Kun saapuu syys

Jos laittaa Youtubeen hakusanaksi ”syksy”, osumia satelee kuin omenia syksyisestä puusta. Sanoissa kerrotaan keskimäärin kuolemasta, pimeydestä, jättämisestä ja siitä kuinka kamala on olo ja muijakin jätti.

Kuitenkin syksy on vuodenajoista parhain. No, alkusyksy ainakin. Pohjoisesta alkaa valua maahamme kylmää ilmaa, jota on hyvä hengittää, koska se on raikastettu jääkarhujen avulla. Se virkistää ja valaa tarmoa luihin ja verisuoniin. On kuin huumetta hengittelisi, kun aamulla astuu ulos ja nenää kutittelee syksyn viriiliys. Tekee mieli lähteä lenkille tai kävelemään metsään tai tehdä muuta yhtä outoa.

Jos syksyä ei olisi, ihmiskunta ei saisi aikaiseksi yhtään mitään. Kaikki merkittävät keksinnöt, kuten sateenvarjo, tuulipuku, harava, sienipiirakka sekä kumisaappaat on tehty syksyllä.

Syksyisin jostain aina myös hiipii mieleen ajatus osallistua Työväenopiston kurssille ja ryhtyä huovuttamaan italiaksi. Tekee mieli siivota piha ja aloittaa puhtaalta pöydältä sellainen elämä, johon kuuluu paljon vitamiineja ja eettisesti korkeatasoista, raikasta olemista.

Kurssitarjonnasta ei syksyisin ainakaan ole pula: huonekalujen entisöintiä, pitsinnypläystä, kiinaa, hollantia, arabiaa, ihmissuhteita, hengitystekniikkaa, harmonikkaa, rokkia, ukulelea, koirahierontaa ja vaikka mitä. Sokerina pohjana voi ilmoittautua myös kurssille ”Ilmoittautumisen harjoittelu” – se tosin on vain yksi tunti, mutta on sitä siinäkin!

Työteliästä syksyä!

Roope Lipasti
Mobilen kausilehtien päätoimittaja