Amorphis on yksi pääsyistä miksi leukapartainen metallimies pitää luennon muinaissuomalaisuudesta.


20.11.2009 | Keikka

Paholaisen pirtanauhat

Yksi epätodennäköisimmistä trendeistä rockin saralla viimeisen kahden vuosikymmenen aikana lienee suomalaiskansallisen folkloreaineiston ottaminen mukaan laulujen aiheiksi. Eikä kyse ole pelkästä Värttinästä tai etnobuumista vaan raavaiden äijien bändeistä, jotka aiemmin eivät varsinaisesti kurottaneet kohti Kalevalaa tai kansantanhuja.

Esimakua tulevasta nähtiin noiserock-legeda Radiopuhelimien toimesta, jotka alkoivat laulaa "Mustan mullan juhannuksista" ja "Tapioista" 1980-luvun jälkipuoliskolta alkaen kuin vettä vaan.

Isolle kuvio yltyi kun mukaan tulivat metallimiehet muinaismytologioineen. "Kanteletar", "Sampo" tai "Tuonela" olivat silkkaa piinaa äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla, mutta nyt tematiikassa nähtiin uusi valo ja kenties jopa tapa hahmottaa suomalaisuutta uudella tavalla.

Amorphis on yksi pääsyistä miksi leukapartainen metallimies pitää luennon muinaissuomalaisuudesta heti kun puhe kääntyy muuhun kuin seuraavaan olueeseen. Saagaa on jatkunut nyt jo lähes kaksikymmentä vuotta, eivätkä pahuuden voimat ainakaan vielä ole päässeet valloilleen paheellisen Pohjolan suunnalta. (jn)

Amorphis, Klubi 26. marraskuuta.

Satunnainen juttunosto

Juttuarkisto
Turun Aika -näköislehti

Turun Aika -näköislehti

Lue näköislehti