R.W. Ekman: Viimeinen ehtoollinen, Turun Tuomiokirkon alttaritaulun kuvitusta. Jeesuksen edessä oletettavasti lautasellinen näkkileipää.


27.02.2009 | Kevätlehti - Roope Lipasti

Turun Da Vinci -koodi eli mikä Jeesuksen pääsiäisateriassa meni vikaan?

Kaikki muistavat parin vuoden takaisen bestsellerin Da Vinci –koodi. Siinä Leonardo da Vinci oli piilottanut kuuluisaan maalaukseensa Viimeinen ehtoollinen kaikenlaisia johtolankoja, joita seuraamalla paljastui ties mitä.

Harva kuitenkaan tietää, että samaa ideaa on käytetty myös Turun Tuomiokirkossa. Sielläkin on seinällä Viimeinen ehtoollinen, joskin sen on maalannut R. W. Ekman (1808-1873), joka ei ole aivan niin kuuluisia kuin da Vinci, vaikka merkittävä maalari olikin.

Mitä paljastuukaan, kun taulua katsoo tarkemmin? Ei, sitä ei paljastu, että Jeesus olisikin oikeasti nainen tai että loput opetuslapsista olisivat. Sen sijaan opimme kaikenlaista kerettiläistä pääsisäisherkuista.

Kumma kyllä, viimeisellä aterialla syödään nimittäin Vaasan näkkileipää. Kyllä, katsokaa vaikka. (Voi olla ettei se ole Vaasan, vaan jonkin toisen firman näkkileipää, mutta näkkileipää kumminkin).

Näyttäisi myös siltä, että tässä product placementissä Valion valmisjuustoviipaleet näyttelevät tärkeää roolia, epäilyttävän konemaisesti on nimittäin juusto leikattu viipaleiksi.

Eikä siinä kaikki. Sitten on vielä ne omenat! Kuten Raamatusta olemme oppineet, niistä on aina harmia. Jeesuksen aikaisessa Israelissa ei nimittäin kasvanut sellaisia lajeja kuin nykypäivän Piikkiössä. Viimeisen ehtoollisen omenoiden pitäisikin olla granaattiomenia.

Ja sitten on vielä se sika siinä taulussa. Voi voi. Siellä ne syövät porsasta niin kuin olisi suomalainen joulu, vaikka sen ajan juutalaisen tradition mukaan pöydällä pitäisi höyrytä lampaanviulu. Porsasta ei syöty lainkaan, sillä sika oli saastainen eläin.

Toisaalta, ehkäpä kyse on taiteilijan vapaudesta? Onhan Jeesuskin kuvattu sinisilmäiseksi ja kovasti vaaleaksi. Kanske han är svensk?

Roope Lipasti

RAAMATULLISISA RESEPTEJÄ

Raamattu on varsin rikas ruokakirja. Sieltä löytyvät juuret niille ruuille mitä pääsiäisenä tavataan syödä.

Lammas
Pääsiäispöydän lammas on erinomaisen uskonnollinen määkijä. Lampaansyönnin juuret löytyvät niin Vanhasta kuin Uudesta testamentista. Lampaita uhrattiin ja toisaalta Jeesus käytti paljon lammas- ja paimen vertauksia. Lampaisiin liittyvät myös suitsukkeet, sillä uhraamisesta tuli kauhea haju, jota suitsukkeilla lievitettiin ja samalla pidettiin kärpäsiä vähän loitommalla.

Viini
Punaviini kuuluu pääsiäiseen kuin punaviini. Viini symboloi tietenkin Jeesuksen verta. Oikeastaan sen joukkoon pitäisi lisätä vettä. Esimerkiksi Antiikin Kreikassa niin tehtiin, jotta viini riittäisi vähän kauemmin, mutta uusitestamentillinen tulkinta tavalle on, että kun roomalainen sotilas pisti ristillä roikkuvaa Jeesusta keihäällä, hänestä valui sekä verta että vettä.

Muna
Pääsiäismunallakin on kristillinen tausta. Kerrotaan, että Maria Magdalena antoi keisari Tiberiukselle punaiseksi maalatun munan ja kertoi Jeesuksen ylösnousemuksesta. Kinderit tulivat kuvaan vasta muutamaan vuotta myöhemmin.

Mämmi
Pääsiäinen on kärsimyksen aikaa, joten mämmi sopii siihen mainiosti. Se ei ole suoraan raamatullinen ruoka, mutta valmistustapansa tähden sen arvellaan olevan eräänlainen juutalaisen pääsiäisen hapattamattoman leivän vastine. Myös kurdeilla on hieman samantapainen ruoka.

Pajunkissat
Pajunkissoja, kuten kissoja yleisemminkään, ei ole tarkoitus syödä. Koska härmästä ei löydy palmunlehviä, joiden avulla muistella palmusunnuntain tapahtumia, pajunkissat saavat kelvata pääsiäispöydän koristeeksi.

Satunnainen juttunosto

Juttuarkisto
Turun Aika -näköislehti

Turun Aika -näköislehti

Lue näköislehti