Hurmaa heila turuksi
Tunnetut iskurepliikit ovat kovasti kliseisiä. Entä jos ne kääntäisi Turun murteelle. Toimisivatko ne paremmin? Lohkeaisiko plomssaa? Saisiko fällyjen väliin kuuman kaipparin? Kaupunkilaiset vastaavat.
Em mää okkiastas ol näim pitkä. Mää istu mum plomssam pääl.
”Rahalla on varmaan aina huono iskeä. Muutenkin sana ”plomssam” kuulostaa pervertoituneelta.”
Antti, 19
”Tämä on oikeastaan aika neutraali ja sympaattinen, ei liian rivo eikä tyrkky. Se voisi toimiakin. Tosin tuntuu, että nykynuoret, ainakin turkulaiset, halveksivat murteita. Ehkä repliikki onkin latistava.”
Matti, 22
”Olisi ihanaa, jos joku tulisi iskemään minua murteella. Repeisin luultavasti nauruun, mutta lämpenisin tälle.”
Laura-Maija, 18
Mitäs luulet, milt tuntuis joskus maata meijä sukuhauras?
”Puistattava, mutta hauska. Uskon, että vain turkulainen voi sanoa näin.”
Petteri, 22
”Suloinen, vaikka toki myös kohtalaisen päällekäyvä heitto. Murre on yksi romanttisimmista jutuista, jonka tiedän. Leveällä murteella puhuva mies on vienyt sydämeni täysin.”
Julia, 21
”Ei hirveästi huvita ajatella haudassa makaamista muutenkaan, saati jonkun murreveikon sukulaishaudassa. Murre ei ole iskumateriaalia.”
Antti, 19
Mää tahtosi syärä sun, mut kiäli taitais pala.
”Kaikki iskurepliikit ovat vanhoja ja väsyneitä. Tämä ei ainakaan voi toimia. Eikä kukaan oikeasti puhu noin törkeää murretta.”
Aleksi, 23
”Murre on aina rikkaus ja se tuo puheeseen luonnetta. Tosin tällaisessa iskurepliikissä se voi vähän potkia vastaan. Turun murre kuulostaa tönköltä eikä helähdä romanttisesti korvaan.”
Petteri, 25
”En osaa kuvitella, että kukaan paitsi joku vanha pervo puhuisi tuolla tavalla. Lause on kyllä suloinen, jos sen lukee huvikseen.”
Aino, 18
Su isäs tais olla pakari, ku sul o nii muhevat herkkumunkit.
”Tätä en ikinä käyttäisi. Se on aika ankea, mutta ei johdu vain murteesta.”
Timo, 25
”Jäätävä. Leipurijutut eivät vain toimi.”
Cecilia, 21
”Antaisin säälistä, jos olisin tyttö.”
Joel, 19
Mahta sun konttis olla kippiät, ku sää olet juassu mu ajatuksis koko päivä.
”En tykkää opetelluista iskurepliikeistä. Niiden pitäisi edes jotenkin vaikuttaa spontaaneilta. Tosin murre tuo kuluneeseen iskurepliikkiin sen, millä se nainen tai mies oikeasti isketään ja saadaan kärrätyksi kotiin.”
Tara, 20
”Kontit? Tästä tulee ensimmäisenä mieleen rekka-auto ja siten valtava koko. Se ei todellakaan olisi imartelevaa.”
Ninette, 20
Lupaavaa heilaa voi lähestyä myös seuraavilla klassisilla heitoilla:
– Käyk sää ussenki tääl?
– Uskoks rakkautte enssilmäyksel taik täytyk mun kyssy toisel kertta uurestas?
– Su silmäs o iha samafäriset ku lakanat mum petis.
– Lainaks kännykkätäs? Meijä äiti käski koht soitta, ku mää ole rakastunu.
– Se peilipallo tiskon katos häikäse munt viälki – vai sääks se olet?
– Mää en tiänykkä, et enkelit lentä näi matalal.
– Saank mää luva vai tanssatak ens?
– Mää kirjotam puheliluettelo. Antasiks mul numeros?
– Su äitis oli varma simpukka, ku sää olet hehkone, ehta helmi.
– Jos su syrämes olis vankila, mää hankkisi ittel elinkautise.
Murretta pitää kääntää vapaasti
Viereiset iskurepliikit käänsi turuksi murrepakinoitsija Risto Vuorinen, joka on johtanut Turkuseuran murrejaostoa vuodesta 1993, kirjoittanut murrepakinoita lehtiin sekä julkaissut neljä murrepakinakirjaa Turkuseuran kustantamina.
Iskurepliikkien kääntäminen sujuu hänestä helposti.
– Aika kova rutiini kääntämiseen on tullut. Olkoon teksti melkein mikä tahansa, se kääntyy murteelle melko helposti, Vuorinen pohtii.
Sanasta sanaan kääntäminen ei kuitenkaan sovi Turun murteelle:
– Murteen luonne ei tule näkyviin, jos tekstiä ei käännä vapaasti. Olen aina pyrkinyt siihen, että käytän kääntämisessä myös paljon omia ajatuksia, Vuorinen kertoo.
Entä muistaako syntyperäinen turkulainen iskurepliikkejä omasta nuoruudestaan?
– Yhden: ”Meil o uus heteka ja uuret resorit. Tekek sul miäli pruuvama? Ei kettä ol koto.”
Liisa Lundell
