Suomen ensimmäinen hallinnonuudistus

Ravattulan Ristimäen kirkko laittaa varhaishistorian uusiksi.

Jos Turun seudulla haluaa mennä rautakaudelle, niin se on joko noin tuhannen vuoden takana tai kahdenkymmenen sentin syvyydessä. Mutta toki siihen hiukan tuuriakin tarvitaan, ja sitä oli arkeologi Juha Ruohosella, joka vuonna 2010 etsiskeli opiskelijoilleen sopivaa harjoituskaivupaikkaa. Näillä main oli muutamakin mahdollisuus. Kaarinan Ravattulassa esimerkiksi oli Ristimäki niminen paikka, joskaan ei tiedetty ihan tarkkaan, mihin paikkaan nimi varsinaisesti viittasi.

Ruohonen valitsi sen.

– Syynä oli muun muassa se, että Ylioppilaskylä oli lähellä, eli opiskelijoiden oli helppo tulla. Myös se vaikutti, että koska tämän on lähellä yliopistoa, niin minulle ei tarvinnut maksaa päivärahaa. Sinänsä minua ovat aina kiinnostaneet paikannimet ja hautausmaat, joten tämä oli paikka jossa saattoi olla jotain.

Ja olihan siellä. Löytyi noin 400 hautaa, joista 61 tutkittiin. Hämmästyttävintä oli kuitenkin rakennus, jonka kulma löytyi 2013. Aluksi kaivajat arvelivat sen olevan ihan tavallinen rakennus. Seuraavaksi löytyi kuitenkin kokonainen kivijalka, jollaisia ryhdyttiin tavallisiin taloihin tekemään vasta 1600-luvulta eteenpäin:

– Niinpä ajattelimme, ettei löytämämme rakennus ole kovin vanha – ehkä vaikkapa 1700-luvun ulkorakennus. Vuonna 2013 kaivettiin sitten koko rakennus esiin vähän sillä ajatuksella, että jos se on heinälato 1700-luvulta, niin ei niitäkään kauheasti ole tutkittu, joten tutkitaan sitä sitten. Jo kolmantena kaivupäivänä nähtiin, että rakennus onkin kaksiosainen, eikä suorakaiteen muotoinen, pienempi huone on itäpäädyssä. Ja sitten löysimme kivijalan sisältä hopearahoja 1100-1200 –luvuilta. Siinä vaiheessa oli aika selvää, että käsissämme oli jotain poikkeuksellista.

Viiden kylän kirkko

Tällä hetkellä kirkon ulkoseinien paikka on osoitettu kivillä kenen tahansa käydä katsomassa. Se on rekonstruktio, eli kun kaivaukset olivat ohi, kivet laitettiin vierailijoita varten osoittamaan, minkälainen kirkko on ollut ja missä kohtaa. Kirkon vieritsehän kulkee suosittu kävelyreitti ”Suomen sydän”, joka lähtee Tuomiokirkolta ja päätyy Vanhalinnan linnavuorelle, joten sinne on helppo poiketa.

– Mutta kyllä ne alkuperäiset kivetkin siellä edelleen tietenkin ovat, maan alla, Ruohonen sanoo. Itse asiassa muutama isompi näkyvissä oleva kivi on myös niitä alkuperäisiä.

Ruohonen on vastikään väitellyt löydöksistä, mutta tutkittavaa riittää vielä vuosiksi. Suunnitteilla on peräti kolmeosainen teossarja. Lisäksi tietenkään kaikkea ei edes ole kaivettu, nyt se olisi myös helpompaa, kun tiedetään mitä etsiä.

Arkeologi Juha Ruohonen Ravattulan Ristimäen kirkon löytöpaikalla. (Kuvaaja: Saara Ruohonen)

– Läheisellä pellolla esimerkiksi on tehty vähän kevyemmin pieniä koetutkimuksia ja tiedetään, että siellä on ollut vähintäänkin yksittäisiä taloja – varsinainen Ravattulan kylä on sijainnut samalla paikalla nyt kuin silloinkin. Kirkkoa luultavasti käyttivät viiden lähikylän asukkaat, Ruohonen kertoo.

Kirkko ennen ristiretkeä

Yksi paikan ihmeellisyyksistä on, että kirkko ei ole palanut, vaan on vain jäänyt käytöstä, purettu. Kirkko oli käytössä jo 1150 ja jäi käytöstä 1220-1230-luvulla, jolloin piispanistuin siirtyi Koroisiin. Se taas laittaa monta asiaa Suomen varhaishistoriassa uusiksi. Muun muassa ensimmäisen ristiretken tarkoituksen – siis sikäli kuin se ylipäänsä tehtiin.

Legendan mukaanhan ensimmäinen ristiretki oli 1155, jolloin piispa Henrik ja kuningas Erik tulivat Suomeen käännyttämään pakanoita.  Mutta siihen aikaan siis täällä jo oli kristillisyys levinnyt. Kirkko on rakennettu 1150-1170 välillä, mutta kirkon ympärillä oleva kristillinen hautausmaa on otettu käyttöön jo selkeästi aiemmin, 1000-luvun lopulla.

Näin ollen ensimmäinen ristiretki oli enemmänkin hallinnon järjestämisen retki. Sen idea oli perustaa seurakuntajärjestelmä ja saada varhaiset paikallisseurakunnat tiiviimmin piispan alaisuuteen. Sillä keinoin veronkerääminenkin olisi helpompaa. Tästä vain ei ole jäänyt asiakirjoja, ja kun aiemmin ei ollut kirkkojaan löytynyt pellosta, niin ei oikein tiedetty paikallisseurakunnista mitään.

Löytöjä Ravattulan kaivauksilta. Juha Ruohosen väitöskirjan kuvitusta.

– Ajateltiin, että 1200-luvulle saakka toki oli kristillisiä kalmistoja, mutta ei varsinaisesti kirkkoja – paitsi joitain ehkä yksityisiä – eikä siis seurakuntiakaan sanan nykyisessä mielessä. Mutta nyt sitten yhtäkkiä onkin iso kirkkorakennus, Ruohonen kertoo.

Kyseessä oli hallinnonuudistus, maamme ensimmäinen, liian pienet seurakunnat liitettiin suurempiin. Eli kun nykyään tehdään vaikka kuntaliitoksia tai siirretään seurakunnan tehtäviä yhtymälle tai toisinpäin, niin ihan ensimmäistä kertaa ei olla ns. pappia kyydissä. Varmaan silloinkin sanottiin, että mikään ei muutu ja kaikki tulee menemään hienosti.

Ja minne sitten uudessa tilanteessa mentiin hautaamaan ihmiset ja kuulemaan Sanaa?

– Vaikkapa Katariinan tai Maarian kirkolle, joissa molemmissa on todennäköisesti ollut aiemmin joku pienempi, puurakenteinen kirkko. Suurempia yksiköitä oli helppo hallita. Pitäjään saattoi kuulua 50 kylää, kun Ravattulan Ristinmäen kirkon piiriin kuului vain viisi. Osa ihmisistä siinä sitten tietenkin vähän hävisi, kun tuli yhtäkkiä aika pitkä matka kirkolle, Ruohonen miettii.

Roope Lipasti