Ennen Kivi-kautta
Aleksis Kivi on ehkä suomalaisuuden kirjallisuuden isä, mutta ehei, hän ei ollut ensimmäinen suomalainen romaanikirjailija. Ensimmäinen ehti 30 vuotta edelle.
Seitsemän veljestä ilmestyi vuonna 1870, kun taas ensimmäinen suomenkielinen novelli, Serkukset, ilmestyi 1848 Pietari Hannikaisen kirjoittamana.
– Tarina kertoo kahdesta serkusta: toinen elää seurapiireissä onnettomana ja toinen vaatimattomammin mutta paljon onnellisempana, Turun yliopiston erikoistutkija Heidi Grönstrand avaa.
Ihan ensimmäinen suomalainen romaani pistää vielä paremmaksi. Fredrika Wilhelmina Carstensin Murgrönan: finskt original ilmestyi jo 1840. Eeva-Liisa Järvisen suomennos Muratti ilmestyi turkulaisen pienkustantamon Faroksen kustantamana vasta 167 vuotta myöhemmin, vuonna 2007.
Murgrönan on kirjeromaani: nuori orvoksi jäänyt tyttö lähtee seuraneidiksi Tukholmaan ja kirjoittaa ystävättärelleen kirjeitä Suomeen kokemuksistaan ja tuntemuksistaan. Miksei sitten ensimmäinen Suomessa kirjoitettu romaani noussut suureksi klassikoksi?
– Aika ei ehkä ollut sopiva. Suomalaista kirjallisuutta oli ylipäätään niin vähän. Kustantajat olisivat julkaisseet mielellään suomalaisia teoksia, mutta tarjontaa ei ollut paljon. Joitain kaunokirjallisia kertomuksia tosin julkaistiin lehdissä, Grönstrand kertoo.
Naantalissa syntyneellä Carstensilla riitti haasteita, sillä kirjoittamisen lisäksi hän osallistui hyväntekeväisyyteen ja liike-elämään, mikä oli tuollloin naiselta harvinaista.
Toisaalta myös Aleksis Kiven Seitsemän veljestä tyrmättiin joissain arvosteluissa. On mahdollista leikitellä ajatuksella, että Carstensin romaanikin vielä odottaa räjähdysmäistä suosiotaan.
– Olisi mahtavaa, jos Muratista tulisi Seitsemän veljeksen lailla tunnettu ja arvostettu klassikko. En kuitenkaan uskalla povata sitä tapahtuvaksi. Tuntuu, että nyt ei nähdä tarvetta tämäntyyppisten klassikoiden etsimiseen ja löytämiseen.
Grönstrand kuitenkin keksii syitä, miksi Muratti säväyttää vielä nykyään.
– Kirja käy viihdekirjallisuuden klassikosta, joka kuvaa yläluokkien salonkielämää. Suomennoskin on nykysuomea, joten se saattaa kiinnostaa myös populaarikirjallisuutta harrastavaa lukijaa.
Teksti: Liisa Lundell
Piirros: Ulriikka Lipasti
Aleksis Kiven päivää vietetään 10.10.
