pääsylippuja panoraamaan
Kuvitellaan lauantai-iltaa 1800-luvun jälkipuoliskon Pariisissa: ei ole mitään tekemistä, olisi kiva lähteä kaupungille. Siinä missä me suuntaamme elokuviin ja sitten lasilliselle puhumaan nähdystä leffasta, 1800-luvun pariisilainen saattoi valita illan ratoksi käynnin panoraamassa ja sitten illastamaan. Panoraamat olivat suuria ympyrän- tai puoliympyränmuotoisia saleja, joissa keskuskorokkeelta katseltiin ympäröivää, valtavan kokoista maisemamaalauskulissia. Taitavasti luodulla perspektiiviharhalla maalaus loi voimakkaan tilailluusion ja nielaisi katsojan mukaansa. Aiheet olivat kuuluisia nähtävyyksiä tai usein myös lähihistorian taistelukuvauksia vaikkapa Ranskan-Preussin sodasta 1870-1871. Kovera tila vei lumoutuneen katsojan suoraan taistelutantereelle. Tehosteena oli usein korokkeen ja maalauksen välien rakennettu tila, johon oli lavastettu haavoittuneita sotilaita esittäviä, luonnollista kokoa olevia nukkeja, hiekkasäkkejä ja muuta rintamarekvisiittaa.
Historiamaalari, mielellään jopa sotahistoriamaalari, piti Albert Edelfeltistäkin (1854-1905) tulla, mutta tässä roolissa hän esiintyi monumentaalisesti vain kerran elämässään. Hän suunnitteli toistakymmentä vuotta seinämaalausta Aleksanterin keisarilliseen yliopistoon Helsinkiin. Aiheena oli Turun Akatemian vihkiäisseremonia vuonna 1640 ja Pietari Brahe sen kunniavieraana. Moninaisten luonnosten jälkeen maalauksen lopullinen, suurehko öljyväriharjoitelma valmistui vuonna 1902. Tämä maalaus kuuluu Turun taidemuseon kokoelmiin ja sen pohjalta Edelfelt maalasi seinämaalauksen keisarillisen yliopiston juhlasaliin.
Maalauksessa Pietari Brahen kulkue vaeltaa arvokkaasti ohi yleisönsä, joka tarkoittaa siis helsinkiläisiä: seinämaalaus pyrki siirtämään Turun Akatemian miltei 200-vuotisen historian ongelmattomasti Helsinkiin. Kulkue vaeltaa helsinkiläisyleisön silmien ohi ja aikakone tekee symbolisen ja tiedepoliittisen tehtävänsä: juhlasalissa voidaan ajatella Helsingin yliopiston tulleen perustetuksi vuonna 1640.
Miten Turun Akatemian vihkiäiskulkue liittyy Pariisin sotapanoraamoihin? Edelfelt käytti maalauksensa kulkueen ja tilan rakentamiseen panoraaman ideaa ja tehokeinoja. Hän on kääntänyt panoraaman koveruuden maalauksen tilan kuperuudeksi. Kulkueen reitin sanelee Turun tuomiokirkon asuttu muuri, akatemian ensimmäinen toimitila. Muuri korostaa kulkueen ja kuvatilan linssimäistä, dramaattista ja eloisaa kuperuutta. Oikeassa ja vasemmassa laidassa näemme nöyriä ”siviilejä”, tavallisia turkulaisia, jotka ovat tulleet katsomaan juhlivia suurmiehiä. He ovat välihahmoja kuten panoraaman sotilasnuket faux-terrain -välitilassa. Panoraaman kuvamuoto leikkaa tässä oikean laidan kirkontornin eli mittakaavan osoittajan pois. Tämä tehostaa panoroivaa, horisontaalista liikettä ylöspäin kohoavan näyttävyyden kustannuksella. Katsoja on kuperan linssin lakipisteessä vastaanottamassa aurinkokuningasmaisen loistavan Pietari Brahen ohimarssia – vastaanottaa kulkueen siis kunniapaikalla. Katse panoroi, sillä se oli 1800-luvun kulutusyhteiskunnan myötä syntynyt virtuaalinen katse. Sama katse tutkaili kaupunkia pitkillä kävelyretkillä, katseli tavaratalojen näyteikkunoita, matkusteli turistina, eläytyi ensin panoraamoihin, myöhemmin elokuviin.
Nykyään Helsingin yliopiston juhlasalissa nähtävä maalaus on vuonna 1961 tehty kopio. Historian ironiaa on, että Edelfeltin alkuperäinen maalaus Turun Akatemian vihkiäisistä tuhoutui jatkosodan pommituksissa helmikuussa 1944. Taistelumaalausten tehokas spektaakkeli toteutui Helsingin sydämessä. •
Kortelainen on tietokirjailija ja taidehistorioitsija
KUVA: Albert Edelfelt: Turun akatemian vihkiäiset vuonna 1640, 1902. Öljymaalaus kankaalle, 39 x 105 cm, Turun taidemuseo.
