Monesti Turkua ovat tuhonneet ulkomaalaiset, mutta kyllä ominkin voimin on pärjätty. Kuvassa Hamburger Börs joulukuussa 1976.


25.11.2011 | Talvilehti - Roope Lipasti

Turku on vallattu!

Turun valtaamisen historia osoittaa, että viime aikoina Turkua on vallattu ahkerammin kuin koskaan, mutta myös kehnoimmalla menestyksellä vuosisatoihin.

Turkua on vallattu sinnikkäästi viime vuosina. Vuodesta 2006 aktivistit ovat yrittäneet saada kaupunkiin ”autonomista kulttuurikeskusta”, joka olisi epäkaupallinen, yhteisöllinen ja itsehallinnollinen tila taiteelle ja kaikelle kansalle, kuten he itse asian ilmaisevat. Tätä tavoitetta on ajettu valloittamalla kaupunkia huone kerrallaan. Tyhjillään olevia taloja on vallattu kymmenkunta.

Paha kyllä, jok’ikinen valtaus on päättynyt surkeasti ja nopeasti. Kaupungilla kun on nollatoleranssi omaisuutensa valtaamiseen.

Se ei historiallisesti katsoen ole mikään ihme, sillä Turkua on vallattu häiritsevän monta kertaa vuosisatojen kuluessa, ja lähes joka kerta siitä on seurannut murhetta, paikkojen rikkimenemistä sekä yleistä epäjärjestystä.

Katsotaanpa.

***

Jo ennen kuin Turkua edes oli, viikingit kävivät useaan otteeseen häiritsemässä kunnon työtätekeviä kansalaisia Vanhalinnassa ja sen ympäristössä. Tarkoituksena lienee ollut perustaa Linnavuorelle autonominen viikinkikeskus, jossa saisi ördätä rauhassa.

Heti kun Turku saatiin edes jollain lailla rakennetuksi, venäläisen kulttuurin edustajat käsittelivät tulta huolimattomasti (tästä samasta asiasta nykyäänkin ollaan talonvaltausten yhteydessä huolissaan!) ja kaupunki paloi 1198. Muutamaa vuotta myöhemmin, 1202, tanskalaiset kulttuurituristit sikailivat kaupungin matalaksi.

Vuonna 1318 venäläiset talonvaltaajat tunkeutuivat kaupunkiin jälleen ja valtasivat vähäisempiä rakennuksia, mutta jättivät ilmeisesti sekä Tuomiokirkon että Koroisten piispanpalatsin valtaamatta. Sen sijaan he polttivat Vanhalinnan ja Kuusiston linnan. Vitaaliveljinä tunnettu anarkistijoukko valtasi Turkua 1396 ja silloin meni Koroinenkin niin huonoon kuntoon, että se jouduttiin purkamaan – tästä lienee alkanut kaupungissa näihin päiviin jatkunut into purkaa vanhoja kauniita rakennuksia.

***

1400-luvulla taloja vallattiin vähemmän, mutta 1509 juutit valtasivat koko Turun.

1500-luvun alkupuoliskolla Kustaa Vaasa valtasi itsensä Tuomiokirkon. Kuten usein valtausten jälkeen, myös Kustaan lähdettyä paikat olivat epäjärjestyksessä ja irtaimisto varastettu. Tämäkään ei riittänyt, joten Kustaan pojat ryhtyivät vuorotellen valtaamaan Turun linnaa toisiltaan. Välillä se oli Erikin ja välillä Juhanan. Kaupungin viranomaiset eivät puuttuneet asiaan millään lailla.

Vähän myöhemmin, 1713, Pietari Suuri julisti vallatuksi kaupungin kaikki tyhjillään olevat hallintorakennukset (kaupunkilaiset olivat sitä ennen kälppineet karkuun). Nollatoleranssista ei ollut puhettakaan, vaikka Pietari Suurikin oli hassusti pukeutuva pitkätukka.

Sama toistui 1742, mutta tätä kutsuttiin pikkuvihaksi, koska taloja vallattiin maltillisemmin.

Vuonna 1809 venäläiset talonvaltaajat marssivat jälleen kaupunkiin. Tälläkään kertaa kaupunki ei tehnyt mitään poistaakseen heidät omistamistaan kiinteistöistä, päinvastoin.

Toisaalta juuri tuo hetki on nykyisten talonvaltaajien näkökulmasta kaupungin kulta-aikaa. Turusta kun tuli kerralla autonominen, talot olivat vallattuja ja kulttuuriakin piisasi, kun venäläiset toivat mukanaan suuren maailman meininkiä.

Tämän jälkeen kaupunki ryhdistäytyi omaisuutensa suhteen ja on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (kuten sisällissodan aikaan, jolloin vallattiin jopa poliisilaitos!) pitänyt tiukasti kiinni omaisuudestaan ja hävittänyt sitä purkutraktorein täysin oman, autonomisen kulttuuritahtonsa mukaan.

Roope Lipasti

Lisätietoa hävitetystä uudemmasta Turusta Jouko Aaltosen elokuvasta ”Taistelu Turusta” (Illume Oy, 2011). Elokuvan voi tilata osoitteesta www.illume.fi. Katso linkit ohessa.

Satunnainen juttunosto

Juttuarkisto
Turun Aika -näköislehti

Turun Aika -näköislehti

Lue näköislehti