Martinsilta vuonna 1940 (Turun museokeskus/Turun Sanomat).


29.05.2009 | Kesälehti - Silja Laine

Treenaa kuin Paavo Nurmi

Kesä on tulossa, mutta mistä löytää motivaatio juoksuharrastuksen elvyttämiseen? Jos omat rahkeet eivät tunnu aivan riittävän, voi nojautua esikuviin. Turussa ei onneksi tarvitse etsiä esikuvia kovin kaukaa, sillä juoksijoista suurin, Paavo Nurmi, on Turusta kotoisin. Monet tuntevat Nurmen kotitalon sijainnin Jarrumiehenkadulla, mutta hänen harjoittelumenetelmänsä ja juoksureittinsä eivät liene yhtä tunnettuja.

Vuonna 1897 syntynyt Nurmi aloitti harjoittelunsa 9-vuotiaana, ja 12-vuotiaana hänellä oli jo hyvin kurinalainen harjoitusohjelma. Ensimmäiset vuotensa hän juoksi pihatovereiden kanssa perustamassaan Toveri-nimisessä urheiluseurassa kotinurkilla ja lähiympäristössä, mutta alkoi pian harjoitella myös itsekseen. Yksi hyvä reitti oli kiveämätön tie rautatieasemalta Ruissaloon. Reitti vastaa suunnilleen Ratapihankatua, joka tosin nykyään on asfaltoitu ja niin katkuinen, että Ruissaloon haluavan kannattaa harkita jotakin muuta reittiä. Iltaisin, muilta salaa, hän juoksi raitiovaunun perässä.

Nurmi suhtautui jo 12-vuotiaana hyvin määrätietoisesti juoksemiseen ja teki tulevan uransa eteen suuria uhrauksia. Nykyaikaiselta teiniltä kuulostaa päätös kasvissyöjäksi ryhtymisestä, mutta tuleva juoksijasuuruus kieltäytyi myös kahvista, teestä, tupakasta ja väkijuomista, ei harrastanut muitakaan huvituksia ja meni illalla säännölliseen aikaan nukkumaan. Kaiken aikaa hän teki myös päivätöitä, ensin juoksupoikana ja myöhemmin viilarina, ja auttoi leskeksi jäänyttä äitiään halonhakkuussa ja vedenkantamisessa. Nurmen esikuvana oli maailmalla mainetta niittänyt Hannes Kolehmainen, mutta valmentajaa hänellä ei ollut. Harjoitusmenetelmänsä hän kehitteli pitkälti omin päin, lukien kylläkin ahkerasti menestyneiden urheilijoiden kirjoittamia oppaita.

Mistä 12-vuotias puoliorpo työläisperheen poika löysi tahdonvoiman päämäärätietoiseen harjoitteluunsa, on oikeastaan aika käsittämätöntä. Moni nykyajan yritysjohtaja maksaisikin varmasti maltaita Paavo Nurmen motivaation salaisuudesta, sillä siantuntijat olivat jo aikanaan sitä mieltä, että Nurmen juoksemisen salaisuus ei ollut ylivertaisessa ruumiinrakenteessa vaan hellittämättömässä asenteessa.

Nuoruusvuodet Nurmi keskittyi askeettisten elämäntapojen vaalimiseen ja kestävyyden kehittämiseen. Varsinaisen kilpauransa hän aloitti vasta 17-vuotiaana, ja silloin alkoi myös monipuolisempi harjoittelu. Harjoitteluun kuului nyt myös enemmän voimistelua ja kävelyä. Asepalvelus vapautti Nurmen päivätöistä ja antoi entistä paremmat mahdollisuudet juoksukunnon parantamiseen. Armeijasta päästyä alkoikin Nurmen nousujohteinen tie kansainväliseksi juoksijatähdeksi.

Antwerpenin olympialaisiin harjoitellessaan Nurmi jatkoi jo lapsena omaksumaansa tapaa juosta raitiovaunujen perässä. Nyt raitiovaunu oli tosin vaihtunut junaksi. Tähän tarkoitukseen paras oli Turun ja Littoisten väliä kulkeva tavara- tai paikallisjuna. Junan perässä juostessa askel piteni kuin itsestään eikä vauhtikaan päässyt hidastumaan.

Varsinaisen kilpauransa aikana Nurmi asuikin jo Helsingissä. Helsingissä talviharjoittelu onnistui paremmin, sillä kadut olivat paremmin aurattuja, mutta peruskuntonsa Nurmi oli juossut Turun kaduilla ja Ruissalossa.

Silja Laine
Kirjoitaja on kulttuurihistorian tutkija

Satunnainen juttunosto

Juttuarkisto
Turun Aika -näköislehti

Turun Aika -näköislehti

Lue näköislehti