Pahamaineinen Pakola

29. helmikuuta vuonna 2008 Vantaan vankilasta pakeni virolainen tutkintavanki. Täytyy nostaa hattua ajoituksesta. Useimmiten vangit ajoittavat karkaamisen kuitenkin mahdollisuuksien kuin kalenterin mukaan. Karkausvuoden kunniaksi on tullut aika muistella kuuluisia Kakolan vankilapakoja.

Turun linna toimi vankilana ennen Kakolaa ja siellä kuuluisin karkulainen lienee Jaakko Ilkka, joka tarinan mukaan pakeni 1500-luvulla vankeudestaan käymälän kautta. Se voi olla paskapuhetta. Sen sijaan se on totta, että kun Kakola aikanaan valmistui, sen lukkoja koetteli menestyneesti Matti Haapoja (1845-1895), joka on yksi Suomen tunnetuimmista murhamiehistä ja tappoi elämänsä aikana vähintään 18 ihmistä. Hän karkasi Kakolasta peräti neljä kertaa. Vuonna 1880 Haapoja anoi päästä suorittamaan rangaistusta Siperiaan, josta sieltäkin hän karkasi ja palasi Suomeen kuukausia kestäneen taivalluksen jälkeen. Hänet saatiin kiinni ja lopulta hän hirtti itsensä Kakolan sellissä.

Matti Haapoja valokuvattiin hänen saapuessaan Kakolaan. Julkisuudessa häntä kuvailtiin yleensä hyvin komeaksi. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Sammakko)

1917 oli mainio karkaamisvuosi. Muun muassa eräs räätäli Heimonen oli valmistanut köyden, sahannut kalterit poikki ja laskeutunut vapauteen. Siviilivaatteetkin hän oli itselleen ommellut. Kuukauden päästä käry kuitenkin kävi.

Vuonna 1921 yritettiin oikein joukkopakoa. 18 vankia oli sahannut yhteishuoneensa lattiaan reiän, jota kautta oli tarkoitus karata. Reiän sahaamisen ääni kuitenkin kantautui vartijoiden korviin.

Muutamaa aikaa myöhemmin, 1929, kaksi vankia kehitti erinomaisen juonen. He olivat valmistaneet toiselle vartijan asun, ja näin valepuvussa sitten tämä ”vartija” selitti portilla olevansa viemässä vankiaan hakemaan rakennuspuita. Sen jälkeen he tilasivat itselleen taksin. Vapautta kesti neljä tuntia.
*
Ruben Oskar Auervaarakin (1906-64) istui Kakolassa. Sitä ennen hänet kuitenkin määrättiin mielentilatutkimukseen, mutta hän karkasi matkalla ja siirtyi Ruotsiin huijausbisneksiin. Sielläkin hän jäi kiinni, ja yritti karkaamista kolme kertaa mutta epäonnistui ja palautettiin lopulta Suomeen istumaan kakkunsa.

Kuuluisa karkaaja Turussa oli kaukopartiomies ja Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni, joka sodan lopulla siirtyi Saksan riveihin ja tuomittiin maanpetturina lääninvankilaan. Se ei häntä kauan pidätellyt, vaan Larry Thorne siirtyi Amerikkaan ja kunnostautui aikanaan Vietnamin sodassa.

Vuonna 1953 toverukset Hentomielinen Hilarius sekä Dynamiitti Laine (Hilarius Sorjonen ja Uuno Laine) karkasivat lääninvankilasta pistoolit kädessään – ne he olivat saaneet riistettyä vartijoilta. Laine loukkasi jalkansa pahasti hypätessään vankilanmuurilta ja pyysi toveriaan ampumaan hänet. Hentomielinenpä ei siihen suostunut, joten Laineen oli tehtävä se itse. Myöhemmin Sorjonen yritti ryöstää pankkia. Kun kassaneiti ei suostunut antamaan rahoja, vaikka pyssyllä uhattiin, niin rosvo sitoi uhrinsa ja pakotti istumaan sohvalla, jos vaikka mieli muuttuisi. Ei muuttunut. Sittemmin Sorjonen ampui itsensä piiritystilanteessa. Lempinimeä ei tarvinne selittää.

Yksi Suomen vihatuimmista rikollisista oli Jammu Siltavuori, joka murhasi kaksi pikkutyttöä 1989. Hän oli kuitenkin sitä ennen jo vanha tekijä, ja ollut Kakolassa jo 1950-luvulla. Häntä pidettiin yhtenä Kakolan vaarallisimmasta asukeista. Vuonna 1965 hän onnistui karkaamaan, mutta saatiin kiinni parin viikon päästä.

Volvo Markkanen on tunnettu pankkiryöstöistään ja siitä että pakeni aina Volvolla niiden jälkeen. Niin ikään hän pakeni pariin otteeseen myös vankilasta mutta, yllättäen, ei Kakolasta. Siellä hän istui kiltisti kuutisen vuotta ennen kuin vapautui 1987.

Ruben Oskar Auervaarakin (1906-64) istui Kakolassa. Auervaara tuli kuuluisaksi petkuttamalla rahaa lehti-ilmoitusten kautta tapaamiltaan naisilta, joiden kanssa hän teeskenteli olevansa menossa naimisiin.

Reijo Hammaria pidettiin yhtenä 1980-luvun vaarallisimmista vangeista. Hän ei kuitenkaan viihtynyt Kakolassa, jossa istui elinkautista murhasta. Niinpä hän karkasi vuonna 1987 ampumalla vartijaa katkaistulla haulikolla käteen. Hammarin mukana karkasi pari muutakin ja kolmikko suuntasi Lappiin. Siellä tuli kinaa ja Hammar tappoi toisen pakokaverinsa. Ruotsin puolella jäljellejäänyt kaksikko teki useita pankkiryöstöjä, kunnes jäi kiinni Tukholmassa massiivisessa poliisioperaatiossa. Koko Suomi seurasi draamaa lehdistä ja radiosta.

Juha Valjakkala on kaikkien tuntema kolmoissurmaaja, joka jo ennen kuuluisuuttaan pakeni vankimielisairaalan ikkunasta sahaamalla kalterit ja suorittamalla tyylipuhtaan lakanaköysipaon. Jäätyään kiinni Ruotsin-tapahtumien jälkeen Valjakkala päätyi lopulta Kakolaan ja yritti karata sieltä 1997 erään toisen vangin kanssa. Kommandopipot päässä he kiipesivät vankilan katolle, mistä heidät kuitenkin nopeasti havaittiin.

Joskus pakoyritykset olivat normaaliakin surkeampia: 1990-luvulla vartijat raportoivat johtajalle, että eräs vanki yritti kaivautua metrin paksuisen graniittiseinän läpi teelusikalla. Vangin annettiin jatkaa kaivutyötään.

Roope Lipasti

Karkauspäivää vietetään 29. helmikuuta.

Lähde: Anu Salminen & Rauno Lahtinen: Kakola (Sammakko 2014)