Juustoa ja somesuosiota. Ystäväkirjassa Seppo
Nimi: Seppo (shetlanninlammaskoira)
Ikä: 13
Ammatti: Senior Community Cheese Manager, Louhos Digital Oy
Minut tunnetaan erityisesti?
Somen ja vapaaehtoistyön kautta. Tavaramerkkini on hymyilevä ilme ja loistotuulisuus.
Suhteeni julkisuuteen?
Eri somekanavissani on seuraajia yhteensä noin 130 000. Minulta leikattiin pallit alkuvuonna 2012, jolloin iskä päätti hetken mielijohteesta perustaa minulle oman Facebook-sivun. Siellä oli ensimmäiset neljä kuukautta yksi seuraaja, iskä. Nykyään seikkailujani voi seurata Facebookin lisäksi Instagramista, Twitteristä ja TikTokista.
Juustopalkalla olen poseerannut loistotuulella muun muassa Suomen Kuvalehden ja Aamulehden kansissa. Lisäksi iskän kirjailijanura alkoi, kun Docendo tarjosi kustannussopimusta kirjalle nimeltä Seppo – hyvän mielen konsultti.
Tunnistetaanko sinua kadulla?
Tosi usein lenkeillä. Ihmiset kysyvät iskältä luvan silittää minua ja sitten he silittävät. Nautin, kun saan haettua helppoja rapsutuksia.
Somessa pärjää, kun on…
Ystävällinen ja leikkisä. Somesuosioon on puolestaan oivalliset eväät, jos löytyy joku ihan oma juttu. Minulla se on loistotuulisuus, vapaaehtoistyö palvelukodeissa ja arjen pienistä asioista nauttiminen. Esimerkiksi jos löydän polulta ison kasan hevosenkakkaa, olen maailman onnellisin äijä!
Mielipuuhaani on…
Kerjätä ruokaa. Juusto on tärkein asia elämässäni, joten pienen juustonpalasen eteen olen aina valmis tekemään oikeastaan mitä vain!
Vien isäntäni Petteri Poukan vapaaehtoistyöhön, koska…
Minulla on voimakas hoivavietti etenkin vanhusten ja lasten kanssa. Palvelukodeissa vanhukset tykkäävät lässyttää minulle ja rapsutella tuntikausia. Iskä aloitti vapaaehtoistyöt yksinäisten vanhusten parissa yli vuosikymmen sitten ja hieman myöhemmin hän älysi ottaa minut mukaan menoon. Tällä hetkellä, keskellä kiireisiä ruuhkavuosia, käymme hieman harvemmin palvelukodeissa.
Seppo ja Petteri.
Parasta elämässä on…
Juusto ja siankorva. Mutta niiden lisäksi parasta on mennä iskän kanssa metsälenkille, nauttia luonnosta sekä sekoilla oikein huolella.
Parasta työelämässä on…
Nukkua toimiston lattialla ja kerjätä kollegoilta ruokaa toimiston keittiössä. Minulla on myös erikoisuutena asiakkaiden tietokonelaukkujen nylkyttäminen. Aina kun toimistolle tulee uusi asiakas, olen saman tien paikalla aulassa, ja muutaman sekunnin ajan tarkastan, että liikkeessä oleva laukku on ok. Nylkytystuokio on myös loistava jäänmurtaja, jonka jälkeen on mukava mennä neukkariin joukolla. Yleensä nukahdan sitten pian asiakkaan jalkoihin.
Minua suututtaa joskus…
Kun joudun suihkuun. En tykkää siitä lainkaan. Uiminen ja vesisateessa sekoileminen ovat mahtavaa, mutta suihkuun joutuminen on kamalaa.
Tätä minusta ei tiedetä.
Vaikka olen syntynyt vuonna 2010, niin iskä keksi nimeni jo kesällä 1994. Tuolloin iskä oli 12-vuotiaana pohjoisnokialaisena pottatukkana uimassa. Ja kun hän oli kävelemässä kohti kotia, tuli vastaan noin kolmekymppinen pariskunta, jolla oli söpö pieni koira. Tuo koira tuli hyppimään innokkaasti iskäni jalkoja vasten, ja pariskunnan miesosapuoli huusi mukamas vihaisesti: ”Erkki, tänne näin sieltä!!”
Iskä repesi nauramaan, sillä söpö koira ja perinteisen suomalaisen miehen nimi olivat hauska kombinaatio. Tuolla hetkellä iskä päätti, että vielä joskus hänellä on ikioma söpö koira, jonka nimeksi tulee Seppo.
Seppoa tulkitsi: Petteri Poukka & Roope Lipasti
Kuvat: Petteri Poukka
