Kummalliset kattomaalaukset
Parin viime vuoden ajan on kohistu Hattulan kirkon kattomaalauksista, jotka Anneli Kannon ”Rottien pyhimys” nosti valtakunnan julkisuuteen. Ei tarvitse kuitenkaan mennä Hattulaan saakka päästäkseen katolilaiseen fiilikseen, sillä Turunkin kirkoista löytyy kattomaalauksia ja eniten niitä on Maarian kirkossa. Nämä 1440-luvulta peräisin olevat maalaukset kuitenkin eroavat esimerkiksi Hattulan maalauksista melkoisesti.
Jos asian ilmaisee kauniisti, niin ne on ilmeisesti aikanaan kilpailutettu samalla tavalla kuin miten kaupungit kilpailuttavat asioita nykyään: ottamalla huomioon pelkkä hinta.
Maarian maalaukset muistuttavat melko paljon koululaisten naivistisia töherryksiä – tai sellaisia joita aikoinaan tuherrettiin puhelinluettelon sivun reunaan kun oli meneillään pitkä puhelu.
Arvellaankin, että ne olisi ehkä maalannut sama porukka, joka rakensi kirkon. Maalaukset olisivat siis muurareiden ja rakennusmestarien käsialaa, eivät ammattitaiteilijoiden. Ehkäpä se on mennyt niin, että kun rakentajilla oli jo valmiiksi telineetkin pystytettynä kirkkosaliin, niin tuomiorovasti Olavi Maununpoika on pyytänyt että sutatkaa nyt saman tien sinne vähän koristeita ja kuvia.
Ei silti, kuvat ovat joka tapauksessa äärimmäisen kiehtovia. Miksi juuri sellaiset sinne on piirretty? Asiaa selventää Maarian seurakunnan tuore esite.
Tikku-ukkokoggeja
Maalausten tekijöitä ei varmaksi tiedetä, mutta se tiedetään, että ne maalattiin aikoinaan peittoon ja otettiin 1900-luvun alussa jälleen näkyviin – paitsi pirun kuvaa, jota ei pidetty sopivana. Se palautettiin vasta 1980-luvulla.
Kattoon on kuvattu pyhimyksistä ainakin Olavi sekä Pyhä Laurentius halsterinsa kanssa (hänet halstroitiin ja viimeisillä voimillaan hän huusi kiduttajilleen, että kypsää on, kääntäkää).
Risti on tietenkin toistuva elementti. Yhdessä poikkipuussa istuu Pietarin kunniaksi kukko ja toisessa on kaksi omituisesti piirrettyä kurkea, jotka ovat ylösnousemuksen vertauskuvia.
Tärkeä kuva-aihe on laiva. Kaikki viisi laivaa ovat koggeja, sen ajan Itämerellä purjehtineita suuria aluksia.
Mielenkiintoinen on myös kuva dominikaanimunkista luostarinsa tai kirkkonsa edessä. Se on ainoa kuvallinen todiste siitä, että kaupungissa on aikoinaan ollut veljeskunnan luostari.
Entä mitä ajattelee näistä Anneli Kanto, joka sattuneesta syystä on tällä hetkellä melkoinen ainakin Hattulan kirkkomaalausten tuntija?
Hellyttäviä ja rohkeita
– Maarian kirkon tikku-ukot ovat aivan ihania, hellyttäviä ja anarkistisia. Mitähän ovat maalarit tuumineet piirrellessään genitaalejaan esittelevää pirua, seilaavia tikku-ukkoja tai jatulintarhaa, jonka merkitystä ei ole selvitetty vielä tähän päivään mennessä? Ainakin nuo maalarit ovat olleet aika rohkeita. Niin vain ovat piirrelleet tikku-ukkojaan pelkäämättä kirkonmiesten kritiikkiä – ja tuomiota, Kanto sanoo.
Hän muistuttaa, että 1400-luvun lopun piispa Konrad Bitz antoi määräyksen, ettei ketä tahansa saanut päästää töhertelemään arvokkaita kirkon seiniä vaan kirkon koristamisen työ on annettava asiansa osaaville, taitaville miehille:
– Liekö Konradia käynyt pännimään juuri Maarian kirkon tikku-ukot? Kanto miettii.
Yhteisiä aiheita Maarian ja Hattulan kirkoista tietenkin löytyy. Yksi on juuri Pyhä Olavi:
– Hänen pyhyytensä tosin on kyllä hiukan siinä ja siinä. Kirves ja valtakunnanomena kädessä hänet yleensä esitetään. Maarian kirkossa kuvataan Olavi laivallaan lähestymässä pakanallisen Itämaan eli Suomen rantaa. Ryöstöretkellähän hän oli eikä sen jalommalla asialla. Olavin kuva löytyy myös Hattulan kirkosta. Ja myös siellä ovat maalarit saaneet käyttää juuri pirujen kohdalla mielikuvitustaan. Jos yhtymäkohtia etsii, niin myös Hattulan paholaiset esittelevät intiimejä ruumiinosiaan.
*
Anneli Kanto innostaa turkulaisia käymään tutustumassa näihin Maarian ihmeellisyyksiin:
– Maalaukset ovat kuin madonreikä keskiajalle, katse suoraan 500 vuoden taakse. Maalauksista näkee myös sen ihmisen, joka maalauksen on tehnyt ja se on kiinnostavaa. Mitä esimerkiksi Hattulassa maalari on ajatellut maalatessaan piispan kadotettujen puolelle? Tai kun hän on keksinyt, miten sabluunalla saa nätin kukkamekon ja onkin sitten käyttänyt keksintöään niin, että Neitsyt Marialla on 3 kukkamekkoa ja Pyhällä Helenalla samoin. Menneisyys on läsnä!
Teksti: Roope Lipasti
Maarian kirkon maalauksista kertovaa esitettä ”Pappeja, piruja, pyhimyksiä” voi ostaa Maarian kirkosta kahden euron hintaan. Kuvat esitteestä, kuvaaja Timo Jakonen.
