Jaettu Turku
Sata vuotta sitten Turussakin velloi kansalaissota – kaupunkilaisista sai sotaoloissa surmansa liki 600 ihmistä. Monet tapahtumapaikoista ovat edelleen olemassa. Historioitsija Rauno Lahtinen on kirjoittanut kirjan ”Punainen Turku” ja kertoo, mitkä olivat keskeisiä.
1. Kaupungintalo. Turun porvarillinen kaupunginvaltuusto vangittiin sisälle kahden vuorokauden ajaksi toukokuun lopulla 1917, jolloin Turussa oli yleislakko. Lakkolaiset vaatimat mm. valtuuston jäsenten eroa ja sosialistien valitsemista heidän tilalleen. Tämä oli alkusoittoa myöhemmille tapahtumille.
2. Hamburger Börsin sisäpihan kellarissa ollut Valion voivarasto ryöstettiin elokuussa 1917. Voi jaettiin ilmaiseksi elintarvikepulasta kärsivälle kansalle.
3. VPK-talo. Voimellakoiden jälkeinen oikeudenkäynti käytiin syytettyjen poikkeuksellisen suuren määrän takia (yli 200) VPK:n talossa marraskuussa 1917. Kesken oikeuden istunnon 30 venäläistä matruusia ryntäsi sisään kivääreiden kanssa, vapautti kaikki syytetyt ja lopetti oikeuden istunnon. ”Kylläiset eivät ole oikeutettuja nälkäisiä tuomitsemaan”, totesi Sosialisti-lehti.
4. Vanha poliisilaitos Vanhalla Suurtorilla. Marraskuussa 1917 poliisilaitos otettiin punaisen miliisilaitoksen käyttöön seuraavan puolen vuoden ajaksi. Poliisi painui maan alle. Turun diktaattori William Lundbergin toimisto sijaitsi siellä. Lundbergiä kutsuttiin myös rosvopäälliköksi ja hän oli varsin kovaotteinen mies, joskin hänen valtakaudellaan Turussa oli kohtuullisen rauhallista.
5. Turun työväentalo Eerikin- ja Ursininkadun kulmassa. Se oli SDP:n kunnallisjärjestön kokousten näyttämö, jossa tehtiin oleellisimmat päätökset tammikuun lopulle 1918 asti. Tuon aikaisia puurakennuksia ei tosin ole enää jäljellä. Uusi työväentalo valmistui 1940 ja vieressä ollut Turun Työväen Teatteri paloi 1945 (paikka on edelleen tyhjänä).
6. Työväenyhdistys Tarmon talo. Se oli marraskuusta 1917 lähtien Raunistulan punakaartin käytössä ja sinne vietiin epäiltyjä kuulusteltavaksi.
7. Vartiovuoren tähtitorni. Punakaarti valtasi sen (siellä toimi tuolloin merikoulu) päämajakseen tammikuussa 1918. Rakennus oli keskellä kaupunkia ja jyrkän mäen päällä tarvittaessa helposti puolustettavissa. Se nimettiin Pietarin ja Helsingin esikuvan mukaan Smolnaksi.
8. Juutalaisten hautausmaa. Pohjan pitäjästä tulleet punakaartilaiset veivät mukanaan tuomansa neljä vankia sinne ja tappoivat heidät todennäköisesti kostotoimena yöllä 23. helmikuuta. Yksi ammutuista oli Teijon tehtaiden toimitusjohtaja Albert J. Julin, joka oli Suomen armeijan ylipäälliköksi nimitetyn Mannerheimin serkku.
9. Svenska Klassiska Lyceum eli nykyinen Katedraalikoulu. Se toimi Vanhan Suurtorin laidalla ensin talvella punakaartin kasarmina ja huhtikuusta 1918 lähtien siihen majoittui suojeluskunnan esikunta.
10. Sirkkalan kasarmi oli kevään 1918 aikana tyhjentynyt venäläisistä sotilaista ja siitä tuli punaisten vankileiri huhtikuun 1918 lopulla. Se ei suinkaan ollut pahimpia ja siellä kuoli tai teloitettiin ”vain” 176 ihmistä. Vankila-aikaa kesti vuoden lopulle. Rakennusten vieressä on vuonna 1994 pystytetty vankileirin muistomerkki, jonka suunnitteli Ismo Kajander.
Bonusraita: Muistomerkit. Valkoisten muistomerkki löytyy Tuomiokirkon seinustalta, jossa on taisteluissa menehtyneiden valkoisten hauta. Punaisten vastaava löytyy kutakuinkin keskeltä Turun hautausmaata.
Teksti: Roope Lipasti
Rauno Lahtinen: Punainen Turku, Sammakko 2016.
