Tien päässä Detroit?

Pahasti ruosteessa oleva amerikkalaisen autoteollisuuden entinen pääkaupunki Detroit on ajautunut konkurssiin. Onko lunastustilassa oleva suurkaupunki ainoastaan yksittäinen amerikkalainen painajainen, vai voisiko sama tapahtua myös Suomessa?

Detroit oli vielä 1950-luvulla Yhdysvaltain neljänneksi suurin kaupunki, jonka rikkaudet ja suuruus perustuivat autoteollisuuteen ja sellaisiin maailmankuuluihin yrityksiin kuin General Motors, Ford ja Chrysler. Sen jälkeen autoteollisuus on muuttanut muualle ja kaupungin väkiluku on pienentynyt 1,8 miljoonasta nykyiseen 700 000. Samalla on rapautunut kaupungin veropohja, koska poislähtijät ovat olleet pääasiassa keskiluokkaisia hyviä veronmaksajia.

Myös kaupungin infrastruktuuri on suurelta osin raunioitunut ja rikollisuus kasvanut niin, että esimerkiksi henkirikoksia tehdään 11 kertaa enemmän kuin Yhdysvalloissa keskimäärin. Velkaa on huikeat 18 miljardia dollaria eli noin 27 000 jokaista detroitilaista kohden.

Suomalaisesta näkökulmasta hurjalta kuulostaa myös detroitilaisten koulutustaso: 82 % kaupungin asukkaista on vain perusasteen tutkinto ja Yhdysvaltojen lukutaitoliiton arvion mukaan detroitilaisista aikuisista lähes puolet on käytännössä lukutaidottomia. Kaiken edellä esitetyn valossa tuntuukin melkein loogiselta, että kaupungin entinen pormestari on vankilassa.

*
Detroitin lukuihin verrattuna suomalaiskaupunkien tilanne näyttääkin jopa ruusuiselta. Esimerkiksi pelkän peruskoulun varassa sinnittelevien turkulaisten määrä pitäisi lähes kolminkertaistaa, että päästäisiin samaan tilanteeseen kuin Motownissa. Porissa ja Lahdessa urakka olisi aavistuksen pienempi.

Samoin ovat Suomen suurimmat kaupungit – Turku mukaan lukien – kasvattaneet viime vuosikymmenet väkilukuaan, vaikka keskuskaupungeissa onkin vuosia surtu hyvien veronmaksajien muuttoa kehyskuntiin. Velkaa puolestaan turkulaisilla on vaivaiset 2500 euroa – eli noin kymmenesosa Detroitin vastaavasta – asukasta kohden, millä summalla Turku sijoittuu Suomen kaupunkien jäsentenvälisessä kilpailussa keskikastiin.

Velan määrällä mitattuna Suomen Detroitin tittelistä kisaavat tällä hetkellä tiukimmin Vantaa ja Lahti. Turunkin velka tosin kasvoi viime vuonna 424 miljoonaan euroon edellisen vuoden 333 miljoonasta ja kaupungin taloussuunnitelman mukaan vuonna 2016 summa on jo 664 miljoonaa. Tälläkin kasvuvauhdilla Detroitin jamaan päästäisiin kuitenkin vasta vuonna 2068.

Turun vuosien 2002-2011 henkirikoskeskiarvo (1,82 / 100 000 asukasta) pitäisi 25-kertaistaa, että päästäisiin Detroitin lukuihin. Lahdessa henkirikoksia tehtiin Suomen suurista kaupungeista suhteessa eniten, mutta sielläkin pitäisi tahdin yli kymmenkertaistua, että Suomen Chicago muuttuisi Suomen Detroitiksi.

*
Vaikka Detroit näyttää siis vain kaukaiselta kauhukuvalta, ihan miettimättä sen opetuksia ei kannata sivuuttaa. Autoalan murroksen myötä syöksykierteeseen joutuneen kaupungin kohtalo osoittaa, että yksipuolinen elinkeinorakenne on riskibisnes Suomessakin niin yksittäisille kaupungeille kuin koko maalle. Monien ekonomistien mukaan Suomen synkän talouskehityksen syyt ovatkin euroalueen ja koko maailman talousongelmien lisäksi osin myös teollisuuden rakenteisiin liittyviä.

Turussakin täytyy pohtia, miten pärjättäisiin maailmassa, jossa laivanrakennus olisi lopullisesti ja peruuttamattomasti siirtynyt pois Aurajoen rannoilta. Lisäksi The Economist-lehti muistuttaa, että Detroitin jättimäisistä veloista noin puolet liittyy nykyisiin ja tuleviin eläkemenoihin. Suomessakin julkisen sektorin tasapaino tai tasapainottomuus riippuu tulevaisuudessa paljolti siitä, miten rahat saadaan riittämään eläke- ja monien muiden menojen kasvaessa. Yksi Detroitin opetuksista onkin tuttu: syödä ei oikein voisi enempää kuin tienaa.

Matti Mäkelä

Valtion ja kaupunkien vuoden 2014 budjeteista päätetään syksyllä.