Glögiä kaikille aisteille

Mobile tarjoaa höyryävän oppitunnin joulujuomasta terveystiedon, kotitalouden ja historian näkökulmasta.

Glögistäkin saa superfoodia

Ravintoasiantuntija Jaakko Halmetoja vinkkaa, että glögistä voi tehdä terveellisempää vaihtamalla perinteiset lisukkeet.
– Rusinoiden tilalla voisi olla gojimarjoja ja tavalliset höttömantelit voisi korvata marcona-manteleilla. Manteleita on montaa lajiketta, ja marcona on ravinteikkaampi, ja sen suutuntuma on hyvä.
Myös glögin nestepohjan kanssa voi ravintohifistellä. Halmetojan mukaan esimerkiksi osa kahvifriikeistä keittää kahvinsa vain lähdevedellä. Mehupohjassa voi olla myös pohjoisen marjoja.
– Lapin Maria alkoi syksyllä valmistaa luomuglögiä lasipullossa. Siinä on muun muassa variksenmarjaa, Halmetoja muistelee.
Ravintoasiantuntija sekoittaisi oman glöginsä espanjalaisesta luomupunaviinistä ja aroniamarjamehusta.
–Pura Sangre -viinissä ei ole sulfiitteja. Aroniamehun antioksidanttipitoisuudet taas hakkaavat monet muut, Halmetoja sanoo.

Hampaat kiittävät lyhyttä sesonkia

Hammaslääkäriliiton sivuilta löytyy tutkimus ”Mehutuotteet vaarantavat hampaat”. Liiton terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkäri, littoislainen emeritusprofessori Hannu Hausen kertoo, että glögit eivät olleet mukana tutkimuksessa.
– Tosin eiköhän terästämätön glögi ole aika tavallista mehua, johon on ripoteltu mausteita, hän sanoo.
Suositusten mukaan sokeriset mehut olisi hyvä juoda aterioiden yhteydessä. Ei ole nyrkkisääntöä, miten paljon glögiä kannattaa juoda.
– Ihmisten hampaat kestävät eri asioita. Se riippuu esimerkiksi syljestä. Hyväsylkiset kestävät paremmin happohaasteita kuin huonosylkiset. Jos ruokavalio on huippukunnossa, ei muutama glögi sinne tänne tilannetta muuta, Hausen sanoo.
Mehut eivät Hausenin mukaan kuitenkaan missään nimessä sovi janojuomiksi. Niitä ei tulisi nauttia päivittäin eikä varsinkaan pitkin päivää.
– Glögikausi on onneksi lyhyt. Jos ei ole taipumusta mehujen siemailuun noin yleensä, niin tuskin ehtii saada glögikauden aikana pahoja seuraamuksia hampaisiin. Eli järki käteen eikä turhan tiukkaa pipoa päähän, Hausen neuvoo.

Entä kun läikkyy?

Varsinais-Suomen Marttojen erikoisneuvoja Pia Niemonen kertoo, että glögitahran puhdistus riippuu juoman pohjasta.
–Selvitä ensin, onko glögi mehu- vai punaviinipohjainen. Tahra kannattaa puhdistaa mahdollisimman nopeasti. Luonnonmateriaalit ovat vähän helpompia puhdistaa kuin tekokuidut, Niemonen sanoo.
Astianpesuaine, lämmin vesi ja sen jälkeen tahran päälle ripoteltu suola saavat punaviinitahran pois. Valkoviinipohjaiseen glögiin riittää haalean veden ja astianpesuaineen jälkeen entsyymipitoinen pesuaine.

Ruotsista opittua

Maustettuja punaviinejä on juotu kuumina jo pari tuhatta vuotta sitten, mutta juoman tarkkaa alkuperää ei tiedetä. Glögiperinne levisi Suomeen Ruotsista. Maustettua punaviiniä juotiin siellä jo 1700-luvulla, ja siitä tuli joulujuoma kuumuutensa takia. Glögiä tarjoiltiin hytiseville, joulukirkosta palaaville matkalaisille talon pihalla. Kätevästi jopa suoraan rekeen.
Glögin siemailu siirtyi säätyläisten joulusta köyhemmillekin. Suomessa glögiä sai kaupasta 1930-luvulla, mutta pikkujoulujuoma vakiintui perinteeksi vasta 1960-luvulla.
Perinneglögiin sekoitetaan pullo halpaa punaviiniä, kaksi desilitraa kirkasta viinaa, kardemummaa, kanelia, neilikkaa ja kaksi desilitraa sokeria.

Liisa Lundell

Lähde: Aalto, Satu. Suuri perinnekirja: suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. 1999.