Opettavainen kesäsatu

Joskus opiskeluaikana kävi niin, että päätin olla menemättä kesätöihin ja luin sen sijaan kesätentteihin. Opiskelin kirjallisuustiedettä, joten tenttilukemisena oli kymmenittäin maailmankirjallisuuden klassikoita. Sattui kaunis kesä, joten heräsin kymmenen hujakoilla, raahauduin Sibelius-museon taakse jokirantaan, hain jäätelön ja aloin nauttia hyvistä kirjoista sekä auringonpaisteesta.

Nykyinen vaimo, silloinen tyttöystävä, sen sijaan oli kesätöissä makkaratehtaalla. Hän heräsi joka aamu kello viisi ja meni kuudeksi tehtaalle pakkaseen. Kahdeksan tunnin päästä hän tuli kylmissään kotiin ja minä könysin perässä käytyäni ensin juomassa terassilla oluen.

Silloin käsitin, että maailma ei ole oikeudenmukainen, eikä työ tekijäänsä kiitä.
*
Käsitin myös jotain muuta. Sen, että ihmisellä on aikuiselämässään hyvällä tuurilla 60 kesää, joista voi nauttia kohtuullisen täysipainoisesti. Jokaisessa kesässä on noin 15 täydellistä aurinkopäivää. Kaikkiaan niitä siis on elämässä 900 – ja suurimmalla osalla vähemmän. Se ei ole kauhean paljon. Yhtään ei ole tuhlattavaksi. Siinäpä ohjenuora myös tämän kesän viettoon!
*
Suositeltavia jokirannassa luettavia kesäkirjoja ovat esimerkiksi:
Sari Pöyliö: Pölynimurikauppias
Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys
Tove Jansson: koko tuotanto
Donna Tartt: Tikli

Roope Lipasti,
Mobilen kausilehtien päätoimittaja