Herkutteluhetki hangella

Vanhemmat kieltävät lapsiaan syömästä lunta. Harvemmin siitä kuitenkaan seuraa mitään pahaa. Lapin-vaelluksella lunta täytyy syödä, mutta myös Turussa pieni maistelu voisi olla paikallaan.

Eräopas Artturi Kosonen toteaa, että joskus retkellä lunta on pakko syödä sulattamalla se juomavedeksi.
– Se on oikeastaan ainoa vaihtoehto, kun lähtee esimerkiksi Haltille tai jäätikkövaellukselle. Jäästä saa kyllä  paremmin vettä kuin lumesta.
Kosonen ei osaa suoraan sanoa, onko lumessa paljon bakteereja. Hänen mukaansa voi olla hyvä keittää vettä, niin mahdolliset bakteerit kuolevat. Lunta voi siis syödä, mutta se ei ole välttämättä ensiluokkaista laadultaan.
– Muistaakseni sulatetussa lumessa ei ole niin paljon mineraaleja kuin tavallisessa vedessä, Kosonen pohtii.

Tervelliset lumimaistiaiset

Koskematon hanki ei olekaan aina siltä, miltä vaikuttaa. Turun yliopiston biologian dosentti Timo Vuorisalo kertoo, että lumella elää paljon hyönteismaailman eliöitä talvisaikaan.
– Siellä liikkuu hyppyhäntäisä ja lumikorentoja.
Ei ole suuri vahinko, jos joku ahmii lunta ja erehtyy samassa rytäkässä hotkaisemaan pari ötökkää.
– Ne ovat oikeastaan pelkkää valkuaisainetta, eli periaatteessa ihan terveellisiä, Vuorisalo naurahtaa.

Liikenteen mukana leviää hiukkasia, jotka likastavat lunta. Tilanne on kuitenkin paljon parempi kuin parikymmentä vuotta sitten. Silloin bensiiniin lisättiin lyijyä ja tien varsiin päätyi siten raskasmetalleja. Enää lyijy ei koidu haitaksi. Nykyään tien pieleen lentelee roiskeina hiukkasia, joita lähtee maantiesuolasta ja hiekoituksesta. Natriumkloridia ja tavallista likaa, siis. Vuorisalo ei huolestuisi lumen maistelusta, päinvastoin.
– Lapset kasvatetaan niin hygieenisesti nykyään, ettei keho saa mitään kuorimitusta. Sen takia allergiatkin ovat lisääntyneet niin paljon. Pienestä lumensyönnistä ei olisi mitään haittaa!

Keltaista lunta hän ei kuitenkaan kannusta nauttimaan.

Liisa Lundell