Lönnrotin roolissa
Svenska Teaternin Kalevalan ohjaaja Jakob Höglund tunsi kansalliseepoksen, mutta Turun Kalevala-yhteydet tuottivat pietarsaarelaiselle ymmärrettävästi vaikeuksia. 8/10.
Kun suomenruotsalainen Jakob Höglund aikoinaan kävi koulua Pietarsaaressa, hankalakielinen Kalevala ei tosiaankaan ollut mikään opetussuunnitelman ykkösprioriteetti. Itse asiassa hän tutustui kirjaan paremmin vasta aikuisena, Teatterikorkeakoulun kouluprojektissa:
– Se herätti kiinnostukseni ja ajattelin, että tähän on pakko vielä joskus palata. Sehän on upea tarina, lyyristä kieltä, hurjia tapahtumia, hienoja hahmoja ja yli-inhimillisiä juttuja. Kalevalahan on alun alkaen nimenomaan laulettu tarina, joten oli itsestään selvää, että meidänkin esityksessä musiikilla on iso rooli.
Musiikin lisäksi Åbo Svenska Teaternin Kalevalassa on nukketeatteria ja tanssia – toki myös ihan ihmisnäyttelijöitä.
– Minä olen tässä toiminut vähän niin kuin Lönnrotina: hänhän keräsi ja kokosi Kalevalan ja laittoi vähän omiaan sinne tänne. Samalla tavalla tämän meidän juttumme pohjana on Kalevala, mutta itse esitys on oma tulkintamme ja siihen on myös kirjoitettu ihan kokonaan uutta materiaalia. Kun esimerkiksi lauletaan, ne ovat uusia tekstejä mutta kun puhutaan, se on vanhasta Kalevalasta, Höglund kertoo.
Fyysistä Kalevalaa
Vaan miten se Kalevala ruotsiksi toimii ja uskaltaako tulla katsomaan pelkällä kouluruotsilla?
– Ehdottomasti uskaltaa. Siellä on toki myös käännös jos sellaista kaipaa, mutta pyrin kyllä tekemään esityksen niin, että sen ymmärtää, vaikkei ihan kaikkea kieltä ymmärtäisikään.
Höglund kertoo, että nukketeatteri on ylipäänsä sikäli fyysistä, että nuket eivät kernaasti kauheasti puhu, vaan asiat kerrotaan toiminnan kautta. Puhe onkin Kalevala-näytelmässä mahdollisimman pienessä roolissa:
– Alkuperäinen tekstihän on sikäli raskasta, että siinä on paljon toistoa ja pitää keskittyä ihan jo ymmärtämiseen. Olemme pyrkineet siihen, ettei tekstiä olisi liikaa, jotta ihmiset jaksavat ottaa sen vastaan. Teatterimme on visuaalista ja fyysistä, koreografia on tärkeässä roolissa. Katsotaan miten voimme tuoda Kalevalan maailman tätä kautta katsojille!
Toisenlainen Aino
Höglundin omia suosikkihahmoja Kalevalassa ovat pienet sivuhenkilöt kuten sureva koivu, josta Väinämöinen tekee sitä lohduttaakseen toisen kanteleen.
– Mutta jos pitää valita joku suuremmista… Ehkä Kullervo. Se on kiinnostava ja hieno tarina ja hahmona Kullervo on koskettava. Esitykseni usein kertovat ulkopuolisuudesta ja Kullervo jos kuka edustaa sitä. Myös Aino on kiinnostava. Meidän esityksessämme hänet nähdään vähän toisin, ei vain uhrina. Aino on mielenkiintoinen koska mieshahmoistahan kerrotaan vaikka kuinka paljon, mutta Ainosta on vain viisi sivua ja loput pitää löytää rivien välistä tai kuvitella itse.
*
Jakob Höglundin menovinkit syksyyn.
1. Turussa on mahtava teatteritarjonta. Itse odotan Reija Wäreksen ohjausta ”Ameliesta” kaupunginteatterissa. Se saa ensi-iltansa 13.9.
2. Turusta on tullut mainio ravintolakaupunki. Mikään ei ole mukavampaa kuin päättää työpäivä työkavereiden kanssa käymällä syömässä jossain keskustan kivoista ravintoliosta.
3. Olen asunut 12 vuotta Tukholmassa, joten haluan mainostaa sitä: Turusta pääsee sinne todella helpolla. Kerätkää kaveriporukka ja lähtekää päiväksi sinne, kierrelkää kaupungilla ja museoissa ja illaksi sitten laivaan.
Haastattelu: Roope Lipasti
• Kalevala-näytelmä saa ensi-iltansa Åbo Svenska Teaternissa 19.9.
Sarjassa ajankohtaiset ihmiset vastaavat tietovisaan ja antavat menovinkkejä. Turkuvisan kysymykset ja vastaukset löytyvät painetusta Turun Aika -lehdestä. Lehti löytyy jakopisteistä ympäri kaupunkia!
