Turkulainen huvipuisto

Turkulaisilta kysyttiin, miten he haluaisivat Artukaisten aluetta kehitettävän. Aika moni toivoi, että sinne rakennettaisiin huvipuisto. Mainio idea! Mutta mitä laitteita sinne pitäisi hankkia?

Vetkutin. Ehdottomasti ostoslistalle! Vetkutin toimii siten, että vehje kääntää kaupunkilaisen ylösalaisin ja häntä vetkutetaan, kunnes jokainen kolikko on pudonnut maahan. Ne käytetään kaupungin siltahankkeisiin.

Vuoristorata. Ei tarvitse ostaa. Siirretään funikulaari Artukaisiin. Siellä se on turvallisempikin, kun maa on niin tasaista.

Mustekala. On jo valmiina. Turkulaisgryndereiden lonkerot ulottuvat syvälle politiikan kulisseihin ja yli koko kaupungin. Ei muuta kuin nauttimaan kyydistä, kun maisemat vaihtuvat alati ahtaammiksi!

Maailmanpyörä. Ei tarvita. Turkulaisten ei tarvitse nähdä maailmaa. Vi har ju Åbo.

Possujuna. Hankitaan. Yksi sessio kestää tunnin. Helkutisti halvempi kuin tunnin juna.

Törmäysautot. Ehdottomasti tarvitaan. Vihreiden mukaan sähköautojen – kuten muidenkin autojen – tulisi olla juuri tällaisia: saavat pyöriä vain pienellä rajatulla alueella, eikä keskustaan ole mitään asiaa.

Viikinkilaiva. Ei tarvita. Satamassa on jo.

Karuselli. Ehdottomasti mukaan. Karusellihan on määritelmällisesti sellainen, joka kulkee ympyrää ja siis palaa aina samaan paikkaan. Karusellin nimi voisi olla vaikka ”Turkulainen päätöksenteko”.

Kummitusjuna. Ei tarvitse ostaa, siirretään Aurakadulta: simuloitu valtuuston kokous, jossa Järjen äänen -valtuustoryhmä pitää viikon mittaista puhetta.

Vekkulatalo. Ei tarvitse hankkia, näitä on paljon: vanha puutalo/teollisuuskiinteistö, jossa ei ole kerrassaan mitään vikaa mutta jota ei mitenkään voi korjata, joten se puretaan ja tilalle rakennetaan kolme kerrostaloa. Huvipuistonkävijän tehtävänä on hymyillä pingottuneesti ja osallistua purkamiseen joko lekan tai tulitikkujen avulla.

Teksti: Roope Lipasti
Piirros: Ulriikka Lipasti