Grace (Bryce Dallas Howard) saapuu isänsä (Willem Dafoe) ja tämän gangsterijoukkion kanssa eräälle puuvillaplantaasille.


14.10.2005 | Elokuva

Manderlay

Lars von Trierin Amerikka-trilogian toinen osa on nimeltään Manderlay. Ensi alkuun se tuntuu uudelleen lämmitetyltä osa yhdeltä eli Dogvillelta, mutta kun pidemmälle päästään, katsoja tajuaa että yhteneväisyydet Dogvillen kanssa ovat merkityksettömiä. Tässä elokuvassa teemat ja näkökulmat ovat siksi merkittäviä, että dramaturgisiin, skenografisiin tai näyttelijänvaihdoksellisiin yksityiskohtiin puuttuminen tuntuu varsin epäolennaiselta.

Päähenkilö Grace (Bryce Dallas Howard) saapuu vuonna 1933 isänsä ja tämän gangsterijoukkio kanssa puuvillaplantaasille, jossa mustat työläiset elävät edelleen, 70 vuotta orjuuden lopettamisen jälkeen, orjuudessa. Gracen oikeustajuun moinen ei sovi, ja hän jää plantaasille laittamaan asioita järjestykseen.

Niin Yhdysvaltain ulkopolitiikan allegoriana kuin ”hyvän tekemisen” ja inhimillisyyden kuvauksena Manderlay on vailla vertaa. Trier asettaa katsojan eteen asioita tavalla, joihin oma kantti ei riittäisi. Hän menee asian ytimeen. Trierin taide herättää kysymyksiä ja ajatuksia niin maailmasta kuin omasta toiminnastamme. Ja onko taiteella muuhun edes syytä pyrkiä?

Huom! Elokuva tulee, pitää ja kannattaa katsoa lopputekstien loppuun asti. (ae)

MOBILE (5/6)

Manderlay, ensi-ilta perjantaina 14. lokakuuta – Kino Thalia.

Turun Aika -näköislehti

Turun Aika -näköislehti

Lue näköislehti