Parkkerointia Kaskenkadulta 1970-luvun alkupuolella. (Kuvaaja: Volker von Bonin. Museovirasto, Historian kuvakokoelma)


03.09.2021 | Syyslehti - Roope Lipasti

Parkkerointi­ruuduista toriparkkiin

Toriparkki saatiin kuin saatiinkin vuosien väännön jälkeen valmiiksi! Pysäköinnin historia kertoo paljon myös yhteiskunnan arvoista.

Kun Toriparkki avattiin joulun alla, päättyi vuosikymmenten vääntö siitä, tarvitaanko moista vai ei. Ihan sama tarvitaanko: siellä se nyt kumminkin on, ja ehkä kohta loppuu keskustan kaaoskin. Kukaties siitä toristakin tulee lopulta kiva!

Toriparkki on kuitenkin vain yksi etappi Turun yli satavuotisessa parkkeeraushistoriassa. Täällä­päin on nimittäin perinteitä Suomen parkkipaikka­pääkaupungiksi, sillä ensimmäisen auton toi maahan turkulainen kauppaneuvos Viktor Forselius ja johonkin sekin piti pysäköidä. Tämä tapahtui vuonna 1900 ja auto oli tietenkin Mersu.

Se oli nykyiseenkin kaupunkiin sopiva ajokki, koska sillä pääsi kolmeakymppiä eli samaa huippuvauhtia kuin mitä keskustassa saa piakkoin muutenkin ajaa.

Autojen ehdoilla

Sotien jälkeen autojen määrä lähti Turussakin kunnolla kasvuun, mistä syystä tuli ajankohtaiseksi maalata katuun ensimmäiset suojatiet ja ”parkkerointiruudut”. Tämä tapahtui 1940-luvun lopulla. Aivan ensimmäiset ruudut tulivat Toriparkin tienoille eli Kauppatorin reunalle.

Kun näin oltiin parkkeroinnissa päästy alkuun, se oli menoa. Pitkään kuljettiin autojen ehdoilla, ja ne enemmän tai vähemmän veivät katutilan. Autot myös söivät tilaa sikäli, että esimerkiksi Hämeenkatu on nykyään paljon leveämpi kuin mitä se oli ennen autoistumista.

Autojen määrä on jatkanut kasvua, mutta enää ne eivät ole itsestään selvästi se, mikä määrää kaupungissa kaapin paikan. Päinvastoin, autoista halutaan eroon tai ainakin saada ne pois näkyvistä.

Autot laitoksiin

Käännekohta autojen kaikkivallalle oli kun Itäinen ja Läntinen Rantakatu rauhoitettiin liikenteeltä. Ihan ensimmäiset kävelykatukokeilut Rantakaduilla tehtiin jo vuonna 1971, mutta varsinaisesti vauhtiin päästiin 1980-luvulla – tosin alkuun pysäköintikielto oli voimassa vain kesäisin. Vielä 1980-luvulla myös esimerkiksi Suurtori oli käytännössä suuri parkkipaikka.

Rantakatujen sekä Suurtorin rauhoittaminen olivat alkua sille, että ryhdyttiin raivaamaan autoilta tilaa enemmänkin, kun aiemmin homma oli mennyt toisin päin – autot veivät tilaa muilta kadunkäyttäjiltä. Samoihin aikoihin, 80-luvulta eteenpäin, ryhdyttiin rakentamaan parkkitaloja.

Muita merkittäviä etappeja pysäköinnin historiassa ovat Tuomiokirkon edustan rauhoittaminen, joka tapahtui 90-luvulla, sekä vuosituhanteen vaihteessa valmistunut kävelykatu, jolle autoilla on porttikielto.

Parkkitalo rantaan

Vaikka Toriparkkiakin vastustivat monet, niin historiallisesti ajatellen parkkitalokehitys on ollut sinänsä positiivista, että katutilaa on saatu parempaan käyttöön.

Siinäkin oli tosin lähellä, ettei tullut katas­trofia. Stockmann nimittäin suunnitteli aikoinaan nykyistä tavarataloaan Julinin tontille ja jossain vaiheessa suunnitelma oli niin kunnianhimoinen, että meinattiin purkaa koko kortteli, siis myös ne 1800–luvun jokirannan talot, jotka nyt reunustavat Vähätoria, josta puolestaan on tullut yksi Turun kauneimmista paikoista.

Tilalle oli tarkoitus rakentaa parkkitalo, mutta onneksi Ingmanin suku ei lämmennyt idealle.

Parkkimittarit tulevat

Kun autojen määrä kasvoi joka puolella maailmaa, liikenteen ja pysäköinnin hallintaan piti keksiä uusia ratkaisuja. Yhdysvaltain vastaus oli parkkimittari, joka keksittiin 1930-luvulla. Suomeen moinen uutuus ehti vuonna 1955.

Vaikka usein muuta luullaan, pysäköintimaksujen ensisijainen tarkoitus ei ole rikastuttaa kaupunkia, vaan hallita pysäköintiä. Koska pysäköintipaikkoja on vähän suhteessa autoihin, maksu takaa sen, ettei kukaan omi parkkiruutua itselleen. Näin esimerkiksi lyhytaikainen asioiminen keskustan kaupoissa mahdollistuu.

Tosin Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä, joten saattaa hyvinkin olla, että jatkossa kadunvarsiparkkipaikoista tulee yhä harvinaisempia.

Tällöin yksi vakavasti otettava mahdollisuus autojen vähentämiseksi keskustassa olisi ottaa uudestaan käyttöön maailman ensimmäinen varsinainen autoliikennettä koskeva sääntö. Se on Englannista 1800-luvun lopulta: Automobiilin edessä piti kulkea punaista lippua heiluttava henkilö. Se epäilemättä vähentäisi yksityisautoilua, kun kävellen pääsisi täsmälleen yhtä nopeasti!

INFO
Toriparkki valmistui jouluna 2020. Koko Kauppatori on valmis heinäkuussa 2022, ja mikäli havainnekuvat pitävät paikkansa, silloin siellä kasvaa suuria puita ja kulkee kauniita iloisia ihmisiä, jotka eivät enää muista kuinka rasittava rakentamisvaihe oli. Tietoa liikenteestä ja kaupungin tavoitteista fiksun liikkumisen suhteen:
www.turku.fi/civitas-eccentric

Teksti: Roope Lipasti

Kuvat: Museovirasto
Mustavalkonen kuva: Parkkimittareilla varustettuja pysäköintipaikkoja kauppatorin laidalla vuonna 1967. Kuvaaja: Per-Olof Welin.

Satunnainen juttunosto

Juttuarkisto
Turun Aika -näköislehti

Turun Aika -näköislehti

Lue näköislehti