On siis kevät

Kevät on sikäli helppo vuodenaika, että sen kulun pystyy mainiosti hahmottamaan ruokien perusteella

Runebergin tortusta (5.2.) se oikeastaan alkaa. Silloin on vielä talvi, mutta tuo kammottava leivos kuitenkin lupaa jo tulevaksi valoisampia päiviä tai vähintäänkin parempia pullia: Seuraava etappi on nimittäin laskiaispulla, 26.2. Mikäli sitä ei syö mantelimassalla, se tosiaan on askel parempaan suuntaan.

Tätä seuraa 40 päivän paasto, jonka aikana pitäisi syödä normaalia vähemmän ja välttää tiettyjä ruoka-aineita kuten vaikkapa lihaa. Tästä syystä paastonaikana ei paljon muut ajatellakaan kuin ruokaa.

Seuraava tarjottava, jonka perusteella voi päätellä vuoden hetken, on mämmi. Sitä voi tehdä itsekin, jolloin se on omasta takaa eli from own behind, kuten Fingerporissa niin kauniisti on todettu.

Pääsiäisen jälkeenkään kevään antimet eivät lopu: seuraavaksi on vuorossa kuravettä (aprillipäivä). Tästä vaivainen kuukausi ja tarjolla on taas parempaa: hattara (lapsiperheiden vappu) tai nakit ja perunasalaatti (tavallisten perheiden vappu) tai nakit silmillä (opiskelijoiden vappu).

Huh, joko se kevät siihen loppuisi? Ei suinkaan! Tosin seuraava juhla on anniltaan jonkinlainen välibile, koska tarjolla on vain valkovuokkoja (äitienpäivä). Mutta sitten koko alkuvuoden pitkä odotus palkitaan ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, pöytään katetaan kuohuviiniä valmistujaisten kunniaksi.

Ja seuraavaksi onkin Suvivirren vuoro – kesä voi alkaa!

Sitä odotellessa: nauttikaapa Turun Ajasta!

Roope Lipasti,
Turun Ajan päätoimittaja