Bon appetit!

Ruuan hinta on vuodessa noussut jopa 20 %, joten harvalla on enää varaa hifistellä minkään sushin kanssa. On tullut aika palata vanhoihin kunnon ruokiin. Turulla ei oikein – ehkä rusinamakkaraa lukuun ottamatta – ole omaa selkeää perinneherkkua, mutta naapurikunnat tulevat apuun.

Pimeinä ja kylminä talvipäivinä voi nautiskella esimerkiksi seuraavista lähiseudun perinneherkuista. Ellei ole varaa käyttää hellaa, ei se haittaa, tuskinpa nuo paljon pahempia ovat raakana.
*
Raisio: Palttupuuro. Ensin tehdään verileipää (nesteestä puolet on verta ja toinen puoli vettä tai kaljaa). Palttupuuro valmistetaan sitten keittämällä kuiva ja liotettu verileipä hienoksi hakatun suolatun voin kanssa puuroksi. Syödään voisilmän kanssa.

Piikkiö: Juuttaan Mantun veripalttu. Veripalttuun laitetaan sianlihaa, ruisjauhoja, kaljaa, verta tai veripulveria, sipulia, siirappia ja suolaa. Juuttaan hyvää!

Lieto: Ohrakryynivelli. Keitä kokonaisia ohraryynejä maidossa niin kauan, että ne pehmenevät ja tulevat väriltään punertavaksi. Se tapahtuu noin viiden tunnin päästä jos silloinkaan.

Masku: Pruusmulju. Valmistamiseen tarvitaan 2,5 kg palvattua sianlihaa, 10 kiloa keitettyä perunaa, 1 kg hienonnettua sipulia, 10 munaa, 3 litraa maitoa, 2 rkl hienonnettua maustepippuria ja ripaus suolaa. Ainakin riittää, minkä lisäksi pisteet nimestä.

Kaarina: Perunasoseesta ja ohrajauhosta keitetty pastanttipuuro sekä kirnupiimä. Ai että!

Naantali: Poikkeuksen perinnekauhuruokiin tekee Naantali, tuo aina aurinkoinen kaupunki. Naantalin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suutarinlohi, piparkakut sekä omenaviipaleilla täytetty hapanleipä. Nössöt!

Ei muuta kuin oikein hyvää ruokahalua!

Roope Lipasti,
Turun Ajan päätoimittaja

P.S. Lisää MAHTAVIA poikkeusaikavinkkejä tässä Talvilehden jutussa Näin selviät talvesta.