Graffitit osa kaupungin sykettä

Turkulainen ei ole voinut kotikaupungissaan olla huomaamatta Eskelin pysäköintitalon seinän kattavaa graffitia. Vaikka aika on syönyt seinämaalauksen kirkkainta hohtoa, 18 vuotta sitten se oli Turun kaupungin nuorisopalveluilta suuri uurastus.

Vuosituhannen vaihteessa graffititaiteilijat leimattiin usein huumehörhöiksi kriminaaleiksi. Turun kaduilla oli totuttu näkemään enemmänkin hylättyjen rakennusten seiniin laittomasti tehtyjä maalauksia. Eskelin parkkitalon seinämaalaus kuitenkin toteutettiin yhteistyössä Turun ystävyyskaupunki Rostockin kanssa.

– Turkulaiset nuoret maalasivat ensin hahmot, jotka kuvastavat hienosti hiphopin historiaa. Kokonaisuus muuttui, kun saksalaiset tekivät maalauksen reunoille kielimiestä ja muuta päälleliimatun näköistä, kommentoi Turun kaupungin nuorisopalveluissa toiminnanjohtajana työskentelevä Tatu Moisio.

Moisio on tehnyt pro gradu -tutkielmansa graffititaiteesta. Hän kiinnostui itse seinämaalauksista 1990-luvun lopulla, kun jalkapallojoukkueen pelimatkoilla Helsinkiin moottoritien meluaidat olivat täynnä erilaisia graffiteja.

Graffitit ovat oman aikansa kuvia, jotka ovat osa muuttuvaa kaupunkia.

– Kun graffiti tehdään julkiseen paikkaan, se on väistämättä vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa, toteaa Moisio.

Onnistunut seinämaalaus on hänen mielestään tyyliltään omintakeinen, taitavasti toteutettu ja mieluusti värikäs. Turusta löytyy paljon erilaisia katutaidetyylejä.

– Ei ole yhtä kollektiivista Turku-tyyliä. Täällä on aina uskallettu kokeilla, eikä vain kopioitu 70–80-luvun New Yorkista. Aina on pitänyt itse tehdä paremmin.

Motivaatio parempaan jälkeen

Turun kaupungin nuorisopalvelut ovat pystyttäneet kaupungille vanerilla päällystettyjä merirahtikontteja eli luvallisia taideseiniä. Ne on pyritty sijoittamaan keskeisille paikoille, jotta graffitimaalarit saisivat myös näkyvyyttä töilleen.

– Taideseinien kautta voi nähdä, mitä katutaide on parhaimmillaan. Se ei ole vain töhry, vaan oikea teos, Tatu Moisio avaa.

Tänä vuonna Turun kaupungin nuorisotyö täyttää 70 vuotta. Tämän kunniaksi Turkuun toteutetaan kaupungin kaunistamisrahaston tuotoilla viisi muraalia.

Juhlavuoden muraalit tehdään osoitteisiin Luostarinkatu 16, Laivateollisuudenkatu 26, Kaskenkatu 5 ja Lemminkäisenkatu 9. Lisäksi osoitteeseen Ursininkatu 4 syntyy seinämaalaus valtakunnallisen Upea16-katutaidefestivaalin yhteydessä.

Muraalit maailmankartalle

Monet seinämaalaukset ovat ympäri maailmaa turistinähtävyyksiä. Berliinin muurin jäänteet graffiteineen East Side Galleryssä ovat malliesimerkki.

– Olisi hienoa saada turkulaiset jokilaivat yhteistyöhön ja tehdä yhtenevä graffiti, joka kertoisi rantakävelyn aikana tarinan. Tällainen muraali voisi säväyttää myös maailmalla, haaveilee Tatu Moisio ja nostaa esimerkiksi vuonna 2011 Eerikinkadun rakennuksen seinään maalatun ison muraalin, joka oli kansainvälisen katutaidejulkaisu The Mammoth Book of Street Artin kannessa.

Turun kaupungin nuorisopalveluiden toiminnanjohtaja toivoo tulevina vuosina kehittävänsä paikallisten tekijöiden yhteisöllisyyttä katutaideprojektien avulla.

– Turussa on nuorempi sukupolvi, joka kasvaa taidoiltaan ja tyyleiltään kovaa vauhtia. Olisi hienoa ruokkia heidän harrastustaan oikeaan suuntaan niin, että parhaimmassa tapauksessa jotkut tienaisivat leipänsä katutaiteilijoina, Moisio pohtii.

Teksti ja kuvat: Ellinoora Sandell

Upea16-katutaidefestivaali järjestetään ympäri Suomea 3.-18. syyskuuta. Upea16 kutsuu kotimaisia ja ulkomaisia katutaiteilijoita toteuttamaan erikokoisia ja -tyylisiä katutaideteoksia, joissa hyödynnetään erilaisia kaupunkitilojen pintoja. Ks. linkki ohessa.