Olli Rahkosen Turku on urbaani sekoitus musikaaleja ja urheilua

Kaurismäkeläisyys viehättää turkulaistunutta näyttelijää.

1. Karikon lenkki

Muutin Turkuun viime syksynä, kun aloitin työt Turun kaupunginteatterissa. Olen kotoisin Helsingistä, mutta Turkuun oli helppo muuttaa, koska se on kuin Helsinki pienoiskoossa.

Asun Martissa, joten pääsen helposti Urheilupuiston kuntoradalle juoksemaan. Olen urheillut koko elämäni, ja Paavo Nurmen stadionilla on sellaista oikean urheilupaikan tuntua. Ollaan asian äärellä.

Olen esiintynyt syksystä alkaen liki 200:ssa Turun kaupunginteatterin näytöksessä, kuten pääroolissa Tom of Finland -musikaalissa. Esityskaudella ei saa vetää itseään ihan piippuun. Silloin juoksenkin Karikon lenkkiä.

2. Logomo

Olen työskennellyt ainoastaan Turun kaupunginteatterin väistötiloissa. Minulla ei ole kuitenkaan ollut valittamista, koska olen aiemmin näytellyt eniten kellariteattereissa ja opiskeluaikoina Teatterikorkeakoulun studiotiloissa.

Logomo-teatterin näyttämöt ja katsomorakenteet toimivat, mutta näyttelijät ovat pukuhuoneessa samassa läjässä. Ei ole tilaa olla yksin. Ennen esitystä on pitänyt yrittää keskittyä, vaikka ympärillä on hälinää. Tila on käynyt välillä ahtaaksi, mutta hyvän työryhmän kanssa kaikki on sujunut hyvin.

3. Teatterisilta

Aina, kun ylitän joen Teatterisiltaa pitkin, tulee väistämättä katsottua remontissa olevaa teatteritaloa. Syksyllä on jännittävää päästä juuri korjattuun kaupunginteatteriin. Uskon, että on juhlallinen fiilis, kun Viimeinen laiva -musikaalin esitykset alkavat.

Teatterisilta on myös viihtyisä. Talvella se on ääniteos ja keväällä täynnä narsisseja. Koko jokiranta valaistuksineen on oikea turistimagneetti.

4. Jokiranta

Käyn aina välillä Helsingissä moikkaamassa perhettä ja kavereita. Kun tulen bussilla takaisin, jään pois Tuomiokirkolla ja kävelen jokirantaa pitkin Marttiin. Aurajoen varsi on kaunis, erityisesti Tintån edusta ja kesällä tietysti jokilaivat.

Turku ei ole kotikaupunkini, mutta olen kyllä kotiutunut tänne. Vaikka töitä piisaa, pääsen asettumaan ja rauhoittumaan täällä.

5. Tintå

Olen viettänyt ravintola Tintåssa monta hauskaa iltaa. Jos minulle tulee Turkuun vieras, haluan viedä hänet sinne. Tintåssa on oma, rento tunnelmansa. Harvoin pystyn ohittamaan heidän kampasimpukkapizzaansa!

Kun työpäivät ovat kaksiosaisia, tulee syötyä aika usein ulkona. On kuitenkin kiva olla työkavereiden kanssa lounaalla ja istua muuallakin kuin teatteritiloissa. Viikonloppuesitysten jälkeen olemme usein menneet yhdessä Cup & Pint tai Alvar-baareihin, jotka ovat lähimpinä Logomoa.

6. Puolalanpuisto

Vapaapäivinä päädyn usein jokirantaan tai Puolalanpuistoon. Aurakadun päädyssä on jylhä ja komea Turun taidemuseo, jonka terassilla voi juoda kahvit. On aina kivaa, kun keskellä kaupunkia on puistoalue. Helsingin kotini lähellä oli Töölön Kirjailijanpuisto.

Ennen kuin näytelmän harjoituskausi alkaa, pänttään vuorosanoja kotona. Sen jälkeen ne pyörivät päässä unissakin. Välillä käyn repliikkejä kävellessä läpi ja saatan julkisella paikalla mietiskellä hahmon äänenpainoja vähän liian kovaa.

7. Hannikaisen Olutravintola

Pub Hannikainen oli ensimmäinen turkulainen baari, jossa kävin juuri kaupunkiin muutettuani. Viihdyn paikoissa, jotka ovat räkäisiä ja tunnelmaltaan kaurismäkeläisiä. Jokainen saa tulla Hannikaiseen omana itsenään, ja jukeboxi soi.

Ihmisten suut loksahtavat auki, jos kerron käyneeni Hannikaisen olutravintolassa. Mutta eivät suosikkipaikkani ole pelkästään Tintå–Blanko-osastoa!

Haastattelu: Ellinoora Sandell
Kuva: Timo Jakonen

Kaupungin kosketus -sarjassa ihmiset ja Turku kohtaavat.