Jatkosodan aikana joulurauha julistettiin kuuliaisesti. Radion välityksellä sana kyllä kiiri rintamalle, mutta idea ei. Kuvassa Turun linna heti venäläisten pommitusten jälkeen kesällä 1941.


22.11.2013 | Talvilehti - Roope Lipasti

Sotaisaa joulurauhaa

Turussa on julistettu joulurauhaa 1200-luvun lopulta saakka. Tästä ajasta liki kaksi vuosisataa on ollut sellaisia, jolloin on ollut sota.

Joulurauhan julistamisen on täytynyt tuntua jossain määrin irvokkaalta ainakin 182 vuonna tämän kauniin tradition olemassaoloaikana. Vähintään niin usein valtakunta on nimittäin samaan aikaan ollut sodassa. Koska joulurauhaa on julistettu noin 700 vuotta, enemmän kuin joka neljäntenä vuonna rauhan toivotus on siis kaikunut sotaisille korville.

Kaikkein hankalin vuosisata joulurauhan julistajan moraaliselle selkärangalle epäilemättä oli 1600-luku. Koko vuosisatana ei ollut monta vuotta, etteikö valtakunta olisi ollut sodassa. Ja vaikkei tykkien kumu juuri Turkuun saakka yltänyt, niin turkulaisia joka tapauksessa oli mukana taisteluissa, kun Eurooppaa koetettiin ruotsalaistaa.

1700-luvulla puolestaan Turku oli miehitettynä sekä isonvihan että pikkuvihan aikana, eikä ole tietoa, että täällä paljon olisi rauhan perään silloin huudeltu. Kun venäläiset seuraavan kerran tulivat kaupunkiin, 1809, oli ilmeisesti niin ikään muutaman vuoden tauko joulurauhallisuudessa. Eikä siinä vielä kaikki: vuonna 1917 miliisit kapinoivat kaupungissa, jolloin julistus jäi väliin. Ja jälleen talvisodan aikana jätettiin väliin moinen tilaisuus, koska pelättiin että novgorodi… eiku venäläiset pommittaisivat väkijoukkoa.

Jatkosodan aikana joulurauha sen sijaan julistettiin kuuliaisesti, mutta sana ei tainnut kiiriä rintamalle saakka. Tai sana kiiri, mutta ei se rauhan idea – vuodesta 1936 tilaisuus joka tapauksessa on radioitu.

Ole kiltisti tai muuten…

Itse julistus on vaihdellut vuosisatojen varrella, mutta on siinä pysyvääkin ollut: aina on ollut muistutus joulurauhan alkamisesta, kehotus viettää juhlaa sävyisästi, uhkailua mitä tapahtuu ellei sävyisyyttä löydy sekä hyvän joulun toivotus.

Vanhimmat säilyneet kehotukset ovat kuningatar Kristiinan käsialaa 1600-luvun puolivälistä. Hän pyrki puuttumaan tapainturmelukseen ja kielsi muun muassa kaupungin viinureita myymästä viiniä, olutta ja paloviinaa jumalanpalveluksen aikana sekä yhdeksän jälkeen illalla. Myös ylensyönnistä tuli pidättäytyä. Muutamaa vuotta myöhemmin anniskelu käskettiin lopettaa jo seitsemältä.

Vanhimmassa säilyneessä tekstissä käytösohjeet ilmaistaan näin: pitää välttää ”ylönsyömist, ylönjuomist, turchi waloi ia caickia muita Syndiä”. Nyky-Turku pyrkii noudattamaan Kristiinan neuvoja mm. sammuttamalla katuvalot pimeällä sekä käyttämällä muulloin led-valoja.

Vasta 1870-luvulla julistuksesta poistettiin maininta sakoista, jotka seuraavat jouluhäiriköintiä. Vuonna 1889 joulurauhan ajan sekoilun raskauttavuus poistui lainsäädännöstä. Mielenkiintoinen episodi sattui vuonna 1876, jolloin oli ihan pirun kylmä, joten kaupunginisät päättivät pitää tilaisuuden sisällä lämpimässä suljetuin ovin. Kansa odotti ulkona, mutta jäi ilman musiikkia.

Vaan sellaistahan se on aina ollut, hallintoalamaisen elämä Turussa!

Roope Lipasti

Turun Aika -näköislehti

Turun Aika -näköislehti

Lue näköislehti