Linnan juhlia on tanssittu Turussakin

Joulukuun kuudentena pari miljoonaa suomalaista kiinnittyy ruudun ääreen katsomaan kun ihmiset kättelevät. Kättelyn ohella linnassa on mm. tanssittu letkajenkkaa.

Presidentti Alexander Stubb ilmoitti, että hänen tänä vuonna hänen ensimmäistä kertaa isännöimiinsä linnan juhliin tehdään muutoksia. Vaan on sitä aiemminkin juhlaa uudistettu. Ylipäänsä itsenäisyyspäivän juhlat ovat vuosien saatossa olleet kovinkin erilaisia.

Linnan juhlat sai alkunsa 1919, mutta silloin järjestäjänä oli presidentti K. J. Ståhlbergin tytär Aino. Tilaisuus oli tunnin kestävä vastaanotto iltapäivällä 150 vieraalle. Tarjolla oli kaffetta ja nisua.

Lauri Relanderin presidenttikaudella vastaanoton muoto vakiintui, tanssattiin ja Lauri keksi kutsua myös puolisot mukaan. Oli tanssaaminenkin mukavampaa sitten. Relanderin innovaatio oli myös kättely. Vuodesta 1925 juhlaohjelmaan on kuulunut tämä poikkeuksellisen televisuaalinen spektaakkeli.

Presidenteistä Risto Ryti ei koskaan saanut isännöidä juhlia linnassa – toisaalta lohdutukseksi hän sai istua sellaisessa. Mannerheim on toinen presidentti, joka ei koskaan isännöinyt kyseisiä juhlia.
*
Juhlavastaanotto on myös peruttu useampaankin kertaan. Esimerkiksi vuonna 1926 juhlat peruttiin Relanderin sairastumisen vuoksi. Vuonna 1931 presidentti Svinhufvud täytti 70 vuotta, mikä katsottiin tärkeämmäksi juhlaksi. Linnan juhlia ei myöskään vietetty vuonna 1932, kun Ruotsin prinssi tuli kylään.

Sotavuosina linnassa ei niin ikään juhlittu. Vuonna 1952 J.K. Paasikivi oli kippiä, joten juhlat siirrettiin päivävastaanotoksi eduskuntatalolle.

Vuonna 1972 presidentinlinna oli remontissa, joten itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettiin Finlandia-talossa juhlakonsertin jälkeen ja isäntänä oli Kalevi Sorsa. Vuonna 1974 vastaanotto peruuntui, koska Sylvi Kekkonen oli kuollut neljä päivää ennen juhlia. Vuonna 1981 vastaanottoa ei järjestetty linnassa, koska Kekkonen itse oli niin huonossa hapessa.

Ja on juhlia muuallakin pidetty, Niinistön aikaan kerran jopa Tampereella. Presidentti Rytin isännöimät itsenäisyyspäivän juhlat järjestettiin puolestaan vuonna 1943 Turun VPK-talolla.

Presidenttien puolisoilla on tietenkin ollut suuri rooli linnan juhlien järjestämisessä. Juhlissa on esimerkiksi tarjoiltu jo vuodesta 1930 Ellen Svinhufvudin kakkua, joka ei tietenkään ollut Ellen Svinhufvudin valmistama vaan konditoriosta tilattu. Mantelimarenkikakusta tuli klassikko, koska siinä yhdistyy kaksi äärimmäisen pahanmakuista ainesosaa.

Kuuluisan boolin puolestaan lanseerasi J. K. Paasikiven rouva Alli, joskin Alli jäi historiaan enemmänkin alliensa tähden.

Kyösti Kallio puolestaan muistetaan ilonpilaajana, sillä hän ei tarjoillut juhlissa alkoholia, vaikka kieltolaki oli kumottu.
*
Toimittajat pääsivät Linnan juhliin 1949. Ensimmäistä kertaa linnan juhlia näytettiin televisiosta 1957, mutta lähetys ei ollut suora. Suorana Linnan juhlat on televisioitu vuodesta 1967. Niihin aikoihin siellä tanssittiin mm. letkajenkkaa, joka sittemmin kiellettiin, koska linnan rakenteet eivät kestä sellaista pomppimista.

Koivistojen aikana Linnaan kutsuttiin ensimmäistä kertaa Mannerheim-ristin ritarit sekä aiempaa enemmän sotaveteraaneja. 1980-luvulla myös pukuloisto palasi linnaan ankean 70-luvun jälkeen.

Ahtisaarten mukana juhlavieraissa oli entistä enemmän viihdemaailman tähtiä, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö jatkoivat linjaa.

Stubbin uudistukset jäävät tätä kirjoitettaessa nähtäväksi. Kukaties siellä on moderni triathlon: juostaan kättely läpi, uidaan boolimaljassa ja pyöritään lopuksi kotiin.

Teksti: Roope Lipasti
Piirros: Ulriikka Lipasti