Pohatta mesenoi
Perus-suomalaisella voi olla mielipiteitä taiteesta, mutta vaikutusmahdollisuuksia taiteen suunnan kehittymiseen on vain pohatalla.
Suomen taiteen kultakausi olisi saattanut olla Sammon puolustusta tai Lemminkäisen kirousta köyhempi, jollei fennomaanisuutta kannattanut, jämäkän taidemaun omaava paperipatruuna Gustaf Adolf Serlachius (ja myöhemmin veljenpoikansa Gösta) olisi avannut lompsaansa taiteelle. Serlachiukset mesenoivat paitsi Akseli Gallen-Kallelaa, myös kuvanveistäjä Emil Wikströmiä tavalla, jotka oli Suomen mittapuissa ennenäkemätöntä.
Turussa on nyt yli 50 vuoden tauon jälkeen esillä sata Serlachiuksen kokoelmaan kuuluvaa kulta-ajan teosta kansallisromantiikasta modernismin murrokseen, Gallen-Kallelasta ja Edelfeltistä Ellen Thesleffiin ja Eero Nelimarkkaan. (ae)
Mäntän Medicit – Kultakauden klassikoita Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta. Turun taidemuseo 14.9.12-6.1.13.
