Jumalat meissä

Lääkäreillä on latinankieliset anatomian terminsä, jotka nekin usein tulevat antiikin myyteistä. Mutta ihmisruumiissa on myös arkikielessä käytössä olevia nimiä, jotka niin ikään juontavat antiikista tai sitten ihan vain luiden ja muiden ulkonäön perusteella. Onpa nimissä kaikuja myös agraarikulttuurista sekä presidentin vaimosta.

Koska kohta on kevät ja kesä, vaatteita vähennetään ja monenlaiset ruumiinosat paljastetaan, mistä syystä on tullut aika kerrata, mistä nämä ruumiimme arkinimet juontavat!

1. Akillesjänne. Akilles oli oman aikansa Obelix ja pudotettiin pataan – tai Styx-jokeen – jossa hänestä tuli haavoittumaton. Paitsi nilkan kohdalta josta jumalatar Thetis piteli kasteluhommelissaan kiinni, ettei Akhilleus-parka olisi vallan joutunut virran vietäväksi. Akillesjänne on ihmisessä erityisen vahvaa ainetta, mutta toisaalta kun se menee rikki, niin kävely loppuu sitten siihen.

2. Vaivaisenluu. Jalkaterän virheasento, jossa isovarvas kääntyy kohti muita varpaita ja sen tyviniveleen muodostuu kipua aiheuttava luukyhmy. Kulkeminenkin on sitten kovin vaivaista.

3. Liikavarvas. Ei varvas ensinkään, vaan ihon kovettuma, joka kehittyy ikään kuin ylimääräiseksi ”varpaaksi” puristuksen ja hankauksen seurauksena.

4. Jalkapöytä. Kertoo ehkä jotain entisaikojen pöydistä, sillä jalkapöydän päällä ei pysy kyllä mikään, sen verran on pyöreä.

5. Nymfi. Pieniä häpyhuulia on aikanaan kutsuttu nymfeiksi. Sana on peräisin muinaiskreikasta, jossa nymfi tarkoitti morsianta tai luonnonhenkeä. Anatomiassa pienten häpyhuulien katsottiin ohjaavan virtsasuihkua, kuten nymfit antiikin mytologiassa liittyivät veteen ja lähteisiin. Termi kytkeytyy myös sanaan nymfomania, jolla 1800-luvulla viitattiin naisen liialliseksi katsottuun sukupuoliseen halukkuuteen.

6. Värttinäluu. Toinen kyynärvarren luista. Värttinällä puolestaan kehrätään eli tehdään lankaa ja sen pyörimisliike muistuttaa värttinäluun liikkumista – eli siis kyynärvarren kiertymistä.

7. Kiukkusuoni. Jokainen tietää miltä tuntuu, kun iskee kyynärpään niin, että kiukkusuoni ilmoittaa olemassaolostaan. Oikeasti kyseessä on kyynärhermo, joka aiheuttaa äkillisen, voimakkaan ja säteilevän kivun iskeytyessään johonkin.

8. Allit. Alleiksi kutsutaan olkavarren alapuolella olevaa löysää ihoa ja kudosta, joka heilahtelee eroottisesti kättä liikutettaessa. Nimensä allit ovat saaneet Alli Paasikiveltä, jonka allit heiluivat iloisesti tanssatessa. On sellaiset monella muullakin, joten pahoittelemme, Alli.

9. Venuskuopat. Alaselän kaksi söpöä pientä painannetta on nimetty roomalaisen rakkauden ja kauneuden jumalattaren mukaan. Kuoppia on perinteisesti pidetty kauneuden merkkinä, vaikka voihan ne lommoiksikin tulkita.

10. Atlas-nikama. Ihmisen kaularangan ensimmäinen nikama. Se kannattelee päätä niin kuin Atlas-jumala kannattelee taivasta (tai maapalloa joskus). Ja onhan pää usein raskas ajatuksista, huolista ja murheista!

11. Aataminomena. Aataminomena on naisillakin, mutta miehillä se on erottuvampi. Tarina taustalla liittyy tietenkin Raamattuun ja siihen, kuinka inha Eeva antoi omenan kiltille Aatamille kielletystä puusta ja aiheutti monitahoisen katastrofin, kun omena juuttui Aatamin kurkkuun, eikä Tyksiä saati Mehiläistä ollut vielä keksitty.

12. Vasaraluu ja alasin. Kaksi välikorvan pienintä luuta, jotka muodostavat kuuloluuketjun yhdessä jalustimen kanssa (joka sana taas liittyy heppoihin). Nimen esikuva on haettu sepän pajalta ja perustuu luiden muotoon.

13. Amorinkaari. Huulien yläosa muodostaa – no, kellä muodostaa ja kellä ei – Amorin jousen muodon. Amor tunnetusti oli roomalaisten rakkaudenjumala.

14. Kitapurje. Ihmiskunta on kulkenut meriä niin paljon että olisi outoa, ellei yhtään anatomian sanaa löytyisi merenkulusta. Kitapurje, joka siis sijaitsee suun takaosassa, viittaa sen liikkuvaan, purjetta muistuttavaan muotoon ja toimintaan. Se liikkuu ylös ja alas sulkien tai avaten reittiä hampurilaisten ja ilman kulkea.

15. Viisaudenhampaat. Ne puhkeavat yleensä vasta aikuisena – jolloin siis on oletuksellisesti viisas. Tästä – viisaudesta – ei tosin ole kovin paljon empiiristä näyttöä ainakaan viime aikojen uutisten perusteella.

Bonuselin: Ammoninsarvi. Jos aikoo olla koko kevään ja kesän pää auki, niin ammoninsarvikin sitten näkyy. Se on aivojen hippokampuksen osa ja nimetty egyptiläisen Amun-jumalan mukaan, joka kuvattiin usein oinaanpäisenä. Hippokampuksen muoto muistuttaa oinaan sarvea.

Teksti: Roope Lipasti
Piirrokset: Anton Lipasti