Katri Ikävalko, Sirkku Ketola, Heli Kurunsaari, Miina Laine, Teija Lehto, Sara Manninen, Laura Miettinen, Tiina Vainio, Hanna Varis ja Jirko Viljanen.

Elämää elävästi ja todesti – kuvanveistäjä Ben Renvall 1925–1979, Galleria Sivuraide 28.1.-23.4. Salolaislähtöinen kuvanveistäjä Ben Renvall oli taitava ja monipuolinen kuvanveiston materiaalien tuntija. Hän arvosti itseään ensi sijassa keraamikkona ja oli kiinnostunut erilaisista valumenetelmistä, pintakäsittelyistä sekä teknisten metodien kehittämisestä.

Sarka-museon perusnäyttely perusnäyttely Maatalouden aika vie museokävijät 3000 vuoden aikamatkalle. Jyvästä kaikki alkaa. Löydöt arkeologisilta kaivauksilta, mielikuvitus ja pienoismalli kuljettavat varhaisten viljelijöiden aikaan. Näyttely päättyy nykyhetkeen. Maatalouden aika jatkuu. Mihin suuntaan?

Toinen pysyvä näyttelymme Ennen koneita esittelee runsaan esineistön kautta esikoneellisen ajan maataloustöitä ja -työvälineitä. Yli 500 esinettä käsittävän näyttelyn vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta. Peltotöiden lisäksi tutustutaan karjanhoitoon, tuvan ja pihapiirin töihin sekä sivuelinkeinoihin: metsästykseen, kalastukseen, metsätöihin ja kotiteollisuuteen.

Konenäyttely esittelee suomalaisen maatalouden koneellistumisen historiaa työkone-esimerkkien avulla. Esillä on mm. traktoreita työkoneineen, höyrykoneita ja maamoottoreita sekä salaojituksen historiaa. Konenäyttely elää, muuttuu ja kehittyy koko ajan, tarjoten museovieraille aina uusia paloja koneellisesta maataloushistoriasta.

Lumoavat laitumet – Laidunnus monimuotoisuuden ylläpitäjänä 18.2.22–9.1.23. Lumoavat laitumet -näyttely vie museovieraan luonnonlaidunten keskelle. Kuivat kedot, tuoreet ja kosteat niityt sekä hakamaat ja metsälaitumet ovat satojen kasvi-, hyönteis- ja sienilajien koti. Joukossa on kymmeniä uhanalaisia tai harvinaisia lajeja. Näyttely avaa luonnon monimuotoisuuden merkitystä maatalousympäristössä, tutustuttaa kävijän maisematyöntekijöihin – niin eläimiin kuin ihmisiin – ja laiduntamisen historiaan. Ja totta kai näyttelyssä pääsee myös bongaamaan ötököitä ja testaamaan omaa kasvituntemustaan.

Hanna Hartikainen: Hyvällä tuulella 8.9.–11.12. Syyskaudella Sarka-museon ravintolasalin seiniä somistavat Hanna Hartikaisen herttaiset luonto- ja eläinaiheiset akryylimaalaukset. Hanna Hartikainen on itseoppinut taiteilija, jolla kipinä akryylimaalaukseen syttyi aikuisiällä. Hyvällä tuulella -näyttely pyrkii nimensä mukaisesti välittämään katsojilleen hyvää mieltä ja positiivisia ajatuksia.

TAPAHTUMAT. Elokuussa museolla vietetään Piknikiä Loimaan taivaan alla, jolloin museon pihalle kokoonnutaan nauttimaan piknikistä ja musiikista. Riihipäivänä tutustutaan viljan puintiin entisaikaan, kun Haaran-Onkijoen kyläyhdistys lämmittää museon pihan vanhan riihen ja pui viljaa työnäytöksessään.Tapahtumien tarkemmat ajankohdat ilmoitetaan verkkosivuillamme. | Köyrimarkkinat la 3.9. klo 10–14 ovat museomme sadonkorjuutapahtuma. Markkinoille kokoontuu lähiruokatuottajia ja käsityöläisiä myymään tuotteitaan. Tapahtumassa voi tutustua myös työnäytösten avulla pellavan käsittelyyn. Lisäksi on tarjolla muun muassa elävää musiikkia, sienineuvontaa ja lapsille omaa ohjelmaa. Latokahvilan, makkaragrillin sekä museon lounasravintolan herkut pitävät markkinoilla nälän loitolla. | Ruokakeskiviikkoisin 14.9., 12.10. ja 16.11. klo 18 syvennytään ruokaan ja elintarvikkeisiin liittyviin aiheisiin. Syyskuussa FT Maria Vanha-Similä Jyväskylän yliopistosta kertoo keittiövälineiden historiasta ja ennen esitystä on mahdollisuus tutustua museon Ruokakulman Kätevää, eikö totta – Keittiön apuvälineitä ja pienkoneita -näyttelyyn. Lokakuussa FT Kaija Rautavirta Helsingin yliopistosta luennoi kriisiaikojen ruokahuollosta Suomessa. Marraskuun aiheena on puolestaan ruokahävikki. | Sarka-sunnuntaisin 25.9., 30.10. ja 27.11. museolla on erityistä ohjelmaa ja näyttelyihin on vapaa pääsy. Kullervon päivänä syyskuun Sarka-sunnuntaina kuullaan maatalouskoneteemainen esitys. Lokakuussa on mahdollisuus lähteä kansanperinteen kauhu- ja kummitustarinoihin keskittyvälle opastukselle Ennen koneita -näyttelyyn. Marraskuussa on vuorossa jouluinen työpaja. | Syyslomaviikoilla 42–43 museolla on tarjolla pientä puuhaa lapsille ja lapsenmielisille. | Joulumyyjäiset su 4.12. Myyjäisissä käsityöläiset, lähiruokatuottajat ja paikalliset yhdistykset tuovat tarjolle joulun leivonnaiset, koristeet ja lahjat.

Turun linna pähkinänkuoressa. Turun linna on yli 700 vuotta vanha ja Turun hienoimpia nähtävyyksiä. Linnassa toimii museo. Lukuisat näyttelyt, sisustetut tyylihuoneet ja tapahtumat esittelevät linnan historiaa ja menneitä aikoja. Turun linnan historia sai alkunsa 1280-luvulla. Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja sotilaiden linnaleiristä kasvoi vuosisatojen kuluessa jyhkeä harmaakivilinna. Kustaa Vaasa nimitti 1556 poikansa Juhanan Suomen herttuaksi. Tästä alkoi uusi vaihe linnan rakentamisessa. Silloin syntyivät linnan ylimmän kerroksen juhlasalit, kuninkaansali ja kuningattarensali. Linnan renessanssihovi antoi lähtölaukauksen koko Suomen renessanssiajalle. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe vietti hoviaan Turun linnan esilinnassa 1600-luvulla. Hallinnollisen tehtävän väistyttyä linnasta tuli vankila ja kruunun varastotila. Monien vaiheiden jälkeen linna tuhoutui pahoin pommituksessa 1941. Sodan jälkeen alkoi restaurointi, joka saatiin päätökseen 1961. Suurin osa linnan huoneista on restauroitu alkuperäiseen asuunsa. Linnassa on vuodesta 1881 lähtien toiminut Turun kaupungin historiallinen museo.

Päälinnassa ja Esilinnassa ovat esillä pysyvät näyttelyt.

Pohjoisen näyttelyhallin kokoelmanäyttely. Turun linnan ullakkokerroksessa sijaitseva Pohjoinen näyttelyhalli avattiin kesäkuussa 2021 kokonaan uudistetussa asussa ja esillä on lähes 800 esinettä Turun museokeskuksen omista kokoelmista.

Prinsessan matka -näyttely, 2.11.22 alkaen. Oletko milloinkaan miettinyt, millaista oli ihan oikean prinsessan arki kauan sitten? Näyttely on täynnä toimintaa ja yllätyksiä. Koko perheen toiminnallisessa näyttelyssä hypätään prinsessa Katariina Jagellonican elämään ja maailmaan.

Joulunaika museossa. Tonttu-ukon kierrokset 3.–18.12. lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11, 12 ja 13. Ilmoittautumiset kierroksellefi/turunlinna. Joulun viettoa hovissa ja säätyläiskodeissa -kierrokset 3.–18.12. la ja su klo 11 ja 13. Ilmoittautumiset kierroksellefi/turunlinna. Museokauppojen joululahjavinkit turku.fi/museokauppa.

Pari sanaa keräämisestä, 7.7.20-12.3.23. Museon toiminta tulee näkyväksi yleisölle yleensä näyttelyiden ja muun tapahtumatuotannon kautta. Museon ydin on kuitenkin sen keräämässä ja säilyttämässä kokoelmassa. Pari sanaa keräämisestä avaa tätä Turun taidemuseossa tapahtuvaa arkista ja yleisölle usein näkymätöntä museotyötä. Tarkasteltavana on yleisön rakastamia klassikoita ja teoskokonaisuuksia mm. Akseli Gallen-Kallelalta, Pekka Haloselta, Elin Danielson-Gambogilta, Helene Schjerfbeckiltä, Otto Mäkilältä ja Kauko Lehtiseltä, mutta mukaan mahtuu myös monia harvemmin nähtyjä tai aivan uusimpia hankintoja.

Greta Hällfors-Sipilä & Sulho Sipilä, 16.9.22–15.1.23. Hällfors-Sipilä (1899–1974) ja Sipilä (1895–1949) olivat 1910-luvun Suomessa kaksi poikkeuksellisen ennakkoluulotonta taiteilijaa. He heittäytyivät innolla ajan hengen mukaisiin, perinteistä muotoa hajottaviin ja uudenlaista väri-ilmaisua luoviin kokeiluihin. Gretan ja Sulhon yhteinen elämä ja taide on kiehtova ja monia kysymyksiä nostattava aihe. Teoksista välittyvän elämänilon vastapainona nähdään paikoin myös yksinäisyyttä ja melankoliaa. Näyttely esittelee taiteilijapariskunnan taidetta ja yhteiseloa aina 1910-luvulta 1940-luvulle noin 60 eri kokoelmista lainatun teoksen voimin.

Niina Mantsinen: Soft Action, Studio 18.11.–15.1. Mantsinen yhdistää tuotannossaan graffiti- ja katutaidekuvastoa erilaisiin tekstiilitekniikoihin. Hän on erityisesti tunnettu tageja ja graffitimaalauksia kuvaavista käsin tuftatuista ryijyistään. Teokset rikkovat ryijytaiteen perinteitä ja haastavat samalla katsojan tulkitsemaan graffitia uudella tavalla.

Van der Kritz: The sky behind the eyelids, Pimiö 18.11.–15.1. The sky behind the eyelids (2021) on spekulatiivinen, dekolonialistinen ja futuristinen science fiction -lyhytelokuva, joka on toteutettu 3D-animoinnin ja 3D-mallinnuksen avulla. Teos pohtii nykyisen ekokriisin mukanaan tuomia mahdollisuuksia sisäiseen ja dekolonialistiseen muutokseen sekä uusien elämäntapojen löytämiseen.

Shoji Ueda, 3.2.-21.5. Shoji Ueda (1913-2000) on yksi aikansa merkittävimmistä japanilaisista valokuvaajista. Hänen teoksista välittyy syvällinen huumorintaju ja aivan erityinen esteettinen tapa katsoa maailmaa.

Jenni Rope, Studio 3.2.-26.3. Rope haastaa työssään kuvataiteen ja muotoilun rajoja sekä tutkii maalauksen ja kuvanveiston välistä abstraktia tilaa. Maalaukset rohkaisevat katsomaan hitaammin, ja veistosten hidas liike ohjaa tutkimaan ja aistimaan teoksia useista näkökulmista.

Mónica de Miranda: The Island, Pimiö 3.2.-26.3. Angolalais-portugalilainen de Miranda tarkastelee teoksissaan Afrikkaan ja afrikkalaiseen diasporaan liittyvää siirtomaa-ajan jälkeistä politiikkaa. The Island (2022) on faktaa ja fiktiota yhdistävä runollinen videoteos, joka tutkii mustien läsnäolon pitkää kehityskulkua Portugalissa.

WAMx 2022: Institute of Coexistence. Georg Jagunov 9.9.–4.12. Jagunov on työskennellyt viime vuosina biotooppi-installaatioiden parissa. Pienoismaisemat, jotka on rakennettu terraariomaiseen suljettuun tilaan, viittaavat 80 miljoonaa vuotta vanhoihin tanskalaisiin piikivimuodostelmiin, Pohjois-Euroopan jääkauden jälkeiseen maisemaan, esihistorialliseen arkeologiaan ja Tanskan ja Suomen alueiden muinaiseen mytologiaan.

14.10.–22.1. Liikuttaako. Teemanäyttely ehdottaa erilaisia tapoja kokea taidetta. Pääosin Turun kaupungin taidekokoelmista valitut teokset liikuttavat katsojia paitsi fyysisesti myös tunnetasolla. Esillä on videoita, installaatioita ja veistoksia sekä maalauksia.

Jan Kenneth Weckman: Corpus, 10.2.–21.5. Weckman (s. 1946) on kuulunut suomalaisen taidekentän eturivin taiteilijoihin jo viiden vuosikymmenen ajan. Näyttely on tähän asti laajin taiteilijan tuotantoa esittelevä kokonaisuus, jossa on mukana lähes sata teosta. Näyttelyssä taiteilijan uraa tarkastellaan rinnakkain suomalaisen taidemaailman tapahtumien kanssa 1960-luvulta tähän päivään.

SALONG 3+ Renaissance, 10.2.–21.5. Retrospektiivinen näyttely esittelee Suomen taidekentällä merkittäväksi nousseen SALONG 3+ -taiteilijaryhmän tuotantoa 1980-luvun lopulta 1990-luvun alkuvuosiin. Taiteilijaryhmän jäseninä toimivat taiteilijat Anna-Maija Aarras, Sussi Henrikson ja Ann Sundholm. Näyttely levittäytyy kahden näyttelysalin laajuiseksi kokonaisuudeksi ja esillä on taiteilijaryhmän keskeisiä teoksia.