Hautaustoimiston tyttö
mie halusin tehhä ruumillista työtä
ei voi muistaa että ellää
jos on unohtanu että kuolema on ainoa paita, joka on pakostaki kaikilla samanlainen
mie olin ensin siellä kukkakaupan puolella
opin poistamaan piikkejä ruusuista
`Mutta eikö ne piikit justiin tee siitä sen mitä se on?`
kyssyin
minut passitettiin alakertaan
avonaisia arkkuja
päällekkäin telineillä
kotiaki sai viiä sovitteille jos ei osannu siellä liikkeessä päättää
mie makasin niissä kaikissa sulkemisajan jälkeen
ensin mie kokkeilin pyökkipuista ihan yksin
arkku oli iso ko valtamerilaiva
siinä oli samettiverhoilu
mie tunsin itteni hienommaksi ko ikinä
kuusiarkussa oli valkoiset satiinilakanat
reunoille oli liimattu lampunvarjostinhapsuja
arkun kannessa siinä satiinilla käveli tukkimiehentäi
se mennee vahingossa manalaan jonku mukana
maniokkiarkkussa muistin, että en ole vastannu siskon kirjeisiin
ja senko pussailin yhen Markun kans ja kirjahylly kaatu
mie en ajanu moottorikelkella viimetalavena ko kahesti
mie en ennää leivo minun naapureile
net kaikki mie muistin
varsinki se siskon kirje kaiversi minun sisuskaluja
mie laitoin kannen kiinni ko niin hävetti
tukkimiehentäi katto halveksuvasti
ei elämää saa heittää hukkaan
mulla on vielä rahhaa yhteen postimerkkiin
