Se wsi kiria-warasto
Mine olen wanha mies, sixi minua prucka kijnosta kaikki wsi. Neite itsexeni lawsuen mine astwn Turcun wten kiria-waraston owelle ia colcutan. Cuckan ei awa. Mine kwntelen twmiokirgon kellot ja odothan. Cuckan ei awa. Waicka teele on sen iso poicka. Iso soomalanen odotha. Cuckan ei awa. Mine imehtelen sangen.
Ombi yleswalgaistwt, calcitut seinet, ickunast tulewat taiwaliset walot, cyntleiten kircaus, conehitten pawhu, turcculaiset owat temen callilla lunastanet. Tes caupungis cunnioiteta kiriallisut.
Monenkiriawaitten waiheiten jälken olen inesce ia menen sworan eteenpein mine minun ierci vie, iollon keuhe inhiminen minwlle huuta: elke te ollencka menke sinne, wanha herra! Inhimiset istv ja catto. Mine olen tullu keskcele lapsucaisten osasto. Waicka tvlin svoraa tiete. Mine menen wisusti poies, ia iocu ustevellinen inhiminen ylesneutte minulle sen, ioca minun lopvlisexi kavhistuxesi ia tuhoxi on olewa: ne ijancaikisen hevitucsen portat!
Mine astun kevelemen taiwast cohti neit tvomiopeiwen portait. Ei ole coscan ennen cansan siwistuxen asia othanut minun ialgoin peelle nein covast. Minu kropha otta, minun sydhemen otta. Neme portat yleshärsytte minu. Neme portat owat pacanain cexsinte. Ne owat ioncun paadhutetun mathematicon cexinte inhimisten calloin menoxi. Ne owat se cirotu musta helmi ioncun iancaicaikisesti herscin architexin turhuwen himmesse krwnussa!
Toci tacaperin tule suckelammin. Mine tulen alas ensimesen kerroxen ia aiattelen: ich bin verwüstet. Sillon ioku ylesherscintynyt wihulainen, iocu djävulens esimestar utropar: Herre, tulce heti tacasin, oletteke soomi- vai rootsilainen?
Neme portat on seitzeme perkelet kexinyt. Mine olen nyt neiten portatten fangi. Minut on wallan tuomidtu neit alati culkeman. Olen yks gammal gubbe, otzas iyskytte, on hici ia olen ianowainen. Minut pitäis io roockia. On himmlisches unrecht, jothe inhimis-parca galoppiert an meinem Alter. Minun cintut owat niin surkiat, ette cun mine olen ylhelle, mine iehmetyn patsacsi.
Kiriotanu: Cari Toomi
Turun uusi kirjastotalo, Linnankatu 2 (karttanumero 127, sivu 37). Avoinna ma-pe 10-20, la 10-16, su 12-18.
Mikael Agricola- Sanojensa mittainen mies 16.9. asti Aboa Vetus-museossa.
