Turku taivaalla – Turun tie tähtiin
Maailmankaikkeus on lopulta aika kotoinen paikka. Sielläkin on Iso-Heikkilä ja Paavo Nurmi. Avaruudessa on kosolti suomalaisia nimiä, jotka liittyvät jotenkin Turkuun.
Vuodesta 1935 lähtien Turussa on löydetty ja nimetty asteroideja tai pikkuplaneettoja liukuhihnatyönä. Kun vuonna 1991 luetteloitiin tietoja 5000:sta ensimmäisenä numeroiduista pikkuplaneetoista, Turku oli koko maailman tähtitornien joukossa viidennellä sijalla.
Esimerkiksi sellaiset herrat kuin Walbeck, Rantaseppä ja Suvanto ovat kaikki sekä Turussa toimineita tähtitieteilijöitä että pikkuplaneettoja. Turun yliopiston tähtitieteen professori Yrjö Väisälä oli erityisen ahkera asteroidien löytäjä. Saksalaiset kollegat löysivät ja nimesivät Väisälä-asteroidin, mutta Väisälä on nimennyt pikkuplaneettoja muun muassa suomalaisten kaupunkien, omien sukulaistensa ja kollegoidensa mukaan.
Väisälän Rymättylän-mökki näkyy avaruudessa ruotsinkielisellä Rimito-nimellä. Ehkä vuonna 1944 oli jo käyty kaikki mahdolliset kummit ja kaimat läpi, sillä Väisälä nimesi Alku-pikkuplaneetan veneensä mukaan.
Turkulaisia akateemikkoja taivas täynnä
Hakoila, Lyyli, Klemola, Oterma ja Alikoski olivat kaikki Väisälän oppilaita tai assistentteja, jotka saivat nimensä avaruuteen. Turun Akatemian perustaja Per Brahe, kyseisen opinahjon professori Henrik Gabriel Porthan sekä kemisti Johan Gadolin ovat niin ikään saaneet pikkuplaneettansa. Turun yliopiston kanslerit Komppa ja Nurmelakaan eivät jääneet ilman pikkuplaneettojaan. Yliopistolaisten sekaan mahtuu myös urheilija: myös asteroidi Paavo Nurmi kiertää aurinkoa.
Turun yliopiston tähtitornit Vartiovuori, Iso-Heikkilä, Tuorla ja Kevola keikkuvat myös avaruudessa. Seilin saarella on tutkimusasema, ja saari on siitä hyvästä saanut nimensä taivaallekin, jossa sielläkin voi siis olla seilissä. Taivaalla möllöttävät myös monet Kalevalan tarustosta tutut nimet. Asteroidiluettelossa on kaikkiaan yli 30 kaupunkia Suomesta. Turku on luonnollisesti mukana. Myönnettäköön, että niin on Tamperekin. Turku on läpimitaltaan noin 11 kilometriä, kun Tampere on peräti 19 ja mikä merkillisintä, asteroidi Rauma on peräti 25 kilometriä.
Turun alueella toimii tähtiharrastusyhdistys Turun Ursa. Puheenjohtaja Marko Grönroosin mielestä on haastavaa miettiä, mikä Turun osa ansaitsisi vielä nimen avaruudessa.
– Jos jossain vaiheessa havaitaan asteroidi, joka on törmäyskurssilla Maahan, sille voisi antaa nimeksi Myllysilta, Grönroos hymähtää.
Yleisökin pääsee mukaan
Itse Yrjö Väisälä on ollut perustamassa Turun Ursaa, jossa on nykyään parisataa jäsentä. Jos haluaa viettää vähän erilaista viikonloppuiltaa, yhdistys järjestää tähtinäytöksiä yleisölle Iso-Heikkilän tähtitornilla kirkkaina perjantai-iltoina 17.12. asti. Keväämmällä, 19.–20. maaliskuuta, vietetään Turun Tähtipäiviä. Tähtipäivät järjestetään vuosittain jossain päin Suomea, mutta vuonna 2011 on monta syytä pitää ne Turussa: ensimmäiset Tähtipäivät pidettiin 40 vuotta aiemmin juuri Turussa, Yrjö Väisälän syntymästä tulee kuluneeksi 120 vuotta ja Turku on toinen Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Tähtiharrastaja Eeva-Kaisa Ahlamo on mukana järjestämässä Tähtipäiviä:
– Luennoitsemaan saapuu muun muassa teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist, tiedetoimittaja Jari Mäkinen ja tähtitieteilijä Hannu Karttunen. Aurinko on yksi teemoista, ja näytämme aurinkonäytöksiä. Säästä riippuen voidaan myös näyttää muita tähtiä. Tapahtuma pidetään näillä näkymin Turun yliopistolla pääkampuksella ja Tuorlan observatioriolla, Ahlamo kertoo.
Liisa Lundell
Lähde:
Sibeliuksesta Tuonelaan: Aurinkokuntamme kiehtova nimistö. Heikki Oja. 2003.
