Voittamattomat hannuhanhet

Ruotsi on vuosien saatossa saanut huomata, että useankin maalin johto sulaa helposti Suomea vastaan. Ensimmäisen kerran näin kävi vuoden 1976 Kanada-cupissa. Amatöörijoukkueella ammattilaisten sekaan joutuneelle Suomelle turnaus tarjosi tappion toisensa perään. Ruotsi sen sijaan oli menossa NHL-supertähtensä Börje Salmingin johdolla loppuotteluun. Kunnes tuli Suomi-ottelu, jota Ruotsi johti jo 4–1, mutta hyytyi lopussa 6–8 tappioon jääden katkerasti finaalin ulkopuolelle.

Sama toistui 2022 Pekingin olympialaisissa. Ruotsi johti alkusarjaottelua kahden erän jälkeen 3–0, mutta Suomi nousi kolmannessa tasoihin ja ratkaisi ottelun jatkoajalla varmistaen samalla lohkovoiton ja helpommat vastustajat ensimmäisille pudotuspelikierroksille (Suomella Sveitsi ja Slovakia, Ruotsilla Kanada ja Venäjä). Lopulta Suomi voitti historiansa ensimmäisen olympiakullan Ruotsin jäädessä neljänneksi.

Otteluiden loput ja jatkoajat ovat muutoinkin olleet Ruotsille myrkkyä. Erityisen katkera oli vuoden 2019 MM-kisojen puolivälierä, missä Ruotsi johti 3–1 ja 4–3, mutta Suomi tuli tasoihin vain reilu minuutti ennen loppua. Jatkoaikaa ehdittiin sitten pelata vain hetki ennen kuin Sakari Manninen laukoi Suomelle voittomaalin ajassa 61.37.
*
Myös Kanadalla on huonoja muistoja Suomesta. Vuoden 1998 lohkovaiheen viimeisessä ottelussaan Suomi oli 1–3-tappiolla, kun peliä oli jäljellä alle kaksi minuuttia. Suomi ei luovuttanut vaan kavensi ajassa 58.31. Viimeisen minuutin takaa-ajo huipentui 11 sekuntia ennen päätössummeria Ville Peltosen iskiessä tasoitusmaalin. Tasapelin ansiosta Suomi jatkoi välieriin Kanadan karsiutuessa jatkosta.

Amerikkalaisetkin ovat saaneet kokea Suomen voittamattomuuden tiukoissa paikoissa. USA hävisi Suomelle MM-kisojen puolivälierässä voittomaalikilpailussa 2007 ja jatkoajalla 2008, samalla tavalla noutaja tuli 2004 World Cupin välierässä, 2006 olympialaisten puolivälierä sentään päättyi Suomen 4–3 voittoon jo varsinaisella peliajalla.
*
Ainutlaatuista Suomen menestyksessä on kuitenkin ollut jatkuva kyky itsensä ylittämiseen. Jo 1960-luvulla, kun Suomen taso oli valovuosien päässä huippumaista, Leijonat pystyi säännöllisesti kiusaamaan parempiaan (tasapeli 1965 Ruotsia vastaan, voitto Tshekkoslovakiasta 1967 ja Kanadasta 1968). Suomalaisen joukkuehengen korkea veisu oli sitten tietysti vuoden 2019 maailmanmestaruus ”kaikkien aikojen huonoimmalla joukkueella” (suomalaismedian arvio ennen kisoja).

Jos mikään muu ei ole auttanut, niin silloin Suomen avuksi on tullut onni. Vuoden 1991 Kanada-cupissa Suomi pääsi ensi kertaa välieriin ja ratkaisevaksi muodostunut ottelu Tshekkoslovakiaa vastaan kääntyi Suomen 1–0 voitoksi tshekkien omalla maalilla vain 17 sekuntia ennen loppua. Lake Placidin olympialaisissa 1980 Suomen paikan neljän joukkueen loppusarjassa varmisti Kanadan puolustajan ja maalivahdin keskinäinen törmäily, jonka ansiosta Suomen omalta alueelta kovassa paineessa heittämä purkukiekko lirui maaliin.
*
Joku voi tietysti sanoa, että edellä kerrottu ei ole koko totuus, muistetaan vaikkapa Torinon olympiafinaali 2006. Vastaväite on tietysti se, että synkät hetket eivät nekään ole koko totuus, eikä niissä rypeminen edistä tulevaa menestystä. Toinen vaihtoehto on ns. Alesia-kortin käyttö: albumissa Kadonnut kilpi Asterix ja Obelix yrittävät löytää Alesian taistelun tapahtumapaikan, paikalliset eivät kuitenkaan halua muistella gallialaisten roomalaisille kärsimää tappiota vaan väittävät, etteivät ole edes kuulleet koko paikasta. Vastaavalla, hiukan epäterveellä, asenteella vastaus kappaleen alussa esitettyyn väitteeseen olisi siis seuraava: ei vuonna 2006 pelattu Torinossa olympiakiekkoa, ja mikä se Torino muka oikein on?

Teksti: Matti Mäkelä

• Milano-Cortina 2026 talviolympialaiset 6.–22.2.
• Jääkiekon MM-kisat 15.–31.5.